Digoksiini – onko näyttöä, entä käyttöä?

Tutkimusnäyttö digoksiinista on selvästi puutteellista, mutta ennustehyötyä siitä ei näytä olevan. Sekä eteisvärinäpotilaan kammiovasteen hidastamiseen että systoliseen vajaatoimintaan on tarjolla tehokkaampia lääkkeitä. Vajaatoimintapotilaalla käytössä ollutta digoksiinihoitoa ei silti nykytiedon valossa kannata lopettaa ilman erityistä syytä.

Tuomas Kerola, Tuomo Nieminen

Akuutin myelooisen leukemian ennustetietoja päivitetty

Ruotsalainen rekisteritutkimus vertaili akuutin myelooisen leukemian hoitotuloksia vuosilta 1997–2016. Ajanjakso on tutkimuskohteena erinomainen, koska erityisiä läpimurtoja (kuten uusia täsmälääkkeitä tai hoitomuotoja) ei tapahtunut. Potilaita oli lähes 7 000 ja seuranta-aika keskimäärin 8 vuotta.

Marko Vesanen

Kaatuminen usein syynä iäkkäiden potilaiden kasvomurtumiin

Suurella osalla todetaan murtuman lisäksi aivovamma.

Tiiamari Pennanen

Varjoainekuvaus on vähentänyt uusintaleikkauksia lasten sydänleikkauksissa

Tulos on parantunut kolmasosassa Uudessa lastensairaalassa tehdyistä leikkauksista.

Tuomas Keränen

Muistisairaus muuttaa kieltä

– Muistisairaiden kielen tutkimus kertoo myös kaikkien ihmisten vuorovaikutuksesta ja ihmisenä olemisesta, sanoo Pohjoismaisten kielten professori Camilla Lindholm.

Hertta Vierula

Perusterveydenhuollon sairaaloissa painottuu vanhusten akuuttihoito

Sairaalatoiminnan purkaminen toisi vanhuspotilaat erikoissairaanhoitoon.

Marianne Jansson

Voiko eteisvärinää ennakoida EKG:sta jo sinusrytmin aikana?

Oireeton eteisvärinä on tärkeä aivoinfarktin vaaratekijä. Sitä pyritään yhä useammin hakemaan erilaisilla EKG:n pitkäaikaisrekisteröinneillä, älypuhelin- ja kellosovelluksilla, mutta seulonnan hyödyistä ja kohderyhmistä ei ole vielä yksimielisyyttä. Uuden tutkimuksen mukaan eteisvärinää voidaan ennakoida kohtalaisen hyvin jo sinusrytmin aikana, kun tekoäly pannaan tulkitsemaan EKG:ta.

Juhani Airaksinen

Vakavan hypoglykemian hoitoon tulossa nenäsuihke

EMA suosittelee myyntilupaa.

Heli Väyrynen

Verihiutaleiden estäjähoito toteutuu vajavaisesti sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen

Lähtökohdat Sepelvaltimotautikohtauksen hoidoksi suositellaan tehokasta ja taukoamatonta verihiutaleiden kaksoisestohoitoa.

Eeva Reissell, Ville Kytö, Juha Halme, Tuire Prami, Sonja Lumme, Juhani Airaksinen

Vakaa sepelvaltimotauti ja eteisvärinäpotilaan antitromboottinen hoito

Melkoinen osa eteisvärinäpotilaista sairastaa myös sepelvaltimotautia. Laajojen tutkimusten perusteella sepelvaltimokohtauksen ja pallolaajennuksen jälkeen tarvitaan antikoagulanttien rinnalle verihiutalelääkkeitä ehkäisemään valtimotautitapahtumia. Hoito taudin vakaassa vaiheessa on ollut empiiristä. Tuoreen tutkimuksen mukaan pelkkä suora antikoagulantti on riittävä vuoden kuluttua akuutista tapahtumasta.

Juhani Airaksinen

Glomerulonefriitit

Glomerulonefriitti on yleisnimitys taudeille, jotka vaurioittavat munuaiskeräsiä immunologisella mekanismilla. Myös geneettiset ja ympäristötekijät ovat vaikuttamassa.

Kati Kaartinen, Leena Martola, Sari Aaltonen

Krooninen munuaisten vajaatoiminta

Riskiryhmiltä munuaistautia kannattaa seuloa säännöllisesti.

Maarit Wuorela, Risto Tertti

Suomessa kehitettiin neulaton glukoosimittari

GlucoModicumin kehittämä uusi mittari voi olla markkinoilla 2–3 vuoden kuluttua.

Esa Tuominen

Toinen allogeeninen kantasolusiirto akuuttiin lymfaattiseen leukemiaan

Kun sairaus on vakava ja herkästi uusivaa sorttia, voidaan allogeeninen kantasolusiirto joutua toistamaan, etenkin nuorille potilaille. Euroopan kantasolusiirtoyhdistys on paketoinut akuuttia lymfaattista leukemiaa sairastaville vuosina 2000–2017 uusitut siirtotapahtumat analyysiä varten.

Marko Vesanen

Yleistilan lasku iäkkään potilaan päivystyskäynnin syynä

Toistuvat päivystyskäynnit ovat yleisiä.

Juuso Leppänen, Hanna Kerminen, Esa Jämsen

Hyötyykö diabetesta sairastava sepelvaltimo­tautipotilas anti­tromboottisen hoidon tehostamisesta?

Diabetes lisää trombosyyttien aktiivisuutta ja sepelvaltimotaudin yhteydessä sydäntapahtumien vaaraa. Uudessa tutkimuksessa riskiä pyrittiin pienentämään asetyylisalisyylihapon ja tikagrelorin avulla. Yhdistelmä ei valitettavasti parantanut vakaata sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden kokonaisennustetta pelkkään ASA-hoitoon verrattuna.

Juhani Airaksinen

THL jalkauttaa genomeja vastaanotoille

– Emme vielä tiedä, auttaako riskin tietäminen oikeasti potilaita vai lisääkö se vain huolta sekä kustannuksia, Markus Perola sanoo.

Pekka Nykänen

Vaikea hemolyysi ja munuaisvaurio punasolusiirtojen jälkeen

Punasolusiirtojen tunnetuin haitta on välitön hemolyyttinen verensiirtoreaktio. Sen oireet alkavat usein jo verensiirron aikana. Viivästyneen reaktion oireet ovat yleensä lievempiä ja jäävät usein kokonaan toteamatta. Kuvaamme potilaan, jolla viivästynyt hemolyyttinen verensiirtoreaktio johti dialyysihoitoja vaatineeseen mu­­nuaisvaurioon. Koska oireiden yhteyttä äskettäiseen verensiirtoon ei heti osattu epäillä, diagnoosi viivästyi, aiheutui invasiivisia tutkimuksia ja munuaisten toipuminen vaarantui.

Pia Hynynen, Susanna Sainio, Anne Räisänen-Sokolowski, Kati Kaartinen

Kalsiumpyrofosfaattikertymät aiheuttavat monenlaisia taudinkuvia

Kertymät nivelrustoissa ja niveliä ympäröivissä rakenteissa ovat vanhuksilla yleisiä.

Heikki Julkunen, Martina Lohman

Uusi suositus ohjaa iäkkään toimintakyvyn arviointia

Tarkoitus on yhdenmukaistaa käytäntöjä sairaaloissa.

Heli Väyrynen