Päivi Hietanen Lääkärilehden lääketieteelliseksi päätoimittajaksi

Tieteellisessä tutkimustyössään Päivi Hietanen on keskittynyt rintasyövän ennusteellisiin tekijöihin ja hoitoon sekä syöpään liittyviin psykososiaalisiin näkökohtiin. Parhaillaan tutkimustyö keskittyy rintasyövän uusiin lääkehoitoihin ja pohjoismaisen projektin yhteydessä siihen, kuinka syöpäsairaus vaikuttaa työelämään palaamiseen. Hän on tutkinut myös potilasinformaation kehittämistä hoitotutkimusten yhteydessä.

Suomalaisten D-vitamiinitilanteen kohentaminen

Uusissa täydentämisohjeissa kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut asetuksella yleisen luvan lisätä D3-vitamiinia kaikkiin nestemäisiin maitovalmisteisiin 0,5 mikrogrammaa / 100 ml ja kaikkiin levitettäviin ravintorasvoihin 10 mikrogrammaa / 100 g. Uudet täydentämisohjeet tulivat voimaan 1.2.2003. Sosiaali- ja terveysministeriö on tämän takia uusinut D-vitamiinivalmisteiden käyttösuosituksen (9). Tämä muuttaa ensisijaisesti lapsille annettavan D-vitamiinivalmisteen käyttöä.

Tyypin 2 diabeteksen hoito tehostunut

Tyypin 2 diabeteksen hoitotulokset ovat Kansanterveyslaitoksen vuonna 2000 tekemän tutkimuksen mukaan parantuneet huomattavasti vuoden 1993 vastaavista tuloksista. Insuliinihoito on nykyään käytössä useammin ja se on myös tehokkaampaa kuin aiemmin. Hoitotasapainoa kuvaavan HbA1c-arvon mediaani on parantunut (8,4 %:sta 7,6 %:iin), hyvässä hoitotasapainossa (HbA1c < 7,0 %) on tyypin 2 diabeetikoista kolmasosa ja huonossa (HbA1c > 9,0 %) enää viidennes. Tyypin 1 diabeetikoiden hoitotulokset ovat huonommalla tolalla, sillä vain viidesosa heistä on hoitotavoitteessa ja hoitotasapaino on huono joka toisella.

Geneeristen valmisteiden tuoteselosteiden harmonisoiminen hidasta

Geneerisen substituution lähestyminen on nostanut esiin kysymyksiä geneeristen valmisteiden tuoteselosteissa olevista eroista. Samaa vaikuttavaa ainetta sisältävien, mutta eri yrityksien valmistamien ns. rinnakkaislääkkeiden ja geneeristen valmisteiden tuoteselosteet eroavat toisistaan indikaatioissaan, varoituksissaan, yhteis- ja haittavaikutuksissaan mm. Pharmaca Fennicassa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkekortti lisäämään lääkevaihtojen turvallisuutta

Kuopion yliopiston apteekki ja Kuopion lääkeinformaatiokeskus ovat kehittäneet apteekkien reseptipäiväkirjoja hyödyntävän lääkekortin lisäämään lääkevaihtojen turvallisuutta, kun geneerinen substituutio alkaa huhtikuussa. Korttia markkinoidaan apteekkien tietojärjestelmätoimittajien kautta järjestelmään liitettäväksi lisäpalveluksi ja sen kaavaillaan olevan tarjolla huhtikuun alussa.

Heli Mikkola

EU-maissa palvelusetelit yleisimpiä kotipalvelussa

Palveluseteleitä käytetään EU-maissa ennen kaikkea lasten päivähoidossa ja kotipalvelussa. Terveydenhuollossa ne sen sijaan ovat käytössä lähinnä vain kotisairaanhoidossa. Palvelusetelien käyttöä EU-maissa selvittänyt Stakesin tutkija, kauppatieteiden tohtori Hennamari Mikkola arvelee tämän johtuvan siitä, että terveydenhuollon järjestäminen ei ole kokonaan kunnan vastuulla muissa EU-maissa kuin Suomessa.

Suvi Sariola

Potilaiden ohjausta parannetaan TYKS:ssa

Dosentti Sanna Salanterä Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta kertoo, että potilaiden opastusta kehitetään nyt TYKS:ssa siten, että potilaat kykenevät osallistumaan hoitoon, hallitsemaan omat terveysongelmansa sekä tekemään terveyttään koskevia päätöksiä. Vuonna 2000 alkaneessa hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, TYKS ja Turun ammattikorkeakoulu. Projektin interventiovaihe on vuosina 2002-2003 ja evaluointi 2004-2005.

Ulla Toikkanen

Geneeristen valmisteiden tuoteselosteiden harmonisoiminen hidasta

Euroopan lääkevalmistekomitea Lontoossa käynnisti jokin aika sitten pravastatiinin (Pravachol) ja simvastatiinin (Zocor) tuoteselosteiden harmonisoinnin. Juuri ilmestyneen SCRIP-lehden mukaan listaan on nyt lisätty gemfibrotsiili (Lopid) ja perindopriili (Coversyl). Näistä lääkkeistä on jo kaupan useita alkuperäisvalmistajalta lisensioituja valmisteita, mutta kun patenttisuojat raukeavat lähiaikoina, on odotettavissa geneeristen valmisteiden tulva.

Nina Tiainen aloitti liiton kansainvälisenä sihteerinä

– Suomi ei ole yksinäinen saareke. Ensinnäkin Pohjoismaiden ja EU-maiden välillä meillä on yhteiset työmarkkinat. Toiseksi Euroopan unionista tulee koko ajan määräyksiä ja ehdotuksia, jotka konkreettisesti vaikuttavat maamme lääkärien työhön. Näihin asioihin pitää vaikuttaa, koska poliitikot eivät välttämättä paljon tiedä lääkärin työstä, hän kertoo kansainvälisten asioiden merkityksestä Lääkäriliiton toiminnassa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030