1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Suomessa syrjitään skitsofreenikkoja
Ajan­kohtai­sta

Suomessa syrjitään skitsofreenikkoja

Suomessa tilanne on tuoreen kansainvälisen tutkimustuloksen mukaan jopa keskimääräistä pahempi muihin Euroopan maihin verrattuna.

Skitsofreniaa sairastavat henkilöt leimataan ja he kohtaavat syrjintää. Suomessa tilanne on tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan jopa keskimääräistä pahempi muihin Euroopan maihin verrattuna.

Skitsofreniaa potevien henkilöiden syrjintää esiintyy monessa muodossa. Tutkimusaineiston mukaan suomalaisista mielenterveyskuntoutujista puolet oli kokenut diagnoosinsa takia henkilökohtaiseen turvallisuuteen kohdistuvaa haittaa, kuten pahoinpitelyä tai päällekarkausta. Tällainen fyysisen muodon saanut syrjintä oli Suomessa kaksi kertaa tavallisempaa kuin keskimäärin kansainvälisesti.

Kaksi kolmesta suomalaisesta mielenterveyskuntoutujasta kertoi syrjinnästä ystäväpiirissä ja lähes puolet perheessään. Myös syrjintä työelämässä oli tavallista. Vain harva koki saaneensa positiivista erilliskohtelua mielenterveysongelmansa takia.

Syrjintä johtaa itsesyrjintään, ja enemmistö mielenterveyskuntoutujista oli diagnoosinsa takia jättänyt hakematta työtä tai koulutusta. Useimmat kokivat myös tarvetta piilotella diagnoosiaan muilta.

Kansainvälisessä vertailussa vain kolmessa maassa tilanne oli syrjintäkokemusten suhteen Suomea huonompi.

– Skitsofreniaan liittyvän leimautumisen vähentäminen tukee mielenterveyspalveluiden kehitystä. On mahdollista, että Suomessa riittämätön panostus mielenterveysavopalveluihin liittyy syrjiviin asenteisiin, sanoo THL:n tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck.

Lancet-lehdessä julkaistu tutkimus kuvaa skitsofreniaa sairastavien ihmisten syrjintäkokemuksia 27 maassa. Suomessa tutkimus toteutettiin THL:n Vaasan toimintayksikön toimesta yhteistyössä Vaasan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen Sateenkaaritalon kanssa.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Suomessa seulonta ei tavoita kaikkia

Kohdunkaulasyövän seulonnan peittävyys ei yllä Pohjoismaiden tasolle.

Kommentti
Eksote meni liian pitkälle

Etelä-Karjalan keskussairaalasta on tullut malliesimerkki siitä, mitä tapahtuu jos lääkäripulaa ei hoideta ajoissa, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Avi moittii Siun sotea

Siun sote sai kehotuksen huolehtia riittävästä henkilömiehityksestä.

Kommentti
Vain yhteistyö pelastaa terveyskeskuksen

– Nyt tarkkana, koska sitä saa mitä tilaa, toteaa Minna Mantila.

Ajassa
Haimasyöpä voisi löytyä aiemmin

– Sain vinkkejä opetustyöhön, kiittelee Johanna Arola Sigrid Jusélius Symposiumin antia.

Tieteessä
Milloin kaulavaltimoahtauman hoito on aiheellista?

Kajoavaa hoitoa vaativa ahtauma täytyy diagnosoida viiveettä.