Kliinikko, tunnistatko hepariinitromboosin?

Sekä fraktioimaton että fraktioitu hepariini aiheuttaa trombopeniaa, johon joskus paradoksaalisesti liittyy trombooseja. Ilmaantuvuudeksi on ilmoitettu 0,5-3 %, ja se lienee fraktioituja hepariineja käytettäessä pienempi kuin fraktioimattomia hepariineja käytettäessä. Tarkat kliinikot Yhdysvaltain Orlandosta raportoivat 14 potilaasta, joilla hepariinitrombopeniaan liittynyt tromboosi ilmaantui vasta päiviä tai viikkoja hepariinihoidon loputtua.

Robert Paul

Rakennusympäristö voi masentaa

Tietyllä alueella asuvien ihmisten mielenterveys on usein yhdistetty alueen väestön sosiaalis-taloudelliseen vaurauteen tai ihmisten yksilökohtaisiin tekijöihin. Vähemmän tiedetään siitä, onko asuinrakennuksilla ja niiden muodostamalla ympäristöllä vaikutusta mielenterveyteen. Englantilaiset tutkija paneutuivat tähän kysymykseen Pohjois-Lontoossa arvioimalla kahden kaupunkialueen rakennusympäristön arkkitehtonisen laatutason ja mittaamalla alueilla asuvan väestön depressiivisyyden.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Magnesiumiako astmaan?

Chestin pääkirjoituksessa tuodaan esiin huoli Internetin kautta saavutettavien hoito-ohjeiden tasosta. Esimerkiksi hakusanoilla asthma and magnesium löytyy yli 26 000 webbisivua, mutta sanoilla corticosteroids and asthma 17 400 ja anticholinergics and asthma vain 2 370 sivua. Siis magnesium näyttäisi olevan päivän sana astman hoidossa. Samassa numerossa on tutkimus akuutin astman hoidosta suoneen annetulla magnesiumilla, ja muutamassa aiemmassakin yhteenvedossa todennetaan magnesiumista tulevan apua huomattavaan astman akuuttiin vaikeutumiseen. Sileän lihaksen relaksoijana magnesium on tärkeä, mutta kaikilla astmaatikoilla ei sen puutteesta liene kyse. Niinpä pääkirjoituksen laatija suositteleekin häneltä neuvoa kysyvälle inhaloitavia steroideja eikä magnesiumvalmisteita, mutta jättää suoneen annettavan magnesiumin varalääkkeeksi vaikeisiin tilanteisiin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Skitsofrenia ja väkivalta - miten ehkäistä?

Lukuisat tasokkaat tutkimukset ovat osoittaneet, että skitsofreeniseen psykoosiin liittyy väkivaltaisuuden riski. Puhtaassa skitsofreniassa riski ei ole suuri, mutta kylläkin suurempi kuin keskimääräisväestössä. Alkoholin ja huumeiden samanaikainen käyttö lisää riskiä huomattavasti. Toisaalta skitsofrenia on suhteellisen harvinainen sairaus, joten skitsofreniapotilaiden tekemät väkivaltarikosten osuus on alle 10 % koko väkivaltarikollisuudesta. Paras keino vähentää skitsofreniaan liittyvää väkivaltaisuutta ja väkivaltarikollisuutta onkin hyvä ja pitkäjänteinen skitsofreniapotilaan hoito, varsinkin säännöllisen lääkehoidon varmistaminen ja aineiden väärinkäytön ehkäisy.

Raimo Kr Salokangas

Terveysennusteet ja niiden merkitys - esimerkkinä Pirkanmaa

Terveydenhuollon resursoinnin ja suunnittelun tueksi tarvittavia terveysennusteita tehdään vähän suhteessa niiden tarpeellisuuteen. Ennusteiden vähäisyyttä selittävät tieteeseen kuuluva varovaisuus ja toisaalta myös suunnittelijoiden etäisyys käytännön väestöaineistoista. Ennusteet osoittavat tulevaisuuden vain niihin sisältyvien olettamusten ja sattuman puitteissa, joten täsmälleen toteutuvia terveysennusteita ei ole. Jos ennusteelta edellytetään sen toteutumista, jää ymmärtämättä ennusteiden todellinen luonne: ennuste on vain mielipide tulevaisuudesta. Artikkelissa kuvataan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitojaksojen erikoisaloittaista kehitystä 1997-2010 esimerkkinä alueellisista terveysennusteista ja niiden soveltamisesta.

Riitta Luoto, Jani Raitanen, Jaakko Herrala, Matti Hakama

Osastonlääkäri lähiesimiehenä "Enemmän tämmönen seniorikonsultti"

Osastonlääkäri toimii erikoissairaanhoidon moniportaisessa hierarkiassa lähijohtajana asemassa, jossa hänen valtansa ja vapautensa on rajoitettua. Johtajuutta jäsentää ja motivoi vahvimmin ammatillinen senioriteetti, joka ilmenee selkeimmin yksittäisiin potilaisiin kohdistuvassa kliinisessä työssä. Tampereella tehdyn haastattelututkimuksen mukaan osastonlääkärit kokevat muut lähijohtajaroolinsa epäselviksi. Kirjoittajat toteavat, että osastonlääkärin johtajaroolin kehittäminen vaatisi tuekseen sekä johtamiskoulutusta että johtajaroolin selkiyttämistä organisaatiossa.

Elina Viitanen, Erja Wiili-Peltola, Juhani Lehto

Miksi BCG-rokote tehoaa Suomessa?

Tuberkuloositilanne oli Suomessa poikkeuksellisen vaikea muihin Euroopan valtioihin verraten ainakin 1940-luvulle saakka. Mutta sen jälkeen on tilanteemme varsin selvästi parantunut, jopa enemmän kuin missään muussa EU-maassa. Lähes päivittäin saamme tietoja tuberkuloosin uskomattomista tuhoista sekä kehitysmaissa että maailman vauraimmissa, kuten Yhdysvalloissa. Miksi asiat ovat meillä toisin?

Sakari A. Härö

Sydämen kuormitusvasteiden säätely: Endoteliini-1:n, angiotensiini II:n ja kollageeni 15:n merkitys

14.6.2002 Oulun yliopisto

Jarkko Piuhola

Kohonneen verenpaineen hoito väestössä

14.6.2002 Kuopion yliopisto

Mika Kastarinen

Manttelisolulymfooman taudinkuva ja ennusteeseen vaikuttavat tekijät

19.6.2002 Helsingin yliopisto

Riikka Räty