Statiinien haitat 2.0

Timo Strandberg kirjoittaa ristiriidasta, joka vallitsee statiinien väitettyjen ja tutkimuksin osoitettujen haittojen välillä.

Timo Strandberg

Ibrutinibi nostaa verenpainetta

Kroonisen lymfaattisen leukemian ja muidenkin lymfaattisten sairauksien hoitoon on tullut viime vuosina laatua kolmesta tablettivalmisteesta. Ibrutinibia on muualla jo käytetty ensilinjan lääkkeenä, mutta jatkuvana ja kalliina hoitona se ei vielä Suomessa ole siinä asemassa. Välittömät sivuvaikutukset ovat harvinaisia, mutta pitkäaikaiset kiinnostavat.

Marko Vesanen

Ikäihmisten tarkastukset toimivat Oulussa

70-vuotiaiden ­kohdennetuissa terveystarkastuksissa löytyi paljon ­hoitamattomia vaivoja.

Tuomas Keränen

Pienentynyt ferritiinipitoisuus lapsella. Niukat rautavarastot ilman anemiaa

Rautalisää kannattaa harkita vain, jos pienen ferritiinipitoisuuden ohella on muitakin merkkejä raudanpuutteesta.

Samppa Ryhänen, Kaisa Vepsäläinen, Anu Huurre, Mikko Arola, Riitta Niinimäki, Kim Vettenranta

Lääketieteen monitaiturit

Suomessa on yli 2 300 vähintään kahden erikoisalan lääkäriä, mutta mikä saa hankkimaan niitä jopa neljä?

Pekka Nykänen

Suolistopatologia voi avata räätälöityjä hoitoja Parkinsonin tautiin

Tutkimukset viittaavat siihen, että ruoansulatuskanavan häiriöihin liittyy suurentunut Parkinsonin taudin riski, kirjoittaa Filip Scheperjans.

Filip Scheperjans

Digoksiini – onko näyttöä, entä käyttöä?

Tutkimusnäyttö digoksiinista on selvästi puutteellista, mutta ennustehyötyä siitä ei näytä olevan. Sekä eteisvärinäpotilaan kammiovasteen hidastamiseen että systoliseen vajaatoimintaan on tarjolla tehokkaampia lääkkeitä. Vajaatoimintapotilaalla käytössä ollutta digoksiinihoitoa ei silti nykytiedon valossa kannata lopettaa ilman erityistä syytä.

Tuomas Kerola, Tuomo Nieminen

Akuutin myelooisen leukemian ennustetietoja päivitetty

Ruotsalainen rekisteritutkimus vertaili akuutin myelooisen leukemian hoitotuloksia vuosilta 1997–2016. Ajanjakso on tutkimuskohteena erinomainen, koska erityisiä läpimurtoja (kuten uusia täsmälääkkeitä tai hoitomuotoja) ei tapahtunut. Potilaita oli lähes 7 000 ja seuranta-aika keskimäärin 8 vuotta.

Marko Vesanen

Kaatuminen usein syynä iäkkäiden potilaiden kasvomurtumiin

Suurella osalla todetaan murtuman lisäksi aivovamma.

Tiiamari Pennanen

Varjoainekuvaus on vähentänyt uusintaleikkauksia lasten sydänleikkauksissa

Tulos on parantunut kolmasosassa Uudessa lastensairaalassa tehdyistä leikkauksista.

Tuomas Keränen

Muistisairaus muuttaa kieltä

– Muistisairaiden kielen tutkimus kertoo myös kaikkien ihmisten vuorovaikutuksesta ja ihmisenä olemisesta, sanoo Pohjoismaisten kielten professori Camilla Lindholm.

Hertta Vierula

Perusterveydenhuollon sairaaloissa painottuu vanhusten akuuttihoito

Sairaalatoiminnan purkaminen toisi vanhuspotilaat erikoissairaanhoitoon.

Marianne Jansson

Voiko eteisvärinää ennakoida EKG:sta jo sinusrytmin aikana?

Oireeton eteisvärinä on tärkeä aivoinfarktin vaaratekijä. Sitä pyritään yhä useammin hakemaan erilaisilla EKG:n pitkäaikaisrekisteröinneillä, älypuhelin- ja kellosovelluksilla, mutta seulonnan hyödyistä ja kohderyhmistä ei ole vielä yksimielisyyttä. Uuden tutkimuksen mukaan eteisvärinää voidaan ennakoida kohtalaisen hyvin jo sinusrytmin aikana, kun tekoäly pannaan tulkitsemaan EKG:ta.

Juhani Airaksinen

Vakavan hypoglykemian hoitoon tulossa nenäsuihke

EMA suosittelee myyntilupaa.

Heli Väyrynen

Verihiutaleiden estäjähoito toteutuu vajavaisesti sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen

Lähtökohdat Sepelvaltimotautikohtauksen hoidoksi suositellaan tehokasta ja taukoamatonta verihiutaleiden kaksoisestohoitoa.

Eeva Reissell, Ville Kytö, Juha Halme, Tuire Prami, Sonja Lumme, Juhani Airaksinen

Vakaa sepelvaltimotauti ja eteisvärinäpotilaan antitromboottinen hoito

Melkoinen osa eteisvärinäpotilaista sairastaa myös sepelvaltimotautia. Laajojen tutkimusten perusteella sepelvaltimokohtauksen ja pallolaajennuksen jälkeen tarvitaan antikoagulanttien rinnalle verihiutalelääkkeitä ehkäisemään valtimotautitapahtumia. Hoito taudin vakaassa vaiheessa on ollut empiiristä. Tuoreen tutkimuksen mukaan pelkkä suora antikoagulantti on riittävä vuoden kuluttua akuutista tapahtumasta.

Juhani Airaksinen

Glomerulonefriitit

Glomerulonefriitti on yleisnimitys taudeille, jotka vaurioittavat munuaiskeräsiä immunologisella mekanismilla. Myös geneettiset ja ympäristötekijät ovat vaikuttamassa.

Kati Kaartinen, Leena Martola, Sari Aaltonen

Krooninen munuaisten vajaatoiminta

Riskiryhmiltä munuaistautia kannattaa seuloa säännöllisesti.

Maarit Wuorela, Risto Tertti

Suomessa kehitettiin neulaton glukoosimittari

GlucoModicumin kehittämä uusi mittari voi olla markkinoilla 2–3 vuoden kuluttua.

Esa Tuominen

Toinen allogeeninen kantasolusiirto akuuttiin lymfaattiseen leukemiaan

Kun sairaus on vakava ja herkästi uusivaa sorttia, voidaan allogeeninen kantasolusiirto joutua toistamaan, etenkin nuorille potilaille. Euroopan kantasolusiirtoyhdistys on paketoinut akuuttia lymfaattista leukemiaa sairastaville vuosina 2000–2017 uusitut siirtotapahtumat analyysiä varten.

Marko Vesanen