Kansalaisyhteisön sosiaalinen pääoma heijastuu vireyteen

Haittaavaa päiväaikaista väsymystä esiintyy ruotsinkielisellä väestöllä merkitsevästi vähemmän kuin suomenkielisellä väestöllä. Unettomuutta ja muita unihäiriöitä esiintyy kummassakin kieliryhmässä yhtä paljon, eikä myöskään nukkumisen määrässä ole eroa. Tulokset ilmenivät, kun vertasimme nukkumiskäyttäytymisen, unihäiriöiden, päiväaikaisen väsymyksen ja uupumuksen esiintymistä terveystekijöiden suhteen valikoiduissa keski-ikäisissä suomen- ja ruotsinkielisissä väestöissä, jotka asuvat samoissa kunnissa Varsinais-Suomessa.

Markku T. Hyyppä, Erkki Kronholm

Ihmisen elimien ja kudoksien käyttö lääketieteelliseen tutkimukseen

Laki ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä (101/2001, jäljempänä laki) tuli voimaan 1.9.2001. Lain edellyttämät toimintaluvat oli haettava vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli viimeistään 1.9.2002. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on kuvata uuden lain merkitystä tutkijoille. Laissa tähdennetään, että pääsääntöisesti tutkija tarvitsee aina luvan, kun elimiä ja kudoksia käytetään lääketieteelliseen tutkimukseen. Ensisijaisesti lupa pyydetään potilaalta, jolta elimet tai kudokset on otettu, erityistapauksissa edellytetään myös Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lupaa. Tämä kirjoitus perustuu pääasiassa lakiin ja hallituksen esitykseen (93/2000).

Heli Tuomola

Voidaanko urospiraaleja sopivasti pinnoittamalla estää bakteerien kiinnittymistä spiraaliin?

23.8.2002 Tampereen yliopisto

Markku Multanen

Glioosi ja Alzheimerin taudin neuropatologiset muutokset dementoituneilla ja kognitiivi-sesti normaaleilla ikääntyneillä

29.8.2002 Kuopion yliopisto

Margit Overmyer

Synnynnäinen insuliinin liikaerityssairaus Suomessa

30.8.2002 Kuopion yliopisto

Hanna Huopio

Kansallinen terveysprojekti askarrutti Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa Raha ja työvoima ratkaisevat terveydenhuollon tulevaisuuden myös Savossa

Kansallinen terveysprojekti nosti viimeinkin terveydenhuollon poliittisen keskustelun kärkeen. Rahoituksen turvaaminen terveydenhuoltoon on kuitenkin asia erikseen niin Savossa kuin muualla Suomessa. Kuopiossa halutaan panostaa toimivaan perusterveydenhuoltoon ja ongelmien ennalta ehkäisyyn kuten kansallinen terveysprojekti suosittaa. Tärkeä lähitulevaisuuden tavoite Savossa on myös yliopistosairaalan ja aluesairaaloiden välinen järkevä työnjako.

Ulla Toikkanen

Lanneselän välilevytyrän leikkaus päiväkirurgisesti Alustava 11 potilaan selvitys

Kirurgian menetelmien kehittyessä yhä useampia leikkaushoitoa vaativia vaivoja hoidetaan päiväkirurgisesti. Päijät-Hämeen keskussairaalaan valmistuu päiväkirurginen yksikkö vuonna 2004, ja tutkimuksessa haluttiin selvittää onnistuuko myös lanneselän välilevytyrän poistoleikkaus päiväkirurgisesti. Yhdestätoista leikkauspotilaasta kolme jäi erilaisten syiden vuoksi sairaalaan yön yli. Yhdelle potilaalle tehtiin uusintaleikkaus kolmen viikon kuluttua. Kaikki leikkauspäivänä kotiutuneet potilaat olivat tyytyväisiä valittuun toimintatapaan. Kirjoittajat toteavat, että päiväkirurgisista toimenpiteistä välilevytyräleikkaukset tulee suorittaa aamulla ensimmäiseksi ja niiden postoperatiiviseen kipulääkitykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Raimo Niskanen, Sari Willman-Tuominen, Pirkko Setälä

Päihteiden käytön diagnostiikka

Koska päihteiden aiheuttamien terveyshaittojen paraneminen on todennäköisempää, jos oireet tunnistetaan varhain, päihteiden käytöstä pitää kysyä potilaalta systemaattisesti ja sopia myös jatkoseurannasta. Alkoholin suurkulutuksen toteamisessa kannattaa käyttää apuna laboratoriokokeita, ja niiden merkitys on viime aikoina korostunut esimerkiksi ajokyvyn arvioinnissa. Huumausaineiden käytön diagnostiikassa anamneesin ja kliinisten havaintojen ohella käytetään virtsasta tehtäviä osoituskokeita, joiden tulokset tulee varmistaa kvantitatiivisilla jatkomäärityksillä. Huumetestauksen kysymyksenasetteluja tulisi selkiyttää ja käytännön järjestelyihin tarvitaan lisää valmiuksia.

Onni Niemelä

Milloin en aloittaisi hormonikorvaushoitoa

Lähes puolet suomalaisista naisista käyttää hormonikorvaushoitoa pääasiassa vaihdevuosioireiden lieventämiseen. Vakavimpana hormonikorvaushoidon haittana voidaan pitää rintasyövän ja endometriumsyövän riskin lisääntymistä. Hormonikorvaushoitoa tulisi erityisesti välttää, mikäli suvussa on runsaasti rinta- ja/tai munasarjasyöpää tai naisella on todettu rintasyöpägeenin kantajuus. Naiset, jotka eivät koe subjektiivisia vaihdevuosioireita eivät myöskään tarvitse hormonikorvaushoitoa. Vaikka kokonaisvaikuttavuutta ajatellen hormonikorvaushoidon hyötyvaikutuksia saattaakin olla enemmän kuin haittoja, on pidettävä mielessä, että hyödyt ja haitat eivät ole yhteismitallisia.

Kaija Holli

Tupakointi on lopetettava kuukausi ennen leikkausta

Tupakointi lisää leikkauspotilaiden komplikaatioita. Jo yhden vuorokauden tupakoimattomuus riittää poistamaan veren haitallisen häkäpitoisuuden, mutta vasta 1-2 kuukauden tupakoimattomuus ennen leikkausta minimoi tupakoinnin aiheuttaman lisäriskin. Tupakointi leikkauspäivänä on riittävä peruste perua toimenpide, jos potilaalla on iskeeminen sydänsairaus tai jos hänelle tehdään toimenpide, jossa hyvä kapillaariverenkierto on välttämätöntä. Tupakoinnin huomioimatta jättäminen preoperatiivisesti on epäeettistä, koska sen jatkaminen lisää potilaan kärsimyksiä ja aiheuttaa lisäkuluja yhteiskunnalle.

Arto Puura, Pekka Puska