Valtiosihteeri Rauno Saari: Ikääntymisen vaikutuksia terveyden- huollon menoihin on liioiteltu
Nykyistä terveemmät vanhukset tuskin tuottavat huolta terveydenhuoltojärjestelmälle, uskoo Rauno Saari. Huolta pitäisikin kantaa terveydenhuollon yksiköiden kouluttamattomista johtajista ja kuntasektorin lääkäreistä, joista 80 prosenttia hoitaa myös yksityispraktiikkaa.
Valtiosihteeri Rauno Saari on sitä mieltä, ettei suomalaisten ikääntyminen lisää tulevaisuuden terveydenhuoltomenoja läheskään niin paljon kuin väitetään.
Saari perustaa väitteensä tuoreisiin ulkomaisiin tutkimuksiin.
- Sveitsiläisaineistolla tehty selvitys ikääntymisen kustannusvaikutuksista (Helt Econymics 8/99) päätyy siihen, etteivät kulut kasva varoitusten mukaisesti. Samaan tulokseen on päädytty brittiaineistolla (BMJ 1999 ss. 1338-39), Rauno Saari kertoo.
Hän selittää tutkimustuloksia sillä, että eliniän pidentyessä nuorempien vanhusten palvelutarve vähenee. Ns. vanhojen vanhusten, yli 75-vuotiaiden palvelutarve toki säilyy.
Tätä tukee myös OECD-selvitys jäsenmaista, joissa ei ole voitu osoittaa ainakaan tilastollista yhteyttä vanhusväestön kasvulla ja terveysmenojen nousulla.
Lisää rahaa ei ole luvassa
Mikäli Saaren tulevaisuudenennuste toteutuu, helpottaa se paineita kuntataloudessa. Lisää valtion resursseja kun ei ole luvassa.
- Hallitus ilmoitti viime viikon välikysymysvastauksessaan, että hallituksen ensisijaisena tavoitteena on varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon infrastruktuurin elinvoimaisuus. Henkilöstön riittävyyden lisäksi huolehditaan myös ammattitaidosta, valtiosihteeri Rauno Saari kertasi.
Ainoastaan uuteen teknologiaan on luvassa merkittävimpiä investointeja. Uutta tietotekniikkaa voidaan Saaren mukaan käyttää palveluiden tehostamisessa. Etädiagnostiikka ja älykortti ovat esimerkkejä tulevaisuuden kehityksestä.
Rauno Saari luottaa turvattuun tulevaisuuteen, sillä uskoo talouden kehityksen jatkuvan suotuisana. Sosiaalimenojen osuus Suomen bkt:sta on painunut alle sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteen, 30 prosentin. Tänä vuonna osuuden arvioidaan olevan noin 26 prosenttia. Tämä merkitsee EU-maiden keskitasoa.
Lisää rahaa ei Saari toisi asiakkailtakaan, sillä asiakasmaksut ovat jo nyt Länsi-Euroopan maihin verrattuina suuria.
- Korkeintaan eräillä sosiaalipalvelun lohkoilla ja pitkäaikaishoidossa ja -hoivassa voitaisiin saada lisää tuloja mm. varallisuuskytkennöillä, Saari uskoo.
Terveydenhuolto ei kouluta JOHTAJIAAN
Koska lisää rahaa ei ole luvassa, pitää toimintaa tehostaa; tämän nimeen vannoo Saarikin.
Priorisointikeskustelu on hänen mukaansa tullut tiensä päähän. Päätöksiä ei keskustelujen jälkeen ole pystytty tekemään, ja tehtyjen hienosäätöjen kustannusvaikutukset ovat olleet marginaalisia. Tutkimus- ja hoitokäytäntöjä yhdenmukaistamalla Saari uskoo löytyvän enemmän taloudellista tehokkuuttakin.
Rauno Saari pitää kummallisena Suomen mallia, jossa 80 prosenttia kuntasektorin lääkäreistä on samaan aikaan yksityislääkäri. Kahden työn tekemisen houkuttelevuutta voisi Saaren mukaan vähentää mm. muuttamalla ves:n perusteita kohti kiinteää kuukausipalkkaa, jonka päälle tulisi kannustelisiä, mm. toimenpidepalkkioita.
- Terveydenhoidossa ei näytä päästävän kiinni myöskään johtajuusongelmaan, Saari toteaa. Hänen mukaansa vuoden 98 OECD-raportti tuo korostetusti esille, miten jopa satoja miljoonia liikuttelevilta terveydenhuollon yksiköiden johtajilta puuttuu koulutus johtajuuteen. Johtajina myös toimitaan usein oman spesiaalitoimen ohella.
Toiminnan tehostamiseksi myös hallintojärjestelmiä pitää Saaren mielestä tarkastella vapaasti. Maanantaina Turussa puhunut Saari ei kuitenkaan halunnut ottaa suoranaisesti kantaa valtiosihteeri Raimo Sailaksen esitykseen pienten sairaanhoitopiirien yhdistämisestä.
