Bupropioni kustannusvaikuttavaa hoitoa tupakoinnista vieroituksessa

Bupropionin kustannusvaikuttavuutta selvitettiin Ruotsissa lähes 1,4 miljoonan yli 35-vuotiaan tupakoijan mallin avulla. Reseptivalmiste bupropionia verrattiin nikotiinilaastareihin ja -purukumiin. Mallissa otettiin huomioon paitsi vieroitushoidot, myös myöhempi (ad 20 vuotta) tupakoinnista johtuva sairastavuus ja kuolleisuus. Sekä suorien että epäsuorien kulujen osalta bupropioni oli kuluja säästävä hoitomuoto purukumiin verrattuna, laastareidenkin osalta toteutui edellinen (vuoden 2001 hinnoilla). Vaikka vertailun rahoittaja on bupropionin valmistaja, tulos on mielenkiintoinen, varsinkin nyt kun nikotiinikorvaushoitotuotteet leviävät kauppojen hyllyille. Lääkärin antamalla neuvonnalla ja reseptillä saattaa ehkä myös olla merkitystä luultua enemmän.

Hannu Puolijoki

Lapsuuden traumaattiset kokemukset ennakoivat aikuisiän vakavaa psyykkistä oireilua

Lapsuuden traumaattisia kokemuksia ja niiden yhteyttä psyykkiseen oireiluun on maassamme tutkittu suhteellisen vähän.

Raimo K. R. Salokangas, Sinikka Luutonen, Heinrich Graf von Reventlow, Paul Patterson, Jukka Huttunen, Mervi Nieminen, Tiina Laine, Hasse Karlsson

Hengitystieinfektioiden laboratoriodiagnostiikka: bakteerinäyte vai ei?

Suurin osa bakteerilääkekuureista määrätään hengitystieinfektioihin, joten mikrobiologista diagnostiikkaa tarvitaan näiden tautien mikrobietiologian vahvistamiseksi ja hoitoa ohjaamaan.

Janne Aittoniemi, Risto Vuento

Silmäluomien kirurgisesti hoidettavat sairaudet

Silmäluomien alueella olevien muutosten ja kasvaimien poisto on valtaosin keskitetty silmälääkäreille, mutta yleislääkärien on osattava tunnistaa, mitkä muutokset on hoidettava kirurgisesti. Varsinkin kasvaimet on tärkeää saada hoidetuksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Johanna Sarmela, Tiina Leivo, Marita Uusitalo

Raskauden ja synnytyksen hoito sikiön ollessa perätilassa

Valikoimattomassa perätilasynnytyksessä riski sikiön asfyksiaan tai traumoihin on suurempi kuin normaalitarjontaisessa synnytyksessä.

Jukka Uotila

Impaktilukuun perustuvien arviointimenetelmien vertailu Esimerkkinä suomalainen skitsofreniatutkimus

Tutkimuksessa tarkastellaan impaktilukuihin perustuvan EVO-järjestelmän käyttöönoton vaikutusta lääketieteellisen tutkimuksen julkaisufoorumeihin. Esittelemme tutkimusalakohtaiseen lehtien impaktilukujen järjestykseen perustuvan pisteytysmenetelmän artikkelien arviointiin.

Henna Kotiranta, Matti Isohanni, Terttu Kortelainen, Johanna Koskinen, Jouko Miettunen

Kenen joukoissa seisot? Johtavan lääkärin haasteellinen asema terveyskeskuksessa

Suomalainen perusterveydenhuolto on järjestetty julkisen järjestelmän pohjalle, jossa johtamisjärjestelmä on moniportainen ja käsittää luottamusmiehiä, kunnan johtavia virkamiehiä ja johtavia lääkäreitä. Johtavan lääkärin asemaa ja häneen kohdistuvia odotuksia ei ole perusterveydenhuollossa tutkittu aiemmin laadullisin menetelmin eikä myöskään johtavan lääkärin omaa kokemusta asemastaan.

Marja Aira, Pekka Mäntyselkä, Markku Myllykangas, Esko Kumpusalo

Uskonto ja lääketiede -sarja esittelee eri uskontojen näkemyksiä terveydestä ja sairaudesta

Kysymys uskon ja rukoilemisen merkityksestä sairastamisessa ja parantumisessa herättää paljon intohimoja. Monissa tutkimuksissa uskon ja rukoilemisen on todettu mm. pidentävän elinikää. Tutkimuksia kritisoivat epidemiologit korostavat, ettei lukuisia sekoittavia tekijöitä ole otettu tutkimuksissa riittävästi huomioon.

Amos Pasternack

Terveys ja sairaus juutalaisessa perinnössä

Juutalaisessa perinteessä korostetaan terveitä elämäntapoja ja hygieniaa.

Tapani Harviainen

Idiopaattinen keuhkofibroosi - epidemiologisista tutkimuksista geenien kartoitukseen

Idiopaattinen keuhkofibroosi on idiopaattisista interstitiaalipneumonioista yleisin, ja se erottuu taudinkuvansa ja huonon ennusteensa perusteella (elinikä diagnoosista keskimäärin alle 3 vuotta). Tautiin ei ole parantavaa hoitoa, eikä sen syntyyn ja etenemiseen vaikuttavia tekijöitä tunneta, joskin raportit useista sairastuneista samassa perheessä viittaavat perintötekijöiden merkitykseen taudin synnyssä.

Ulla Hodgson