Syfilistä saattoi olla Euroopassa jo ennen Kolumbusta
Kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin 1400–1700-luvuilla eläneiden ihmisten luunäytteitä.
Muinais-DNA-tutkimus osoittaa, että syfilistä aiheuttavaa bakteeria esiintyi luultua aiemmin Euroopassa. Kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin neljän 1400–1700-luvuilla eläneen ihmisen luunäytteitä. Näytteistä löydettiin Treponema pallidum pallidum -bakteeria ja kahta sukulaisbakteeria.
Aiemmin on luultu, että Kolumbus miehistöineen aiheutti katastrofaalisen epidemian tuomalla syfiliksen mukanaan Amerikasta 1400-luvun lopussa.
– DNA-tutkimus osoittaa, että useampi kupan muoto olikin jo Kolumbuksen aikoihin levinnyt laajalle aina pohjoisimpaan Eurooppaan saakka, kertoo Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Kerttu Majander Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Majanderin mukaan on mahdollista, että Eurooppaan on ilmaantunut 1400-luvun lopulla uudelleen Amerikan kautta kiertäneitä bakteerilinjoja. Myöskään Euroopan sisällä itsenäisesti kehittyneitä muotoja ei voida sulkea pois.
Treponema pallidum pallidum -bakteerin aiheuttama infektio löytyi Porvoon tuomiokirkon hautausmaalle haudatun lapsen luista sekä Viron Tartoon haudatun henkilön luista. Turun Pyhän Hengen kappeliin haudatun henkilön jäänteistä löytyi bakteerin sukulaisen, Treponema pallidum pertenue -bakteerin, DNA:ta. Lisäksi Hollannissa haudatun henkilön luista löytyi DNA:ta, joka kuuluu syfiliksen toistaiseksi tuntemattomalle lähisukulaiselle.
Syfilistä on voinut esiintyä jo ihmisen varhaishistoriassa. Tutkimuksen mukaan Treponema pallidum -bakteerin alalajit ovat erkaantuneet vähintään 2 500 vuotta sitten. Niiden esimuoto on saattanut kehittyä jo aiemmin ja kulkeutunut Amerikan mantereelle ensimmäisten asuttajien mukana, yli 10 000 vuotta sitten.
Muinais-DNA:n tutkimisesta voi olla hyötyä myös nykypäivän epidemioiden ymmärtämisessä.
– Muinaisten taudinaiheuttajien tutkimuksen avulla voidaan paremmin ennakoida millaisia mutaatioita taudinaiheuttajat voivat kehittää ja mitkä olosuhteet ihmisten elinoloissa johtavat epidemioihin, sanoo SUGRIGE-hankkeen johtaja Päivi Onkamo Turun yliopistosta tiedotteessa.
