1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Sote voi viedä sivutyön
Ajan­kohtai­sta 47/2015 vsk 70 s. 3166 - 3169

Sote voi viedä sivutyön

Julkinen vai yksityinen työantaja?

Mahdollisuus sivutyöhön saattaa loppua.

Hallituksen sote-ratkaisu voi tuoda monelle lääkärille tilanteen, jossa sivutoimisesta työskentelystä pitää luopua ja on valittava vain yksi työnantaja.

Neljä kymmenestä kuntasektorin lääkäristä työskentelee sivutoimisena ammatinharjoittajana yksityispuolella.

Linjausten mukainen julkisen terveydenhuollon avautuminen yrityksille luo palveluntuottajien välille kilpailun. Jos kilpailuasetelma on aito, lääkäri ei voine työskennellä molemmilla. Näin katsoo Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

– Tämä on iso muutos, jota moni ei ole vielä tajunnut. Mitä siitä seuraa, on mahdoton sanoa. Sairaanhoitopiirit ovat jo tällä hetkellä kiristämässä sivutoimikäytäntöjään, hän toteaa.

Sote-työryhmää johtavan alivaltiosihteerin Tuomas Pöystin mukaan lääkärien sivutoimiasiaa ei ole tässä vaiheessa ratkaistu.

– Kun kilpailullisuus lisääntyy, työnantajien vaatimukset lojaliteetista lisääntyvät. Tästä ei ole poliittista linjaa, mutta näin se yleensä menee.

Palkat nousevat pöydälle

Sote-uudistus vähentää terveydenhoidon julkisten työnantajien määrän 15–18:aan. Samat työnantajat tulevat tuottamaan hyvin erilaisia palveluita. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon lääkäreitä työskentelee saman työnantajan palveluksessa.

Pärnäsen mukaan muutos luo tarpeen uudistaa Lääkärisopimusta. Muun muassa palkkarakenne nousee pöydälle, sillä palkat pitää harmonisoida.

– Idea on, että perusteettomasta syystä ei saa olla palkkaeroja. Mutta millaisia perusteltuja eroja on? Miten syrjäseuduille houkutellaan lääkäreitä?

Lääkärien työsuhteiden ehdot pysyvät lähtökohtaisesti ennallaan, mutta muutoksia voi tulla ajan myötä. Aiemmin harmonisoinnissa on puhuttu 2–3 vuodesta. Pärnäsen mukaan ongelmallista on, ettei vastaavista yhdistymisistä ole aiempaa esimerkkiä.

Työttömyyttäkin voi tulla

Heikki Pärnäsen mukaan perusterveydenhuollossa nähtäneen laajemmin Espoon kaltainen tilanne, jossa ulkoistetut terveysasemat kilpailevat omien kanssa. Tämä tarkoittaa lisää työnantajia ja lisää kilpailua lääkärityövoimasta.

– Suurin osa lääkäreistä todennäköisesti jää entisiin työpaikkoihin, mutta uusille lääkäreille valinnan mahdollisuus on reaalisempi.

Pärnänen arvelee, että tulevaisuudessa lääkäreillä saattaa kuitenkin esiintyä myös työttömyyttä. Lääkäriliitto on ollut huolissaan siitä, että lääkäreitä koulutetaan liikaa.

– Suurin ongelma on, että lääkärimäärä kohdentuu väärällä tavalla. Perustason lääkäreitä on paljon, ja vastavalmistunut ei voi korvata erikoislääkäriä, hän sanoo.

– Jo nyt on nähtävissä pulaa erikoislääkäreistä eräillä aloilla ja ylikoulutusta toisilla. Asiaan olisi pitänyt puuttua jo aiemmin. Koulutusresursseja tulisikin nyt siirtää peruskoulutuksesta erikoislääkärikoulutukseen perustellun tarvearvion pohjalta.

Erityisvastuualueet häviävät

Sote-uudistuksessa luovutaan erityisvastuualueista. Tuomas Pöystin mukaan nykyiset erityisvastuualueet ovat osoittautuneet käytännössä heiveröisiksi.

