21102 osumaa

Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (III) Kohtaustappavuus ja kuolemien ajoittuminen suhteessa oireiden ilmaantumiseen ja sairaalahoitoon Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sydäninfarktin kohtaustappavuutta ja sepelvaltimotaudin aiheuttamien kuolemien ajoittumista suhteessa oireiden ilmaantumiseen ja sairaalahoitoon työikäisessä väestössä kahdessa sairaanhoitopiirissä sydäninfarktin hoidon porrastukseen sovitetun aluejaon mukaan. Vakavien sepelvaltimotautikohtausten kohtaustappavuus pysyi jokseenkin ennallaan. Kuolemaan johtavista kohtauksista kaksi kolmannesta sattui ennen sairaalahoitoon ehtimistä. Havainto on haaste preventiivisten toimien kohdentamiselle ja ensihoidon järjestelylle. Sairaalahoitoon ehtineiden ennuste sen sijaan oli kohtuullisen hyvä. Uusintakohtausten vakavuutta ei lääkesuoja poista.

Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa

Alzheimerin taudin lääkehoitovasteen arviointi ja lääkekorvauslausuntojen laatiminen

Alzheimerin taudin lääkehoitona käytetään kolinergisesti vaikuttavia asetyylikoliiniesteraasin estäjiä. Lääkehoidon tehon arviointi perustuu potilaan tiedollisten ja toiminnallisten kykyjen sekä yleistilan muutosten monipuoliseen arviointiin. Lääkekorvauslausuntoa varten tarvitaan neurologian, geriatrian tai psykogeriatrian erikoislääkärin arvio potilaan tilasta. Lääkehoidon yleistyminen ja jatkohoidon siirtyminen perusterveydenhuoltoon vaatii käytännön lääkäriltä aiempaa laajempia tietoja Alzheimerin taudin lääkehoidon kliinisistä vaikutuksista, hoitovasteen arvioinnista ja hoidon toteutuksesta.

Tuula Pirttilä, Kari Alhainen, Timo Erkinjuntti

Lastenreuman lääkehoito

Lastenreuman hoidossa pyritään oireiden lievittämiseen ja pysyvien vaurioiden ehkäisyyn. Kipua ja jäykkyyttä lievitetään tulehduskipulääkkeillä ja tulehtunut nivel hoidetaan glukokortikoidi-injektiolla. Nivelvaurioiden syntymistä ehkäisevät parhaiten pitkävaikutteiset reumalääkkeet metotreksaatti, sulfasalatsiini ja etanersepti. Vaikeiden silmän värikalvotulehdusten hoitoon käytetään immunosuppressiivisia lääkkeitä. Lastenreuman lääkehoito kehittyy koko ajan, ja viime vuosina on laajempaan käyttöön otettu yhdistelmälääkkeet ja parina viime vuonna aivan uudenlaiset, ns. biologiset hoidot. On siis perusteltua syytä uskoa, että potilaiden ennuste on parantumassa.

Anneli Savolainen

Talven 2002 influenssaepidemiat ja virusten uusimmat yritykset murtaa immuunisuoja

Talvella 2002 influenssaa oli keskimääräistä vähemmän, mutta virusten muuntelu voimistui ja tuotti kolme yllätystä. Lähes sammuneen kehityshaaran virukset palasivat (B-virus), uutta geeniyhdistelmää kantava virus levisi maailmalla (A/H1-virus), ja pitkään vakaana pysyneellä epitooppialueella tapahtui tuntuvia muutoksia (A/H3-virus). Muuntelusta huolimatta syksyn 2002 influenssarokotteilta odotetaan hyvää suojatehoa, mutta viime kädessä asian ratkaisee se, millaisia uusia virusmuunnoksia epidemiakaudella ilmaantuu.

