Työsidonnaisuus lisääntyi yliopistosairaaloissa
Työmarkkinatutkimus antaa tietoa seuraavaa neuvottelukierrosta varten.
Muutos ei ole valmis, sanoo Tuula Rajaniemi.
Sairaalassa päivystävistä lääkäreistä 19 prosenttia kokee työsidonnaisuutensa lisääntyneen, ilmeni Lääkäriliiton työmarkkinatutkimuksesta, johon vastasi marras-joulukuussa 4 490 lääkäriä.
Tutkimuksessa selvitettiin viime vuonna voimaan tulleen Lääkärisopimuksen vaikutuksia.
Sopimus sisälsi muutoksia päivystysaikoihin, koska työaikalaki edellytti muutoksia päivystyskäytäntöihin.
Työaikalain mukaan yli 13 tunnin työrupeamia ei voi olla, elleivät valtakunnalliset työmarkkinaosapuolet sovi asiasta toisin. Päivystysten turvaamiseksi eri puolilla Suomea Lääkärisopimukseen tehtiinkin kaksi poikkeusta, jolloin yhtäjaksoinen 13 tunnin työaikarupeama voidaan ylittää.
Useimmin työsidonnaisuuden koettiin lisääntyneen yliopistosairaaloissa. Niissä päivystävistä lääkäreistä 23 prosenttia vastasi, että työsidonnaisuus on lisääntynyt. Toisaalta 57 prosentin mielestä tilanne oli ennallaan.
Päivystysvuorot ovat kyselyn perusteella lyhentyneet aiemmasta. Tätä myös työaikalaki edellyttää.
Seuraus on, että monella päivystyskertojen määrä on kasvanut, kun resursseja ei ole lisätty. Osalla myös ansiotaso oli laskenut.
Työhyvinvoinnin koki vähentyneen 20 prosenttia sairaaloissa päivystävistä lääkäreistä. Toisaalta heistä 56 prosenttia koki työhyvinvoinnin olevan ennallaan. Viidellä prosentilla työhyvinvointi oli lisääntynyt.
Monilla työpaikoilla määräysten soveltaminen oli vastausaikaan kesken tai niitä oli sovellettu vasta hyvin vähän aikaa.
Kaikista vastaajista uuteen Lääkärisopimukseen tyytyväisiä (20 %) oli jonkin verran vähemmän kuin tyytymättömiä (26 %). Eniten oli neutraalisti suhtautuvia (27 %) ja niitä, joilla ei ollut kantaa (27 %).
Huolta työhyvinvoinnista
Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja Tuula Rajaniemi sanoo, että tutkimus antaa tärkeää tietoa seuraavaa neuvottelukierrosta varten.
Hänestä on tärkeää kerätä tietoa erikokoisista sairaaloista, eri erikoisaloilta ja eri uravaiheissa olevien lääkäreiden kokemuksista.
– Muutos ei ole valmis. Työaikalaki piti kirjoittaa Lääkärisopimukseen sisään jollakin tavalla. Nyt pitää miettiä, miten seuraavalla kierroksella sopimusta kehitetään, Rajaniemi sanoo.
Tietoa sopimuksen soveltamisesta kerätään myös työaika- ja päivystyskokeiluin, joita on käynnissä sopimuskauden aikana.
Rajaniemi kantaa huolta työhyvinvoinnin heikkenemisen kokemuksista. Moni kokee työsidonnaisuuden kasvaneen, kun työvuoroja, vaikkakin aiempaa lyhyempiä, on enemmän.
Yksi ongelma on, että resurssit eivät ole kasvaneet.
– Tiedettiin vuosikausia, että uusi työaikalaki tulossa. Siihen ei kuitenkaan valmistauduttu, että jos halutaan tehdä vähemmän työtä, tarvitaan enemmän väkeä.
Yksi pohdinnan aihe on, voidaanko Lääkärisopimukseen tulevaisuudessa luoda vähimmäisehdot sisältäviä raameja, jotka mahdollistaisivat aiempaa enemmän pelivaraa paikallisiin päivystysjärjestelyihin.
Mistä on kyse?
Sähköinen kyselytutkimus tehtiin marras-joulukuussa alle 70-vuotiaille Lääkäriliiton jäsenille.
Lääkäriliitto selvitti työmarkkinatutkimuksella ensivaikutelmia keväällä solmittuun Lääkärisopimukseen. EU-direktiivien mukainen uusi työaikalaki astui voimaan vuoden 2020 alussa, ja sen vaikutus kevään neuvotteluihin oli merkittävä.
Vastaajia oli 4 490. Heistä noin 80 prosenttia oli työssä olevia alle 65-vuotiaita.