– Koordinaation mekanismit ovat olleet heikkoja, ja siksi ne korvattiin valtion voimakkaammalla ohjauksella sote-ratkaisussa.

Valtio osoittaa erillisen rahoituksen itsehallintoalueelle, jossa yliopistosairaala on. Esimerkiksi Uudenmaan itsehallintoalue vastaa tulevaisuudessa HYKS:stä.

– Valtakunnallisia osaamiskeskuksia on mahdollista perustaa. Työnjaot niiden kesken suunnitellaan valtion ohjauksella, Pöysti huomauttaa.

Hänen mielestään oleellista on, että viidestä yliopistosairaalasta ja 12:sta laajaan päivystystoimintaan keskittyvästä sairaalasta luodaan välitön yhteys yliopistojen ja korkeakoulujen kautta tapahtuvaan kehittämiseen.

Yliopistosairaaloiden asema epäselvä

Lääkäriliittoa on huolestuttanut yliopistosairaaloiden asema sote-uudistuksessa jo pitkään. Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajan Hannu Halilan mielestä asiasta on puhuttu yllättävän vähän ja epämääräisesti.

Lue myös

– Lääkäriliitto olisi toivonut viittä sote-aluetta myös sen vuoksi, että tutkimuksen ja opetuksen asema olisi ollut paremmin turvattu kuin 15 sote-alueen järjestelmässä, hän mainitsee.

Halilan mukaan yliopistosairaaloiden asema on epäselvä, ja niihin kohdistuu uhkia. Lääketieteellinen tutkimus vaarantuu, koska valtion tutkimusrahat ovat jatkuvasti vähentyneet.

– Viiden yliopistosairaalan erityisasema sote-järjestelmässä tulee ottaa huomioon eikä pitää niitä yhtenä kokonaisuutena.

Halilan mielestä yliopistosairaaloiden lääkäreille tulee entistä enemmän painetta osallistua opetukseen, koska lääkärikoulutuksen määriä on lisätty paljon, mutta tiedekuntien resursseja ei ole vastaavasti kasvatettu.

– Monilla lääkäreillä on työsuhde sekä yliopistossa että yliopistosairaalassa. Miten kiinnostavia työpaikkoja ne ovat lääkäreille tulevaisuudessa, kun paineita kohdistuu molempiin? Halila pohtii.

Potilaat ja henkilökunta ovat huolissaan Länsi-Pohjan keskussairaalan kohtalosta, kertoo akuuttiklinikan ylilääkäri Tapio Åman (keskellä). Hän itse on helpottunut siitä, että sote-päätös on saatu. Sairaalan asema on ollut epäselvä pitkään, mutta nyt Åman arvioi, että tulevaan voi suhtautua melko luottavaisesti. Kuvassa myös erikoistuvat lääkärit Pekka Juntunen (vas) ja Tellervo Ylimartimo (oik). Taustalla Marika Roininen ja Marika Ylipekkala.

Kirjoittajat
Miia Soininen, Ulla Toikkanen, Hertta Vierula

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Viesti oikein - terveydenhuolto parantuu

Lääkärin hyvin esittämät, valitut kysymykset voivat voimauttaa potilasta, edistää hoitoa ja kuntoutumista, selviää väitöstutkimuksesta.

Kommentti
Näivettyä vai kehittyä?

Terveyskeskus kaipaa radikaalia uudelleenmäärittelyä, kirjoittaa Petja Orre.

Ajassa
STM:n budjetti kutistuu ensi vuonna miljoonilla

Ministeriön ehdotus ensi vuoden määrärahoiksi on 14,9 miljardia euroa.

Ajassa
Uudenmaan erillisratkaisu sai ilmaa alleen

Selvitysten pohjaksi noussee kuntien ehdottama viiden sote-alueen malli.

Ajassa
Lääkärintodistusten sähköinen välitys Kelaan toimii harvassa paikassa

Toiminto puuttuu vielä useista potilastietojärjestelmistä.

Ajassa
Influenssarokotteet myöhästyvät

Laajamittaisia joukkorokotuspäiviä ei kannata järjestää ennen marraskuun loppua, ohjeistaa THL.