Reijo Pyhälä, Niina Ikonen, Marjaana Kleemola, Heikki Korpela, Riitta Santanen, Matti Sarjakoski, Anja Villberg, Thedi Ziegler

Ikääntyvän influenssa Influenssarokotus kaikille 65 vuotta täyttäneille

Yleisen rokotusohjelman osana annettavien jokasyksyisten influenssarokotusten kohderyhmiä on laajennettu. Maksuttomiin rokotuksiin ovat nyt oikeutettuja perinteisten lääketieteellisten riskiryhmien ohella kaikki 65 vuotta täyttäneet terveydentilasta riippumatta. Vastaava käytäntö on ollut voimassa jo pitkään mm. Yhdysvalloissa ja monessa EU-maassa. Kohdentamalla rokotukset kaikkiin yli 65-vuotiaisiin vähennetään influenssaepidemian aiheuttamaa terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemistä ennestään terveiden joukossa. Samalla lisätään luultavasti myös lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien rokotusten kattavuutta. Rokotusten laajentaminen aiheuttaa lisää työtä terveyskeskuksissa, mutta vastapainoksi influenssaepidemian aiheuttama sairaanhoitopalvelujen tarve vähentynee.

Satu Rapola, Tapani Kuronen, Tapani Hovi, Reijo Pyhälä, Jouko Verho, Terhi Kilpi

Lyhyesti: Kantasolut korjaavat verkkokalvon verisuonivaurioita

Kalifornialainen tutkijaryhmä on onnistunut ehkäisemään verkkokalvon verisuonten rappeutumista ruiskuttamalla luuytimen kantasoluja lasiaiseen. Tutkimuksessa käytettiin hiiriä, joiden retinaverisuonet rappeutuvat geenivirheen vuoksi jo nuorella iällä. Tutkijat olivat yllättyneitä siitä, että kantasolut osasivat hakeutua juuri vialliseen kohtaan. Tämä hakeutumistaipumus mahdollistaa solujen käytön maagisina luoteina, joihin voidaan ladata sopivia lääkkeitä, esimerkiksi verkkokalvon suonten liikakasvua hillitseviä tekijöitä.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa toivomisen varaa

Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on voimakas uusiutumistaipumus, jota voidaan oleellisesti vähentää mielialaa tasaavilla lääkkeillä. Viime vuosina aiheesta on julkaistu oppaita. Amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten psykiatrit hoitivat kaksisuuntaista mielialahäiriötä vuosina 1992-95 ja 1996-99. Molempina ajankohtina yli kolmannes potilaista ei saanut mielialaa tasaavaa lääkettä. Litiumin käyttö näytti vähenevän ja valporaatin käyttö lisääntyvän. Psykoosilääkkeiden määrääminen näytti lisääntyneen, ja useimmiten niitä määrättiin maanisille ja sekamuotoisesta häiriöstä kärsiville potilaille. Uusien psykoosilääkkeiden käyttö lisääntyi ja perinteisten väheni. Päätelmänä oli, että kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa on vielä paljon tehostamisen varaa.

Raimo Kr Salokangas

Mammografiaseulontakierrosten väli: 1, 2 vai 3 vuotta?

Suomen mammografiaseulonnassa rinnat kuvataan tavallisimmin kahden vuoden välein. Seulontakierrosten optimitaajuudesta on kuitenkin erilaisia käsityksiä, ja esimerkiksi Englannissa kansallinen terveyspalvelu (NHS) valitsi seulontakierrosten väliksi 3 vuotta. Englantilaiset ovat nyt julkaisseet tuloksia ensimmäisestä suuresta mammografiaseulonnan kuvausintervallia koskevasta satunnaistetusta tutkimuksesta.

Heikki Joensuu

Resistentin tuberkuloosin osuus Britanniassa pysynyt vakaana

Tuberkuloosin ikään kuin uusi tuleminen havahdutti kymmenisen vuotta sitten. Taustalla oli osin immuunikato mutta myös lääkeresistenssin paheneminen. Britit aloittivat vuonna 1993 kansallisen ohjelmansa asian saamiseksi kuriin. Tavoitteena oli koota tietoa kaikista Mycobacterium tuberculosis -kompleksiin (M. tuberculosis, M. bovis, M. africanum) sairastuneista (Mycobnet).

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030