1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Ripsientuuhentaja onkin glaukoomalääkettä
Ajan­kohtai­sta

Ripsientuuhentaja onkin glaukoomalääkettä

Kosmetiikkamarkkinoiden uudehko tulokas, ripsien tuuhentamiseen markkinoitava Latisse, hämmentää lääkkeen ja kosmetiikan välistä rajaa. Farmakologisesti valmiste on yhtenevä glaukooman hoitoon käytettävien lääkkeiden kanssa.

Ripsientuuhentaja onkin glaukoomalääkettä Kuva 1 / 1

Kosmetiikkamarkkinoiden uudehko tulokas, ripsien tuuhentamiseen markkinoitava Latisse, hämmentää lääkkeen ja kosmetiikan välistä rajaa. Farmakologisesti valmiste on yhtenevä glaukooman hoitoon käytettävien lääkkeiden kanssa. Fimea onkin nyt kiinnostunut valmisteesta.

Yhdysvalloissa Latisse on reseptilääke, jota The New York Times -lehdessä julkaistun uutisen perusteella on varsin helppo hankkia myös kosmeettiseen käyttöön. Suomessa ja muualla Euroopassa valmiste on kuitenkin kosmetiikkaa, jonka ostamista ja myyntiä ei lääkelaki säätele eikä käyttö tapahdu lääkärin valvonnassa.

Vaikutusmekanismi niin hyötyineen kuin haittoineenkin on yhtenevä silmänpainetaudin eli glaukooman hoitoon käytettävien lääkkeiden kanssa. Samaa vaikuttavaa ainetta bimatoprostia sisältävät Suomessa reseptilääkkeinä kaupan olevat Ganfort- ja Lumigan-silmätipat.

Kotimaisen jälleenmyyjän puuttuessa tuotteen saa tilattua kotiovelle lukuisista nettikaupoista. Reseptilääkkeisiin perustuvan tuotteen ostaminen on myös laillista, sillä toistaiseksi valmiste on luokiteltu Suomessa ja muualla Euroopassa kosmetiikaksi.

Kosmeettiset haitat ovat mahdollisia

Jos bimatoprostilla ripsiään kasvattanut potilas tulee silmäoireineen vastaanotolle, hänelle on syytä kertoa mitä vaikutuksia tuotteen käytöllä voi ­olla, sanoo kokenut glaukoomalääkäri, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin silmätautien vastuualueen johtaja, professori Anja Tuulonen. Sinällään hän ei pidä bimatoprostia vaarallisena kosmeettisessakaan käytössä, joskin kosmeettisia haittoja sen käytöstä voi syntyä.

– Glaukoomalääkkeinä prostaglandiinianalogit, joihin bimatoprosti kuuluu, ovat yleisesti hyvin siedettyjä. Ripsien kasvu ja tuuhentuminen ovat pitkään tiedossa olleita sivuvaikutuksia, joista kosmetiikkateollisuus on nyt tehnyt tuotteen, Tuulonen sanoo.

Bimatoprosti voi aiheuttaa myös ripsien kasvamista väärään suuntaan, silmäluomien tummentumista ja moniväristen, esimerkiksi viher-ruskeiden silmien muuttumista tummemmiksi. Tuulosen mukaan ainakin hänen potilaillaan väriään muuttaneet silmäluomet ovat palautuneet ennalleen. Iiriksen värimuutoksen pysyvyys on epävarmaa.

Tuulonen sanoo, että värikalvon ­lisääntyneellä pigmentaatiolla ei ole osoitettu haitallisia seuraamuksia. Värimuutos johtuu solujen lisääntyneestä pigmentistä, ei pigmenttisolujen lisääntymisestä.

– Värimuutosta on vaikea havaita ilman seurantaa. Aika usein glaukoomapotilaat ovat iäkkäitä ihmisiä, joiden silmien väri on nuorena ollut tummempi.

Kosmetiikkalainsäädäntö voi puuttua asiaan

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean näkemyksen mukaan valmisteen käyttötarkoitus ei ole lääkkeellinen, mutta koostumus on, tiivistää yliproviisori Kristiina Pellas. Perustelut lääkkeeksi luokittelemiselle ovat jo nyt olemassa.

Fimea aloitti Latissen lääkevalvontaprosessin saatuaan lääkäriltä tiedonannon, jonka mukaan tuotetta myydään Suomessa.

– Fimea tulee kuitenkin odottamaan EU:n kosmeettisten valmisteiden luokittelutyöryhmän kantaa asiassa, ennen kuin tekee lopullisen luokittelupäätöksen, sanoo Pellas.

Pellaksen mukaan kyseinen valmiste voi olla tulevaisuudessa laiton kosmeettinen tuote tai lääkevalmiste. Fimean lääkeaineluokitusprosessi voi kestää valituksineen Suomessa noin viisi vuotta, jona aikana tuote saisi olla vapaasti markkinoilla.

Pellas kuitenkin arvioi, että haittavaikutustensa takia bimatoprosti joutuu todennäköisesti jo luokitusprosessin aikana kosmetiikkalainsäädännössä kiellettyjen aineiden listalle. Kosmetiikkalainsäädännön perusteella kosmeettiset valmisteet eivät saa olla haitallisia normaalissa käytössä käyttöalueen ympäristössä.

Juha-Pekka Honkanen
Kuva: Pixmac

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sote-uudistus muuttaa TAYS Sydänsairaalan toimintaa

Myöskään Länsi-Pohjan sairaala ei voi jatkaa nykyisessä muodossa.

Ajassa
Injektiomuotoisten korvaushoitolääkkeiden kansainväliset hoitosuositukset julkaistaan suomeksi

Uudet korvaushoitolääkkeet voidaan antaa pistoksena kerran viikossa tai kerran kuukaudessa.

Ajassa
Anne Remes Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaaniksi

Neurologian professori Anne Remes valittiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uudeksi dekaaniksi.

Ajassa
Hannu Halilalle lääkintöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti myönsi lääkintöneuvoksen arvonimen varatoiminnanjohtaja, dosentti, LKT Hannu Halilalle.

Ajassa
Automatisoituva teknologia auttaa diabeteksen hoidossa

Elämä on täysin ­vapautunut hybridipumpun käyttöönoton jälkeen, kertoo Anna-Kaisa Tuomaala.

Kolumni
Toisaalla, toiste

Aikuiseksi kasvaa niin varkain, kirjoittaa Janna Rantala.