STM rajoittaa parasetamolia tai deksametasonia sisältävien lääkkeiden myyntiä

Päätöksellä pyritään turvaamaan lääkkeiden saatavuus. Rajoitukset tulevat voimaan tänään.

Ulla Toikkanen

Keinomunuaishoidon varhainen aloittaminen ei hyödytä tehohoitopotilasta

Keinomunuaishoidon varhainen aloitus ennen munuaisvaurion komplikaatioiden kehittymistä ei parantanut selviytymistä.

Ulla Toikkanen

Diabeteksen merkkiaineiden ja Alzheimerin taudin aivomuutosten väliltä löytyi uusia yhteyksiä

Amyloidikertymät olivat suomalaistutkimuksen mukaan todennäköisempiä niillä, joilla oli matalammat insuliinitasot ja vähemmän insuliiniresistenssiä.

Hertta Vierula

Fimea julkaisi vaihtokelpoisten lääkevalmisteiden luettelon

Lokakuun alussa voimaan tulevaan luetteloon on lisätty 145 lääkevalmistetta.

Ulla Toikkanen

HUS on tehnyt koronatestaussopimuksen neljän yrityksen kanssa

Näytteenotto on tällä hetkellä testauksen pullonkaula.

Minna Pihlava

Aivot mukana säätelemässä insuliiniherkkyyttä

Aivojen kyky vastata insuliiniin voi heikentyä yhtä varhain kuin lihasten.

Tiiamari Pennanen

Sydäninfarktipotilaille hyötyä tavallista korkeammasta verenpaineesta

Sydäninfarktin aiheuttaman sydämenpysähdyksen jälkeen potilaille pitäisi ehkä tavoitella tavallista korkeampaa verenpainetta, osoittaa HUSissa tehty tutkimus.

Suvi Sariola

Laihduttamisyritykset kasvattivat riskiä lihoa ja sairastua tyypin 2 diabetekseen

Alun perin normaalipainoiset laihduttajat lihoivat enemmän 11 vuoden aikana kuin ne normaalipainoiset, jotka eivät laihduttaneet.

Ulla Toikkanen

Monisairastavuusmittarien ominaisuudet on syytä tuntea

Noin kaksi kolmasosaa 65–75-vuotiaista on monisairaita, 85 vuotta täyttäneistä jo neljä viidestä. Aiemmin geriatriassa huomio on kiinnittynyt vahvasti toimintakyvyn arviointiin, koska sillä on suuri merkitys kuntoutustarpeen ja ennusteen kannalta. Viime vuosina monisairastavuuden ja diagnoosien merkitys on kuitenkin kokenut uuden renessanssin. Monisairastavuuden mittareita kuolleisuuden määrittäjänä on nyt arvioitu systemoidussa katsauksessa.

Kaisu Pitkälä

Magneettikuvaus paljastaa, onko laskimotukos uusi vai vanha

Uudet laskimotukokseen viittaavat oireet jo kertaalleen sairastuneessa alaraajassa ovat tyypillinen päivystysongelma. Syviin laskimoihin jää tukoksen jälkeen kaikututkimuksella vaikeasti tulkittava maasto, ja uuden tukoksen erottaminen on usein vaikeaa. Nykyaikana tämä johtaa lähes poikkeuksetta varmuuden vuoksi hoitamiseen ja todennäköisesti pysyvään antikoagulaatioon. Magneettikuvaus osoittautui tarkemmaksi menetelmäksi.

Marko Vesanen

Vanhus ja helle – suojaudu, viilennä, nesteytä

Helle aiheuttaa terveyshaittoja, joihin vaikuttavat vanhuksen sairaudet ja lääkkeet sekä käyttäytyminen, sosiaalinen tilanne, asuminen ja ympäristö.

Tiina M. Ikäheimo, Riitta Antikainen

Toistuva ravitsemus­neuvonta kantaa hedelmää

Turkulaisessa satunnaistetussa vertailukokeessa 20 vuoden ravitsemus- ja elämäntapaneuvonnan vaikutukset säilyivät 6 vuotta intervention päättymisestä.

