Miten tunnistan ja hoidan lievän aivovamman

Tavallisin syy aivovammaan on kaatuminen ja suurin osa vammoista on lieviä. Alkuvaiheessa tärkeintä on sulkea pois vakavan vamman mahdollisuus.

Harri Isokuortti, Teemu Luoto

Sairauden tärkeintä piirrettä ei tuotu esille

Lääkärilehdessä 18/2019 julkaistussa lasten ja nuorten kroonista väsymysoireyhtymää käsittelevässä katsausartikkelissa (1) ei nostettu esille sairauden tärkeintä piirrettä, silmiinpistävää vähäisen rasituksen aiheuttamaa huonovointisuutta ja suorituskyvyn laskua (PEM-oire). Kroonisen väsymysoireyhtymän diagnoosia ei tulisi asettaa ilman tätä oiretta.

Samuli Tani, Lars Hassel, Tuulia Tiihonen, Katja Brandt

PEM on keskeinen oire

Kiitoksia arvokkaista kommenteistanne (1). Tutkimustieto kroonisesta väsymysoireyhtymästä on epätäydellistä, ja perustuu suurelta osin juuri epäjohdonmukaisiin diagnostisiin kriteereihin.

Heli Helander, Marita Hovi, Tuuli Immonen, Tuire Lähdesmäki, Ismo Makkonen, Outi Saarenpää-Heikkilä

Huolellinen kirjaaminen on aivovamman arvioinnissa tärkeää

Esitietoja kannattaa selvittää ensihoidolta ja silminnäkijöiltä.

Marianne Jansson

Miten musiikki vaikuttaa terveyteen

Kiinnostus musiikin terapeuttiseen käyttöön on lisääntynyt 2000-luvulla.

Liisa Ukkola-Vuoti

Musiikista terveyttä

Tarjoamalla terapeuttista musiikkia sairaaloissa voitaisiin saada monia hyötyjä.

Tiina Huttu

Suomalaistutkijoilla oli tärkeä rooli WHO:n muistisairauksien ehkäisysuositusten laadinnassa

Suositukset kognitiivisten toimintojen heikkenemisen ja muistisairauksien ehkäisyyn julkaistiin nyt ensimmäisen kerran.

Minna Pihlava

Parinkymmenen vuoden päänsärky– tapauksen ratkaisu

Neurologin vastaanotolle tuli työterveyslääkärin ­lähettämänä 42-vuotias rakennusalalla työskentelevä mies pitkäaikaisen päänsärkyongelman vuoksi.

Jarkko Suomela, Ville Artto

Kroonisen väsymysoireyhtymän diagnoosi verinäytteestä?

Tutkijat mittasivat solujen sähköisten ominaisuuksien muutoksia ja havaitsivat selvän eron kroonista väsymysoireyhtymää sairastavien ja terveiden verrokkien välillä.

Pertti Saloheimo

Väitös avasi narkolepsian mysteeriä

Tomi Sarkanen havaitsi, että rokotenarkolepsia näyttää olevan sama sairaus kuin tavallinen narkolepsia.

Anne Seppänen

Lasten ja nuorten krooninen väsymysoireyhtymä

Kroonista väsymysoireyhtymää pidetään toiminnallisena häiriönä. Etiologia on todennäköisesti monitekijäinen.

Heli Helander, Marita Hovi, Tuuli Immonen, Tuire Lähdesmäki, Ismo Makkonen, Outi Saarenpää-Heikkilä

Lapsen uupumusta ei saa ohittaa

Kroonisen väsymysoireyhtymän diagnoosi viivästyy usein.

Tiina Huttu

Uusi suositus yhtenäistää aivoverenkiertohäiriötä sairastavan toimintakyvyn arviointia

Suosituksen julkaisi kansallinen Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin asiantuntijaverkosto TOIMIA, jossa on mukana noin 60 organisaatiota.

Ulla Toikkanen

Tiatsidit suojaavat Alzheimerin tautia sairastavia murtumilta

Murtumien riski väheni vain yli kolme vuotta jatkuneessa käytössä, selviää tutkimuksesta.

Tuomas Keränen

Ääreishermojen kaikukuvaus ENMG:n yhteydessä Erityistarkastelussa rannekanavaoireyhtymä

LÄHTÖKOHDAT Kaikukuvausta on Suomessakin alettu käyttää ENMG:n rinnalla tutkittaessa ääreishermovaurioita. Sillä voidaan mm. varmentaa vaurion sijainti ja tarkastella hermoa ympäröiviä rakenteita.

Katja Virtanen, Sari-Leena Himanen, Hanna Heinonen, Katri Mäkelä

Alkoholin kallistuminen vähensi tapaturmaisia aivovammakuolemia

Alkoholin hintojen korotuksella oli yhteys tapaturmaisesti aiheutuneiden aivovammakuolemien vähenemiseen, selviää Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Turun yliopiston tutkimuksesta.

Tuomas Keränen

Kaikukuvaus auttaa hermovaurioiden diagnostiikassa

Rakennepoikkeavuuksien tunnistaminen voi vähentää rannekanavan vapautusleikkauksen komplikaatioita.

Tiina Huttu

Hyvään uneen ei ole oikotietä

Kiitämme LT Juha Markkulaa unettomuuden hoidon keskeisen tavoitteen ja menetelmän (kognitiivis-behavioraalinen hoito) nostamisesta esille Lääkeinfo-palstalla Lääkärilehdessä 11/2019 (1). Unilääkkeiden rooli kuitenkin korostui, eikä bentsodiatsepiinien kaltaisten lääkkeiden mahdollisia haittoja kuvattu riittävästi.

Katinka Tuisku, Timo Partonen, Markku Partinen

Ei oikotietä, mutta polku tarvitaan

Kiitän kollegoja Tuisku, Partonen ja Partinen (1) mielenkiinnosta Lääkärilehdessä 11/2019 julkaistua kirjoitustani (2) kohtaan. Unilääkkeiden osuus kieltämättä korostui artikkelissa – koska se kirjoitettiin Lääkeinfo-palstalle ja käsitteli unettomuuden lääkehoitoa. Väite, että kirjoitus olisi ristiriidassa oman otsikkonsa tai hoitosuositusten kanssa on sen sijaan varsin hämmentävä. Unettomuuden lääkehoidon pohjaaminen unen ja lääkkeiden mekanismien tuntemukselle ja potilaan ja lääkevasteen huolelliselle seuraamiselle tuskin sotii hoitosuosituksia vastaan.

Juha Markkula, Maria Paile-Hyvärinen

Alkoholin kallistuminen vähensi tapaturmaisia aivovammakuolemia

Kuolleisuus väheni vuosittain keskimäärin 4,1 prosenttia, selviää turkulaistutkimuksesta.

Tuomas Keränen