1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Muuttaako ilmastonmuutos lääkärin työtä?
Ajan­kohtai­sta 1-2/2019 vsk 74 s. 24 - 25

Muuttaako ilmastonmuutos lääkärin työtä?

Äärisäät vaikuttavat terveyteen suoraan ja epäsuoraan. Lääkäri­koulutuksessa ei ­ilmaston­muutoksen terveysvaikutuksia vielä laajasti ­huomioida.

Muuttaako ilmastonmuutos lääkärin työtä? Kuva 1 / 1

Puutiaisaivokuumetta koko Suomessa, ennen tuntemattomia taudinaiheuttajia, hellekuolemia, jopa koleraa.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisten terveyteen ja sitä kautta lääkärin työhön kerrotaan hurjiakin tarinoita. Mitä lääkärin pitäisi aiheesta tietää?

Yllätyksiin on syytä varautua.

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti näkee ilmastonmuutoksen muuttavan perusteellisesti resursseja ja niiden jakautumista maapallolla. Äärisäät vaikuttavat terveyteen suoraan ja epäsuoraan. Vapalahden mukaan lääkärien on syytä kunnioittaa tieteellistä evidenssiä ja toimia pahimpien skenaarioiden toteutumista vastaan. Ilmastonmuutos vaikuttaa luonnosta tarttuviin infektiotauteihin, joita hän itse tutkii, mutta monet ilmastonmuutoksen seuraukset ovat vielä epävarmoja.

Yllätyksiin on syytä varautua. Vektorivälitteiset ja vesivälitteiset taudinaiheuttajat voivat levitä laajemmalle, esimerkiksi hyttysten kyky levittää dengueta on lisääntynyt ja Afrikassa malaria on levinnyt ylemmäksi merenpinnasta. Eteläisemmät vektorilajit siirtyvät pohjoisemmaksi.

Suomessa näkyy Vapalahden mukaan selkeästi puutiaisten levinneisyysalueen ja puutiaisvälitteisten tautien kasvu. Pohjoiselle ilmastolle tyypilliset myyräsyklit voivat hävitä ja yleispedot kuten kettu tulla runsaammaksi.

– Myyräkuume voi vähentyä, mutta riski rabiekselle ja pahamaineiselle myyräekinokokille kasvaa, Vapalahti pohtii.

Monia globaaleja uhkia pohdittaessa on vaikea sanoa, mikä on urbanisaation ja globalisaation, mikä ilmastonmuutoksen vaikutusta.

– Toimintaympäristö joka tapauksessa muuttuu, Vapalahti pohtii.

Lääkärit passiivisia ilmastonmuutosasiassa

Lääkärikoulutuksessa ei ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia vielä laajasti huomioida, mutta nuoria lääkäreitä aihe kiinnostaa.

Emma Lommi on neljä vuotta sitten valmistunut lääkäri. Lommille ilmastonmuutos on jo kauan ollut myös henkilökohtaiseen elämään heijastuva asia. Kasvisruoka ja autoilun sekä lentämisen välttäminen ovat Lommille arkea. Näkyvätkö ajatukset potilastyössä?

– Sikäli eivät, että lääkäri ei voi olla moraalinvartija. Mutta asiaa voi nostaa keskusteluun silloin, kun terveys ja ympäristö kulkevat käsi kädessä. Hyötyliikunta ja suurempi määrä kasviksia ruokavaliossa hyödyttävät kaikkia, Lommi pohtii.

Lommin mielestä lääkärit ovat olleet passiivisia ilmastonmuutoskeskustelussa.

– Moni on toki valveutunut, mutta puheet ja teot ovat vielä ristiriidassa. Otetaan vaikkapa matkustaminen: miksi kulturellin ihmisen merkki on se, että matkustetaan ulkomaille museoon?

Lääkärin ammatti on keskiluokkainen. Kulutusvalinnat heijastavat varallisuutta.

