Mikrokarhennus lasin bioaktiivisuuden edistäjänä

13.9.2002 Turun yliopisto

Ari Itälä

Kustannusvaikuttava anestesia aikuisten päiväkirurgiseen polvitähystykseen

13.9.2002 Oulun yliopisto

Matti Martikainen

Toimenpideradiologiset ja kirurgiset hoitomuodot kroonisen alaraajan valtimoverenkiertohäiriön hoidossa

20.9.2002 Kuopion yliopisto

Tiia Jämsén

Väestöryhmien terveyserot syvenevät Riskiryhmille räätälöitävä erillistä terveyspolitiikkaa

Väestöryhmien väliset terveyserot ovat alkaneet syventyä Etelä-Suomen läänissä. Terveyspolitiikassa tarvitaankin nyt varta vasten riskiryhmille räätälöityjä toimenpiteitä, päättelee väestön terveyseroja Etelä-Suomen läänissä selvitellyt työryhmä.

Suvi Sariola

Työttömille on jo pitkään räätälöity erityistoimia Vantaalla

Vantaalla on jo pitkään räätälöity erityistoimia riskiryhmille, etenkin työttömille. Projekteja ja työryhmiä on ollut monia ja monella nimellä. Yhteistä niille on yhteistyö yli hallintokuntien rajojen.

Nivelreuman lääkehoitokäytännön muutos TYKS:ssa vuodesta 1989 vuoteen 1999

Nivelreumaan on 1990-luvulla suositeltu aktiivista lääkehoitoa. Hoidon tavoitteena on taudin remissio ja pysyvien nivelvaurioiden estäminen tai ainakin niiden kehittymisen hidastaminen. TYKS:n reumaosastolla vuosina 1989 ja 1999 hoidettujen nivelreumapotilaiden potilastietojen perusteella lääkehoito on muuttunut myös käytännössä. Oireiden alusta reumalääkityksen aloittamiseen kului tosin jokseenkin yhtä kauan, mutta vuonna 1999 ensimmäisen sairausvuoden aikana reumalääkettä saaneiden potilaiden osuus oli suurempi ja hoidossa käytettiin useampia reumalääkkeitä. Myös reumalääkkeiden yhdistelmähoitojen käyttö oli seuranta-aikana selvästi lisääntynyt.

Lotta Kilpinen, Timo Möttönen

Amfetamiinin käyttö Oulussa

Kartoitimme amfetamiinin käytön yleisyyttä oululaisessa avohoitoaineistossa, suonensisäisen käytön osuutta amfetamiinin kokonaiskäytöstä sekä veriteitse tarttuvien virusinfektioiden esiintyvyyttä. Amfetamiinin vahvasta suosiosta Oulun alueella kertoo se, että tutkimuskohteenamme olleen oululaisen päihdeongelmaisten avohoitoyksikön noin 450 hoitoon hakeutuneesta potilaasta 32,8 % (n = 148) oli amfetamiinin käyttäjiä. Suonensisäinen käyttö oli tavallisin käyttötapa sekä naisilla että miehillä. Havaitut B- ja C- hepatiittitartunnat näyttivät liittyvän vahvasti riskikäyttäytymiseen.

Sanna Papunen, Paula Virkkunen, Pirkko Räsänen, Pekka Laine

Suunnittelu parantaa diabeetikon raskausennustetta

Nuoruusiän diabeteksen esiintyvyys Suomessa on maailman suurimpia ja lisääntyy yhä. Samalla sen merkitys raskautta komplisoivana ja äitiyshuoltoa kuormittavana tekijänä kasvaa. Koska huono alkuraskauden verensokeritasapaino on yhteydessä useisiin raskaudenaikaisiin ongelmiin, on sen korjaaminen edelleen tärkeä haaste diabeetikon raskausennusteen parantamiseksi. Tämän ohella etenkin lapsen ennusteeseen vaikuttavat hyvä raskaudenaikainen diagnostiikka sekä oikea hoitopaikan valinta. Raskauden suunnittelukäynnillä on oleellista paitsi keskittyä optimoimaan verensokeritasapaino, myös arvioida yksilöllisesti muut tulevan raskauden seurantaan vaikuttavat riskit ja ongelmat.

Marja Vääräsmäki, Anna-Liisa Hartikainen

Äidin masennus ja lapsen psyykkinen kehitys

Masennus vaikuttaa äidin kykyyn toimia sensitiivisesti vuorovaikutuksessa lapsensa kanssa. Affektiivista mielialahäiriötä sairastavien vanhempien lapsilla on todettu huomattavasti suurentunut riski sairastua paitsi masennukseen myös muunlaisiin psyykkisiin häiriöihin. Riskiprosessit alkavat jo raskauden aikana. Erityisen haitallista on äidin krooninen tai toistuva masentuneisuus ja monien riskitekijöiden kumuloituminen. Lapsen kannalta tärkeää on äidin masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoito sekä riskitekijöiden kasaantumisen ja negatiivisten ketjureaktioiden ehkäisy.

Ilona Luoma, Tuula Tamminen

Lyhyesti: Keuhkoista lääketehdas?

Pennsylvanialaiset tutkijat siirsivät hyytymistekijä IX:n geenin hiirien keuhkoihin. Vektorina käytettiin adenoviruksen sukulaisvirusta, jota hiirien annettiin inhaloida syvälle keuhkoihin. Geeni alkoi ilmentyä keuhkokudoksessa, hyytymistekijän pitoisuudet eläinten veressä suurenivat ja pysyivät terapeuttisella tasolla kuukausikaupalla. Verekkyys ja geenien siirron helppous tekee keuhkoista erityisen otollisen geeniterapian kohteen. Jos menetelmä toimii ihmisellä eikä aiheuta haittavaikutuksia, hemofiliapotilaiden hoito helpottuu ratkaisevasti. Samalla periaatteella keuhkot voidaan panna tuottamaan esimerkiksi insuliinia. Tuotetaanko sitä sitten kulloisessakin tilanteessa oikea määrä, on jo kimurantimpi juttu.

Matti Viljanen