Laaturekistereille halutaan kansallinen koordinaatio
THL selvitti seitsemän tautikohtaisen pilottirekisterin avulla, miten kansalliset laaturekisterit voisi Suomessa organisoida.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sai vuonna 2019 voimaan tulleessa laissa tehtäväkseen terveydenhuollon laaturekistereiden ylläpitämisen.
Taustalla on ajatus hoidon laadun ja vaikuttavuuden seuraamisesta pitkäjänteisesti ja systemaattisesti. Yhtenäinen, kansallinen laaturekisteri parantaisi hoidon laatua ja varmistaisi kansalaisten alueellisen yhdenvertaisuuden. Se myös säästäisi kustannuksia, sillä sen avulla hyväksi havaittuja ja kustannustehokkaita hoitomenetelmiä voitaisiin ottaa käyttöön koko maassa.
Suomessa on jo käytössä kymmeniä laaturekistereitä, mutta kansallisia on niistä vain kourallinen.
THL on nyt selvittänyt, miten kansalliset laaturekisterit pitäisi organisoida. Laaturekisterihankkeen tautikohtaiset pilottirekisterit ovat diabetes, eturauhassyöpä, HIV, iskeeminen sydäntauti, psykoosi, reuma ja selkäkirurgia. Lisäksi kaksi työryhmää on selvittänyt hoitotyön ja perusterveydenhuollon laatua.
HIV-tartuntojen toteamisessa on parantamisen varaa
Diabeteksen rekisteripilotin tulosten mukaan suomalaisten diabeetikkojen sokeritasapaino on kansainvälisesti vertailtuna hyvä. Suurimmat laatuvajeet ja -vaihtelut liittyvät kolesterolien hoitotasapainoon, valkuaisvirtsaisuuden seulontaan sekä osin tyypin 1 diabeetikoiden sokeritasapainoon.
Pilotin tuloksia on otettu käyttöön kolmen pilottiin osallistuneen sairaanhoitopiirin alueella. Alueilla on alkanut useita hankkeita, joilla hoidon laatua pyritään yhtenäistämään ja parantamaan.
HIV:n pilottirekisteri kattaa tiedot kaikista HIV-hoitoyksiköistä Suomessa ja kaikista hoidossa olevista potilaista. Rekisterin perusteella 98 prosenttia potilaista käyttää HIV-lääkkeitä. Heistä 94 prosentin hoitotulokset ovat hyviä. Tuloksissa ei ole merkittäviä alueellisia eroja.
Parannettavaa on tartuntojen toteamisessa. Rekisterin tiedot osoittavat, että diagnooseista 62 prosenttia viivästyy.
THL toivoo pitkäjänteistä rahoitusta
Laaturekisterihankkeessa todetaan, että kehittyneen laaturekisterin rakentaminen vaatii paljon työtä ja aikaa. Jotta resurssit käytettäisiin tehokkaasti ja vältettäisiin päällekkäisyyksiä ja aukkoja, toimintaa on syytä koordinoida kansallisesti.
On vielä auki, millä aikataululla ja mitkä rekisterit siirtyvät THL:n vastuulle. Vielä ei myöskään ole tietoa, miten valtio aikoo rahoittaa toimintaa.
– Toivomme, että rekisterien kehittämiseen saadaan pitkäjänteinen rahoitus. Näin niistä saadaan irti kaikki mahdollinen terveys- ja kustannushyöty, sanoo laaturekisterinhankkeen johtaja, ylilääkäri Jonna Salonen THL:n tiedotteen mukaan.