Nina Kaseva

Lääkepallo on turvallinen sepelvaltimotaudin hoidossa

Sepelvaltimoahtaumien pallolaajennushoidossa käytetään yleensä verkkoputkea tukemaan laajennettua ahtaumakohtaa. Verkkoputkesta vapautuu lisäksi suonen seinämään uudelleenahtaumista ehkäisevää lääkettä. Aina ei hoidossa tarvita verkkoputken tukea, ja ahtautumista ehkäisevää paklitakselia saadaan suonen seinämään pelkän lääkepallon avulla. Laajan meta-analyysin perusteella lääkepallohoito on turvallista myös pitkäaikaisseurannassa.

Juhani Airaksinen

Kannattaako syvän laskimotukoksen vähän pidempi hoito?

Uudet antikoagulantit ovat tuoneet lisää työkaluja ja helppoutta laskimotukoksen hoitoon, mutta ydinkysymystä optimaalisesta hoitoajasta nekään eivät ole ratkaisseet. Ilman merkittävää etiologista altistetta todetun laskimotukoksen hoidosta päättäminen on vaikeaa etenkin nuorilla, mutta myös iäkkäiden riskit pitkässä hoidossa tulee huomioida.

Marko Vesanen

Näyttö opioidien tehosta vanhusten kroonisen kivun pitkäaikaishoidossa on heikko

Australialaistutkijat tekivät systemoidun katsauksen, jossa oli mukana kaikenlaisilla menetelmillä tehtyjä tutkimuksia opioideista vanhusten kivun hoidossa. Yhtään satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta aiheesta ei löytynyt. Havainnoivilla, varsinkaan poikkileikkausasetelmalla tehdyillä tutkimuksilla on vaikeaa osoittaa lääkkeiden todellista vaikuttavuutta, puhumattakaan hyöty-haittasuhteesta.

Kaisu Pitkälä

Ole tarkkana dementiapotilaan virtsavaivojen hoidossa

Dementia ja yliaktiivinen virtsarakko virtsankarkailutaipumuksineen kulkevat monesti käsi kädessä. Antimuskariinit ovat tehokkaita yliaktiivisen rakon kurissa pitämisessä, mutta turvallisuuden ja siedettävyyden suhteen niiden välillä on reseptoriselektiivisyydestä ja veri-aivoesteen läpäisykyvystä johtuvia eroja. Retrospektiivisen tutkimuksen perusteella yli 65-vuotiaiden dementiapotilaiden kuolleisuus oli puolen vuoden epäselektiivisen antimuskariinihoidon aikana 50 % suurempi kuin selektiivistä hoitoa saaneilla.

Ossi Lindell

Gerastenia – kuinka tunnistan ja miksi?

Gerastenian tunnistaminen auttaa ennusteen arvioinnissa.

Janne Alakare, Timo Strandberg

Statiinien hyödyt ja haitat laitoshoidon asukkailla

Kuinka pitkään hauraiden vanhusten tulisi käyttää statiineja? Pitäisikö ehkäisevät lääkkeet lopettaa laitoshoitoon tullessa? Onko statiineilla mahdollisen myopatian vuoksi toiminnanvajeiden riskiä lisäävä vaikutus? Nämä ovat olleet vaikeita kysymyksiä geriatriassa. Satunnaistettuja vertailututkimuksia ei ole tulossa, joten näyttöä pitää hakea havainnoivista pitkittäistutkimuksista.

Kaisu Pitkälä

Vanhuksen kokema väkivalta voi paljastua päivystyksessä

Silmät ja korvat kannattaa pitää auki, jos epäilee vanhuksen kokeneen väkivaltaa tai kaltoinkohtelua, ylilääkäri Minna Pitkänen muistuttaa.

Ulla Toikkanen

Hydroksiklorokiini jää pois Suomen Solidarity-tutkimuksesta

WHO päättää kansainvälisen tutkimuksen hydroksiklorokiinihaarasta kesäkuun puoliväliin mennessä, kertoo Kari Tikkinen.

Minna Pihlava