PKV-lääkkeiden väärinkäytöstä laaja tutkimus: Riskiryhmälle toimitetaan yli kymmenesosa lääkkeistä

Lääkäreille ja apteekeille pitäisi antaa laillinen mahdollisuus vaihtaa tietoja potilaan lääkityksestä, jos potilaan epäillään käyttävän väärin PKV-lääkkeitä, ehdottaa Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen asettama työryhmä. Näkemyksensä se perustaa laajaan tutkimukseensa pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden määräämisestä ja niiden väärinkäytöstä.

Tutkimus osoitti todeksi sen, minkä lääkärit ovat hyvin tienneet ennenkin: pieni joukko potilaita kiertelee lääkärien vastaanotoilla ja apteekista toiseen hankkimassa PKV-lääkkeitä. Tällaisia potilaita oli vain 2,4 prosenttia kaikista PKV-lääkkeiden käyttäjistä, mutta heille toimitetaan apteekeista lähes 13 prosenttia kaikista PKV-lääkkeistä.

Jos näiden potilaiden osuus suhteutetaan koko maan asukaslukuun, heitä olisi Suomessa noin 6 600.

Tutkimuksessa yli 170 000 reseptiä

Työryhmä selvitti PKV-lääkkeiden määräämistä ja väärinkäyttöä yli 170 000 reseptiä ja yli 110 000 eri potilasta kattavalla tutkimuksella Helsingin ja Uudenmaan, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueella. Reseptitiedot kerättiin 275 apteekista kuuden viikon aikana viime vuoden touko-kesäkuussa. PKV-lääkkeitä määränneitä lääkäreitä aineistossa oli kaikkiaan 8 670. Suomessa ei ole ennen selvitetty lääkkeiden väärinkäyttöä näin kattavasti.

Työnsä aluksi työryhmä määritteli PKV-lääkkeiden ei-lääkinnällisen käytön riskiryhmän potilaan tutkimusjakson aikana apteekeista noutaman lääkemäärän perusteella.

- Riskiryhmään kuulumisen kriteerit oli asetettu aika tiukasti niin, että siihen kuuluminen johti esimerkiksi kymmenen tabletin päiväannokseen. Kyseessä ei siis ollut pieni hoitosuosituksen ylitys, vaan reilu ylitys, toteaa työryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Pirjo Pennanen Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta.

Työryhmä huomauttaa, että kriteerien määrittelystä riippumatta riskiryhmään joutuu aina mukaan luetuksi myös potilaita, jotka ovat lääketieteellisesti aivan perustellussa lääkehoidossa.

Reseptejä jopa 19 lääkäriltä

Tapa, jolla riskiryhmän potilaat lääkkeensä hankkivat, poikkesi selvästi muiden PKV-lääkkeiden käyttäjien toimintatavasta. Kaikista PKV-lääkkeen käyttäjistä noin 90 prosenttia saa PKV-reseptinsä yhdeltä lääkäriltä, mutta riskiryhmän potilaista vain vajaalle 40 prosentille toimitettiin ainoastaan yhden lääkärin määräämiä reseptejä.

Kahden eri lääkärin resepteillä PKV-lääkkeitä sai riskiryhmän potilaista noin 30 prosenttia ja sitä useamman lääkärin resepteillä noin 32 prosenttia. Yhteensä 180 potilaalle toimitettiin tutkimusjakson aikana viiden tai useamman lääkärin PKV-reseptejä. Kahdelle potilaalle toimitettiin apteekeista 46 päivän aikana PKV-reseptejä 19:ltä eri lääkäriltä.

Riskiryhmän potilaat kiertelivät aivan samalla tavalla myös apteekeissa: neljäsosa haki reseptinsä kolmesta tai useammasta apteekista.

Kela-korvaukset myös riskiryhmälle

Tutkimus osoitti, että - vastoin kuin on oletettu - riskiryhmän potilaat hakevat PKV-lääkeostoistaan Kelalta korvausta suunnilleen yhtä usein kuin muutkin PKV-lääkkeiden käyttäjät. Aikaisemmin on arveltu, että väärinkäyttäjät pyrkisivät välttämään reseptitietojen kirjautumista Kelan tiedostoihin eivätkä siksi haluaisi korvausta.

Työryhmä arvioi, että kaikista apteekkien viime vuoden PKV-lääkeresepteistä noin puolet, eli 1,8 miljoonaa, oli sellaisia, joista potilaalle maksettiin sairausvakuutuskorvaus.

Riskiryhmän potilaiden lääkevalikoima poikkesi muiden PKV-lääkkeiden käyttäjien valikoimasta. Siinä korostuivat rauhoittavat lääkkeet, kodeiinipitoiset kipulääkkeet ja pitkävaikutteiset unilääkkeet.

- Maksimilääkemäärät olivat enimmillään 40 opioiditablettia tai 60 unilääketablettia päivässä, Pirjo Pennanen kuvaa.

Riskipotilaiden ryhmässä korostuivat selvänä omana ryhmänään 15-24-vuotiaat miehet.

- Näille nuorille miehille PKV-lääkkeitä määränneistä lääkäreistä 80 prosenttia oli lääkäreitä, joilla ei ollut erikoisalaa, Pennanen kertoo. Tutkimuksessa ei hänen mukaansa pystytty selvittämään, toimivatko lääkärit avohoidossa vai sairaalassa, julkisella tai yksityisellä sektorilla.

Tutkimuksessa selvitettiin myös riskiryhmän potilaiden reseptien kasautumista yksittäisille lääkäreille. Tarkasteluun otettiin lääkärit, joiden kirjoittamia PKV-reseptejä oli toimitettu kuuden viikon tutkimusjakson aikana vähintään kymmenen ja joista vähintään kolmasosa oli määrätty riskiryhmän potilaalle.

- Tällaisia lääkäreitä löytyi 123, heistä valtaosa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Riskiryhmä sisältää myös kipu- ja syöpäpotilaita sekä vieroitushoidossa olevia päihdepotilaita. Näistä potilaista osa voi siten olla ihan asianmukaisessakin hoidossa, mutta mukana on myös väärinkäytön kasautumista, Pirjo Pennanen sanoo.

Työryhmän mielestä tiedonkulkua lääkärien ja apteekkien kesken olisi helpotettava.

- Lääkärien kannattaisi useammin kysyä potilaalta suostumusta tietojen vaihtoon lääkärien ja apteekkien kesken. Se on mahdollista, mutta TEO:ssa ei usein näe, että tätä lupaa olisi potilaalta pyydetty, Pirjo Pennanen sanoo.

- Jos suostumusta ei saada, työryhmä ehdottaa, että lääkärillä pitäisi olla mahdollisuus saada potilaan lääkkeiden käytöstä tietoja hänen luvastaan riippumatta silloin, kun selkeästi epäillään väärinkäyttöä.