1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kenen julkaisu-ura on vaikuttavin?
Ajan­kohtai­sta

Kenen julkaisu-ura on vaikuttavin?

Stanfordin yliopisto asetti 100 000 huippututkijaa paremmuusjärjestykseen julkaisutoiminnan vaikuttavuuden perusteella.

Kenen julkaisu-ura on vaikuttavin? Kuva 1 / 1

Stanfordin yliopiston tutkijat Yhdysvalloissa ovat vastikään julkaisseet tutkimuksen, joka tarkastelee 100 000 huippututkijan julkaisutoiminnan vaikuttavuutta kaikilla tutkimusaloilla. Tutkimuksen mukaan Itä-Suomen yliopiston sisätautiopin professori Markku Laakso on maailman vaikuttavin suomalaistutkija, kun tarkastellaan koko uran käsittävää julkaisutoimintaa. Laakso on listauksessa sijalla 429.

Listalta löytyy myös muita suomalaisia lääketieteen tutkijoita: professori Hannele Yki-Järvinen sijalta 578, emeritusprofessori Jaakko Tuomilehto sijalta 606, dosentti Jukka T. Salonen sijalta 839, akatemiaprofessori Kari Alitalo sijalta 1 127, professori Herman Adlercreutz sijalta 1 209, dosentti Pekka Kannus sijalta 1522, professori Heikki Joensuu sijalta 1 572, akateemikko Leena Peltonen-Palotie sijalta 2 135, professori Erika Isolauri sijalta 2 589, emeritusprofessori Kalevi Pyörälä sijalta 2 982, akateemikko Irma Thesleff sijalta 3 385, akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala sijalta 3 457, professori Seppo Salminen, 3 525, professori Johan G. Eriksson sijalta 3 529, professori Tatu A. Miettinen sijalta 4 980, emeritusprofessori Matti Uusitupa sijalta 5 273, professori Olli Kallioniemi sijalta 5 406, professori Päivi Peltomäki sijalta 6 724, emeritaprofessori Marja-Riitta Taskinen sijalta 6 961, professori Timo Erkinjuntti sijalta 7 655, emeritusprofessori Heikki Peltola sijalta 7 754, professori Asla Pitkänen sijalta 8 152, professori Eija Kalso sijalta 8 264, professori Heikki V. Huikuri sijalta 8 618, professori Pekka Vallittu sijalta 8 851 ja professori Jorma Isola sijalta 10 148.

Avoin tietokanta on läpinäkyvämpi

Stanfordin yliopiston tutkijat toteavat, että viittaustietoja käytetään laajalti ja usein myös väärin. Nyt julkaistu avoin tietokanta pyrkii olemaan entistä läpinäkyvämpi, vertailukelpoisempi ja vähemmän altis virheille.

Lue myös

Analyysissä otettiin huomioon muun muassa tutkijoiden julkaisujen saamien viittausten kokonaismäärä, julkaisutehokkuutta ja julkaisujen merkittävyyttä kuvaava h-indeksi, yhteisjulkaisut sekä eri kirjoittajarooleissa saadut viittaukset. Tutkijat tarkastelivat sekä yhden vuoden (2017) että koko tutkijanuran käsittävän julkaisutoiminnan vaikuttavuutta. Viimeksi mainittua silmällä pitäen tutkijat tarkastelivat Scopus-viitetietokannan viittaustietoja 22 vuoden ajalta (1996–2017). Mukana ovat myös vuosina 1960–1995 julkaistujen artikkelien saamat viittaukset aikavälillä 1996–2017, minkä katsotaan kuvastavan pitkän aikavälin julkaisutoimintaa sekä heijastelevan useimpien elossa olevien, aktiivisesti julkaisevien tutkijoiden vaikutusta koko heidän uransa aikana.

Tutkimus julkaistiin PLOS Biology -tiedelehdessä.

(Ioannidis JPA ym. PLoS Biol 2019;17(8):e3000384. doi: 10.1371/journal.pbio.3000384.)

kuva: Adobe/AOP

KORJAUS 28.8.2019: korjattu virheitä sijoituksissa ja lisätty listaan emeritusprofessori Jaakko Tuomilehto ja dosentti Pekka Kannus.

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Asiakkaat, potilaat ja pelisäännöt

Hämmentyneenä olen seurannut presidentti Trumpin koronan hoitotoimia, kirjoittaa Minna Kaarisalo.

Ajassa
Korona vaikutti lasten rokotuksiin

Pikkulasten rokotuksia annettiin keväällä vähemmän kuin viime vuonna.

Tieteessä
Vaihdevuosioireiden erotusdiagnostiikka

Tärkeimmät erotusdiagnostiikassa huomioitavat sairaudet ovat uniapnea ja kilpirauhasen toimintahäiriö.

Ajassa
Vastalääke ry aikoo laajentaa uusille paikkakunnille

Yhdistys on saanut 61 000 euron apurahan.

Tieteessä
Alzheimerin taudin ja työuupumuksen välillä yhteys?

Sairauksien taustalta löytyi osin samoja geenejä.