Tuhopolttohimon taustatekijät
Tuhopolttohimo eli pyromania luokitellaan nykyisessä tautiluokituksessa hillitsemishäiriöksi. Se ei ole erillinen sairaus vaan esiintyy oireena monessa psyykkisessä häiriössä. Aiemmin yleinen käsitys, että tulipalon sytyttäminen liittyisi seksuaalisten tarpeiden tyydyttämiseen, ei tutkimusten mukaan päde kovinkaan usein. Esimerkiksi hyötyminen, muun rikoksen peittäminen tai kosto ovat motiiveina tavallisempia murhapolttorikokseen syyllistyneillä. Nykyisin impulsiivisuus ja käyttäytymisen hallinnan puuttuminen katsotaan murhapolttoon ryhtymisen perustaksi.
Suomessa murhapolttorikosten määrä kaksinkertaistui vuodesta 1980 vuoteen 1989, 368:sta 748:aan, joskin vuonna 1990 murhapolttoja tehtiin vähemmän, 599. Samanaikaisesti henki- ja väkivaltarikokset lisääntyivät, samoin törkeät rattijuopumukset. Muissa Pohjoismaissa murhapoltot eivät ole lisääntyneet…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



