Kuori tai keitä -sääntö ei riitä turistiripulin välttämiseen
Yli 60 % kehitysmaihin matkustavista sairastuu turistiripuliin. Ripuli paranee yleensä itsestään neljässä päivässä. Muutamat potilaat voivat myöhemmin sairastua ärtyneen suolen oireyhtymään (irritabile bowel syndrome).Turistiripulin käsite on jo 50 vuotta vanha. Turistiripulin etiologiana pidettiin aluksi ilmaston ja ruokavalion muutosta ja matkailuun liittyvää stressiä. Vasta 1970-luvulla tunnistettiin Eschericia colin toksiinia tuottava kanta (ETEC), joka on nykyään yleisin turistiripulin aiheuttaja. Kampylobakteeri todettiin turistiripulin aiheuttajaksi 1978. Tätä ennen ulosteviljelytutkimukset olivat jääneet negatiivisiksi. Turistiripulin esiintyvyys ei ole laskenut 1950-luvun havainnoista, 30–50 % matkailijoista sairastuu ripuliin. Se on matkailijan yleisin infektio.
Lääkärit ja hoitajat neuvovat matkailijoita välttämään keittämätöntä vesijohtovettä tai ruokia joita ei ole kuorittu tai keitetty, jotta välttyisi turistiripulilta. Kuudessa tutkimuksessa seitsemästä ei todettu korrelaatiota ohjeiden noudattamisen ja turistiripulin esiintymisen välillä. Seitsemännessä tutkimuksessa todettiin korrelaatio ”ruokailuvirheiden” määrän ja ripuliriskin välillä matkan viitenä ensimmäisenä päivänä.
Ruokailuohjeiden noudattaminen on vaikeaa. Ripulin esiintyvyys ei laske huolellisellakaan ruuan valinnalla.
Ravintoloissa syöminen on itsenäinen riskitekijä
Kaikki turistit syövät ravintoloissa. Ravintolassa syöminen on itsenäinen riskitekijä turistiripulin kehittymiselle, kun sitä verrataan kotona tai huoneistossa itse valmistetun ruoan syömiseen.
Kehitysmaissa ei ole terveystarkastajia, jotka tarkastavat ravintolan hygieniakäytäntöjä. Työntekijät eivät pese käsiään, työskentelypintoja ei pyyhitä työvaiheiden välillä, ruoka-aineita säilytetään pitkiä aikoja lämpimässä, tai jääkaapissa pakasteiden sulamisvedet valuvat peittämättömien valmiiden ruokien päälle. Elintarvikehygienian parantaminen ravintoloissa on keino vähentää turistin riskiä saada ripulitauti. Näin on tapahtunut Espanjassa, Italiassa ja Kreikassa.
Hoitoon siprofloksasiinia tai fluorokinoloneja
Turistiripulin ehkäisy mikrobilääkkeillä on tehokasta, mutta sitä ei suositella sivuvaikutusten ja mikrobilääkeresistenssin kehittymisen vuoksi. Käsienpesu ennen ruokailua ehkäisee ripulia.
Ripulin hoidon kulmakivi on nestevajauksen korjaus.
Turistiripulin lääkkeenä siprofloksasiini (500 mg kaksi kertaa päivässä, kolmen päivän ajan) on hyvä lääke. Hoidon voi lopettaa heti kun oireet ovat poissa, kerta-annoskin voi olla riittävä. Tosin Thaimaassa 97 % ja Nepalissa 70 % kampylobakteereista on vastustuskykyisiä siprofloksasiinille. Fluorokinoloni hoitaa ETEC-infektion, joka on yleisin turistiripulin aiheuttaja. Atsitromysiiniä (1 g:n kerta-annos tai 500 mg kolmena peräkkäisenä päivänä) voidaan käyttää, jos fluorokinoloni ei käy (lapset, raskaus), ja jos kampylobakteeri on alueella yleinen ripulin aiheuttaja.
Uusi turistiripulilääke on imeytymätön rifaksimiini. Se voi olla tulevaisuudessa käyttökelpoinen ennaltaehkäisyssä, mutta toistaiseksi sitä ei ole rekisteröity Suomessa.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta
1. Shlim D. Update in Traveller`s diarrhea. Infect Dis Clin N Am 2005;19:137–7.
2. Curtis V, Cairncross S. Effect of washing hands with soap on diarrhea risk in the community: a systematis review. Lancet Infect Dis 2003;3:275–81.
Maija Rummukainen