– Köyhien perheiden lapset eivät lennä etelänlomille muutenkaan. Miksi niitä pitäisi glorifioida? 1-vuotiaan Tuuli-tyttären äiti Lommi pohtii.

Lommi toivoisi alalta aktiivisempaa otetta.

– Haluaisin haastaa THL:n tekemään ruokakolmion myös kasvisruokavaliolle, se olisi tätä päivää. Olisi hyvä osoittaa, että vegaaniruokavalio on monipuolinen ja riittävä ja terveyden kannalta hyvä.

Väkevämpää elämää, parempi mielenterveys?

Suurin kysymys ilmastonmuutoksessa liittyy elämäntavan muutokseen kulutuskeskeisestä kestävään.

Kauppatieteiden tohtori Paavo Järvensivun mukaan kysymys ei varsinkaan terveyden näkökulmasta koske sitä, mistä luovutaan, vaan sitä, mitä terveyshyötyjä muutoksesta voi seurata.

Lue myös

– Elämme mahdollisesti liian lämpimissä asunnoissa. Lämpötilan laskusta voi seurata parempi vireystila. Kasvispainotteinen ruokavalio on hyvästä. Lisäksi liikumme liian vähän, elämämme on liian vaivatonta.

Järvensivu pitää erityisen kiinnostavina ilmastonmuutosta seuraavan elämäntapamuutoksen vaikutuksia mielenterveyteen.

– Tällä hetkellä sekä tavaran että informaation määrä, jonka kanssa olemme tekemisissä, on niin suuri, että emme pysty sitä mitenkään käsittelemään.

– Tulevaisuus voi näyttää synkältä ja epävarmalta, mutta ehkä pystymme yhdessä luomaan järjestelmän, jossa talous työskentelee ilmastonmuutokseen sopeutuvan infrastruktuurin eteen? Tällöin syntyy tunne, että olemme yhdessä rakentamassa elinkelpoista ja mielekästä tulevaisuutta. Elämä voisi toisenlaisessa maailmassa olla myös väkevämpää.

Järvensivun visio on optimistinen, mutta hän ei sulje pois romahduksia. Hänen mielestään voimavaroja pitäisi laittaa yhteiskunnan resilienssin parantamiseen.

– Tarvitaan ymmärrystä ruoan alkuperästä, kotien lämmittämisestä, lisää yhteisöllisyyttä. Jos ajatellaan terveysongelmien ennaltaehkäisyä ja parempaa terveyttä ilmastonmuutoksen oloissa, meillä on tosi paljon voitettavaa. Lääkärit voivat olla siinä tärkeässä roolissa.

Ilmastonmuutos ja lääkäri -kurssi oli Lääkäri 2019 -tapahtuman ohjelmassa torstaina.

Kirjoittajat
Salla Nazarenko

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kannabiksen käyttö ei yleistynyt alaikäisillä

Sen sijaan yli 18-vuotiailla kannabiksen kokeilu ja käyttö lisääntyivät.

Ajassa
Suomessa määrätty e-resepti käy Kroatiassa

Palvelu laajenee myöhemmin myös muihin Euroopan maihin.

Ajassa
Pihlajalinna aloittaa yt-neuvottelut

Yhtiö tavoittelee 14 miljoonan vuosittaisia säästöjä.

Ajassa
Yli 2 300 hoitoa tehtiin luovutetuilla sukusoluilla

Yli 500 itsellistä naista ja naisparia sai viime vuonna hedelmöityshoitoja Suomessa.

Tieteessä
Rusto-hiushypoplasiaa sairastavien tarkka seuranta tarpeen oireista riippumatta

Seulonta on tarpeen muun muassa keuhkomuutosten ja syöpäriskin takia, osoittaa väitöstutkimus.

Ajassa
Käärmeenpurema tappaa 81 000–138 000 ihmistä joka vuosi

Käärmeen myrkky vaarantaa miljoonien ihmisten terveyden vuosittain.