1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Tiedejulkaisut ovat peruneet ainakin 15 korona-artikkelia
Ajan­kohtai­sta

Tiedejulkaisut ovat peruneet ainakin 15 korona-artikkelia

Lancetin ja New England Journal of Medicinen tuoreet peruutukset ovat saaneet paljon julkisuutta.

Tiedejulkaisut ovat peruneet ainakin 15 korona-artikkelia Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Koronaviruksesta kaivataan tietoa, ja tiedelehdet ovat pyrkineet sitä tarjoamaan.

Nopeudella on ollut hintansa.

Tiedejulkaisumaailmaa seuraava Retraction Watch -sivusto raportoi, että tiedelehdet ovat peruuttaneet ainakin 15 COVID-19-aiheista artikkelia. Ensimmäinen peruutus oli jo tammikuussa.

Tuoreimmat peruutukset ovat saaneet runsaasti julkisuutta. Lancet ja New England Journal of Medicine peruuttivat hydroksiklorokiinia käsittelevät artikkelit, jotka perustuivat yksityisen Surgisphere-yhtiön keräämään aineistoon. Myös Lääkärilehti ehti kertoa Lancetissa julkaistusta tutkimuksesta.

Kyseessä oli havainnoiva tutkimus, jonka aineiston laadusta alkoi herätä vakavia epäilyksiä. Surgisphere ei kuitenkaan avannut aineistoa vertaisarvioijien nähtäväksi, eikä todellista vertaisarviointia päästy tekemään.

Artikkeleiden ongelmia käsiteltiin perjantaina julkaistussa kirjoituksessa Outoja vaiheita klorokiinitutkimuksessa.

WHO jatkaa tutkimusta

Lancetin artikkeli julkaistiin 22. toukokuuta. Pian sen jälkeen WHO keskeytti varotoimenpiteenä laajan COVID-19-potilaiden Solidarity-tutkimuksen hydroksiklorokiinihaaran.

WHO ilmoitti viime viikolla ottavansa hydroksiklorokiinin takaisin Solidarity-tutkimukseen.

Lääkärilehti kertoi aiemmin, että Suomen Solidarity-tutkimukseen hydroksiklorokiinia ei oteta takaisin. Syy ei ole hydroksiklorokiinin saama julkisuus vaan Suomessa asetetut rajat potilaiden EKG:n QT-aikarajalle. Ne sulkisivat suuren määrän potilaita tutkimuksen ulkopuolelle.

Kahden tulen välissä

Lääkärilehden vs. vastaava päätoimittaja Pertti Saloheimo kuvaa tiedekustantajien olevan kahden tulen välissä. Vastakkain ovat koronatiedon tarve ja tiedon arviointi hyviä julkaisutapoja noudattaen.

Hän suhtautuu esijulkaisuun ennen vertaisarviointia varovaisen positiivisesti.

Saloheimo toivoo kuitenkin esijulkaisujen tekijöiltä itsekritiikkiä. Heillä on erityinen vastuu pohtia ja esittää mahdolliset virhelähteet ja tutkimuksen heikkoudet.

Lue myös

Toisaalta vertaisarviointiakin voi Saloheimon mukaan nopeuttaa. Prosessi käy nopeammin, jos kustantajalla on laaja ja sitoutunut pooli mahdollisia arvioijia ja arvioijat tekevät työnsä nopeasti, vaikka vain muutamassa päivässä. Tiedeartikkelilla on tyypillisesti kaksi vertaisarvioijaa.

Esijulkaisukäytäntö on lähtenyt liikkeelle fysiikan ja matematiikan maailmasta, jossa tietoa käyttävät asiantuntijat.

Terveysaiheisia vertaisarvioimattomia julkaisuja sen sijaan lukevat useammin muutkin kuin tiedejulkaisun periaatteisiin perehtyneet ihmiset. Ne ovat usein avoimia kaikille.

– Tiedeyhteisön ulkopuolella eroa ei välttämättä hoksata, Saloheimo sanoo.

Hän käsitteli aihetta taannoin myös tieteellisessä pääkirjoituksessa.

Aiheesta kirjoitti myös Johanna Vehkoo Lääkärilehden 22/2020 kolumnissa. Hän toi esiin ilmiön, jossa vertaisarvioimattomista esijulkaisuista tulee misinformaation ja salaliittoteorioiden polttoainetta.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hyvää kesää

Verkkouutistuotanto jatkuu elokuun alussa.

Ajassa
THL: Koronarokotukset kaikille 12–15-vuotiaille

Nuorille annettaisiin Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta.

Ajassa
Terveydenhuollon palveluita esitetään jatkossa apteekkeihin

Apteekkeja saisi lisäksi perustaa helpommin sairaaloiden yhteyteen.

Ajassa
Lääkäriliitto: Eduskunnan hyväksymä sote-uudistus antaa hyvän pohjan

Potilaan edun on ohjattava soten toteutusta, toteaa liitto kannanotossaan.

Ajassa
Eduskunta hyväksyi sote-uudistuksen

– Homma ei lopu tähän, toteaa Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

Ajassa
Sähköpotkulaudat kuormittavat päivystystä

Vakavimmillaan on aiheutunut aivoverenvuotoja ja vaikeita leikkaushoitoa vaativia kasvojen luiden murtumia, HUS tiedottaa.