ASAlle kaveriksi klopidogreelia – joksikin aikaa

Klopidogreeli yhdessä asetyylisalisyylihapon (ASA) kanssa on aivoinfarktin sekundaaripreventiossa pelkkää ASAa parempi ainakin jonkin aikaa.

Pertti Saloheimo

Huntingtonin taudin lääkehoidossa kehitettävää

Rauhoittavien lääkkeiden käyttö on Suomessa runsasta, mielialalääkityksen vähäistä.

Tiina Huttu

Kuka hyötyy kognitiivisesta harjoittelusta?

Kognitiivinen harjoittelu näyttää olevan hyödyllistä ainakin kognitiivisesti terveille ja lievästi heikentyneille, mutta muistisairailla tehdyt tutkimukset ovat olleet yleensä pieniä ja niiden taso on usein vaatimaton. Vastikään on julkaistu kaksi satunnaistettua ja sokkoutettua kognitiivisen harjoittelun vaikuttavuutta selvittävää tutkimusta.

Kaisu Pitkälä

Dravet’n oireyhtymä – vaikea neurologinen harvinaissairaus

Dravet’n oireyhtymä on harvinainen, mutta todennäköisesti alidiagnosoitu sairaus. Sen tavallisin syy on hermosolujen natriumkanavien toimintaa säätelevän SCN1A-geenin virhe.

Eija Gaily, Reina Roivainen

Vaikea harvinaissairaus voi jäädä ilman diagnoosia

Dravet'n oireyhtymässä diagnoosi auttaisi säätämään epilepsialääkitystä.

Marianne Jansson

Uusi lääke tarjolla ALS-tautiin – vai onko?

Amyotrofisessa lateraaliskleroosissa eli ALS-taudissa liikehermojen tuhoutuminen johtaa tahdonalaisen lihaksiston surkastumiseen ja kuolemaan. Suomessa siihen sairastuu vajaat 200 ihmistä vuodessa. Osalla voidaan osoittaa geenivirhe.

Hannu Laaksovirta

Tapaturmaisen kuoleman ja itsemurhan riski epilepsiaa sairastavilla

Epilepsiaa sairastavilla on lähes kolminkertainen riski kuolla muuhun kuin luonnolliseen syyhyn verrattuna muun väestön riskiin. Tällaisia kuolemansyitä ovat tahaton tai itse aiheutettu vamma, tahaton myrkytys, itsemurha tai hoitovahinko.

Pertti Saloheimo

Väitös syntyi kiinnostuksesta aivoihin ja musiikkiin

Aleksi Sihvonen tutki aivoinfarktin jälkeistä musiikin ymmärtämisen katoamista

Anne Seppänen

Keski-ikäinen mies kuumeilee ja laihtuu – tapauksen ratkaisu

Anamneesin kertaus

Mika Laitinen, Jarkko Suomela

Kehitysvammaisen muistisairauksien arviointiin tarvitaan oma työkalu

Viime vuosikymmenien aikana kehitysvammaisten elinikä on pidentynyt huomattavasti, ja niinpä tulevaisuudessa muistisairaiden kehitysvammaisten määrä kasvaa (1). Kehitysvamma, kuten dementoituminenkin, on oire aivokuoren toiminnan häiriöstä. Kummankin tausta on joko geneettinen, hankinnainen tai monitekijäinen. Downin oireyhtymä on yleisin geneettinen, CP-kehitysvamma (varhaiseen aivovaurioon liittyvä liikunta-kehitysvamma) on yleisin hankinnainen ja autismi-kehitysvammaoireyhtymä yleisin monitekijäinen kehitysvamma (2). Yleisin muistisairaus, Alzheimerin tauti, on taustaltaan yleensä monitekijäinen ja toiseksi yleisin, aivoverenkiertosairauden muistisairaus, useimmiten hankinnainen. Lisäksi tunnetaan useita harvinaisempia geneettisiä muistisairauksia (3). Kehitysvamma ilmenee aina kehitysiässä, dementia yleensä vasta kehitysiän jälkeen.

Maria Arvio, Markus Sundin, Mari Niinivirta

Runsas saunominen vähentää aivoinfarktin riskiä

Tutkijat selvittivät asiaa Sepelvaltimotaudin vaaratekijät -väestötutkimuksen aineistosta.

Minna Pihlava

Pitkittyneen epilepsiakohtauksen hoidossa on liikaa viiveitä

Korjaustarpeita on erityisesti hoitoketjun alkupäässä.

Minna Pihlava

Protonipumpun estäjät ja dementian riski

Viime vuosina on tullut esille protonipumpun estäjälääkkeiden (PPI) pitkäaikaiskäytön haittoja, kuten Clostridium difficile -infektioiden ja pneumonioiden lisääntyminen, B₁₂-vitamiinin ja kalsiumin imeytymisen heikkeneminen sekä tähän liittyvä murtumien lisääntyminen. Muutamissa tutkimuksissa on myös epäilty, että PPI-lääkkeet lisäävät muistisairauden riskiä. Näissä tutkimuksissa on kuitenkin ollut ongelmia, sillä ne ovat nojautuneet rekistereihin ja siten taustamuuttujien vakiointi on ollut puutteellista.

Kaisu Pitkälä

Lääkärit ilmoittavat ajoterveysongelmista yhä enemmän

Ylikonstaapeli Roope Vihanto kannustaa lääkäreitä hankkimaan liikennelääketieteen osaamista.

Anne Seppänen

Neurologi: Lähetä diagnoosiaan epäilevä aivovammapolille

Aivovammapotilaiden keskuudessa on syntynyt huolta ja hämmennystä keskustelusta, jota käydään Validian aivovammadiagnooseista.

Anne Seppänen

Epilepsialääkkeet yhteydessä dementian riskiin

Epilepsialääkkeiden yli vuoden yhtäjaksoinen käyttö oli yhteydessä noin 15 prosenttia suurentuneeseen Alzheimerin taudin riskiin suomalaisessa aineistossa ja noin 30 prosenttia suurentuneeseen dementian riskiin saksalaisessa aineistossa.

Hertta Vierula