Korvattavien lääkkeiden hintakehitys on ollut maltillista
Vuosien 1994-97 välillä lääkkeiden tukkuhinnat ovat nousseet keskimäärin 1,7 %, ilmenee Lääketeollisuusliiton Tilastokeskukselta tilaamasta uudesta hintaindeksistä. Kehitys on kuitenkin vaihdellut lääkeryhmittäin suuresti (kuvio). Korvattavien reseptilääkkeiden hintakehitys on ollut jopa lievästi negatiivista. Tämä johtuu toisaalta siitä, että tämän ryhmän lääkkeet kuuluvat edelleen hintasääntelyn piiriin ja hinnankorotuksia on haettu ja myönnetty vähän. Lisäksi mm. antibioottien, tulehduskipulääkkeiden ja viimeksi depressiolääkkeiden rinnakkaisvalmisteiden erihintaisuus on synnyttänyt hintakilpailua, mikä näkyy erityisesti peruskorvausluokan reseptilääkkeiden negatiivisena hintakehityksenä.
Korvattavien lääkkeiden merkitys kokonaishintakehitykselle on suuri, sillä korvausjärjestelmän ulkopuolella on reseptilääkkeitä suhteellisen vähän. Lääkeyritykset voivat halutessaan ottaa valmisteensa pois korvattavien lääkkeiden ryhmästä ja hinnoitella tuotteen sen jälkeen vapaasti. Näin on käynyt mm. ehkäisytableteille ja suurelle osalle silmätippoja, mutta valtaosa reseptilääkkeistä on pysynyt korvattavana. Ei-korvattavien reseptilääkkeiden hinnat nousivat tarkastelujaksolla 1994-97 noin 11 % eli keskimäärin vähän alle 3 % vuotta kohti.
Itsehoitolääkkeiden hinnat ovat nousseet neljässä vuodessa keskimäärin vähän alle 8 %. Itsehoitolääkkeistä on hintasääntelyn piirissä vain pieni osa eli ne, joista sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä voidaan maksaa korvausta lääkärin määrätessä niitä sairauden hoitoon ja jotka lääkeyritys on halunnut pitää korvattavina. Esimerkiksi tietyt asetyylisalisyylihappovalmisteet olivat erityiskorvattavia sepelvaltimotaudin hoidossa vuoden 1998 alkuun saakka, mutta eivät ole enää. Itsehoitolääkkeidenkin ryhmässä on käyty hintakilpailua erityisesti vuonna 1997 ja 1998, joten itsehoitolääkkeiden hintaindeksi tulee tänä vuonna muuttumaan edellisvuodesta varsin vähän.
Lääkkeiden hintakehitys ei tarkoita samaa kuin kustannuskehitys. Hintaindeksi mittaa yksittäisten valmisteiden hintojen muutoksia kulutuksella painotettuna. Indeksiin vaikuttavat erisuuntaisesti toisaalta hinnankorotukset ja -alennukset ja toisaalta myös olennaiset kulutusmuutokset. Tilastokeskuksen luvut osoittavat, että lääkekustannusten ja -korvausten kasvu viime vuosina ei ole sanottavasti aiheutunut valmisteiden hintojen korotuksista. Ilmiön selittää suurimmalta osin kulutusrakenteen painottuminen uusilla, aikaisempaa kalliimmilla lääkkeillä.
