Ajan­kohtai­sta

Joka kymmenes nuori kärsii ongelmallisesta digipelaamisesta

Tavallisimpia oireita ovat ahdistuneisuus, masennus ja eristäytyminen, selviää väitöstutkimuksesta.

Tuomas Keränen
Kuvituskuva 1

Digipelien pelaaminen aiheuttaa lähes joka kymmenelle nuorelle ongelmapelaamiseen liitettyjä oireita, selviää terveystieteiden maisteri Niko Männikön väitöskirjasta. Ongelmapelaajiin liitettyjä piirteitä ovat lisääntynyt alakuloisuus, ahdistuneisuus, väsymys ja keskittymisvaikeudet. Entuudestaan tiedetään, että ongelmallinen pelaaminen heikentää psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Tutkimuksessa tarkasteltiin digipelejä kuten tietokone- ja konsolipelejä, verkkopelejä ja mobiililaitteilla pelattavia pelejä, joilla ei voi voittaa rahaa. Ongelmallisen pelaamisen riskiryhmässä olevat nuoret suosivat pelejä, jotka sisälsivät rooli-, toiminta- ja strategiapelaamisen ominaisuuksia.

– Digipelaaminen tarjoaa tapoja rentoutua ja viihtyä, mutta siihen olennaisesti liittyvät kilpailun, todellisuuspaon ja sosiaalisen vuorovaikutuksen motiivit saattavat vahvistaa pelaamisen ongelmallista luonnetta, kertoo Männikkö Oulun yliopiston tiedotteessa.

Männikön mukaan nuoria olisi autettava jo ennen uppoutumista ongelmapelaamiseen, koska monet terveyteen ja riippuvuuksiin liittyvät käyttäytymismallit kehittyvät nuoruudessa. Liialla pelaamisella saatetaan hakea helpotusta ahdistavasta elämäntilanteesta tai tosielämän ongelmista. On kuitenkin muistettava, että digipelaaminen tuo suurelle osalle pelaajista mielekkyyttä elämään, mutta kun pelaaminen muuttuu pakonomaiseksi, vähenevät siitä saatavat hyödyt.

Lue myös

Viime aikoina on saatu tutkimusnäyttöä, että ongelmallinen digipelaamiskäyttäytyminen ei ole pelkästään itsenäinen, ongelmallinen käyttäytymismalli, vaan se voi olla myös psyykkisen sairauden liitännäisoire.

Tutkimukseen osallistui 853 nuorta, jotka olivat iältään 13–24 vuotiaita. Pelaajien käyttäytymistä arvioitiin kysymyksillä, mutta niiden lisäksi heidän terveysprofiili muodostettiin tiedoista, joita he itse raportoivat. Nämä tiedot liittyivät yleiseen terveyteen, elämäntyytyväisyyteen, psyykkisten ja fyysisten oireiden esiintyvyyteen sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen.

TtM Niko Männikön väitöskirja tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina 13. lokakuuta. Tutkimus toteutettiin Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteistyönä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030