Hypertrofisen kardiomyopatian geneettinen tausta Itä-Suomessa

7.6.2002 Kuopion yliopisto

Pertti Jääskeläinen

Suonensisäinen ultraäänitehosteaine gynekologisessa kuvantamisessa

7.6.2002 Kuopion yliopisto

Maija-Riitta Ordén

Indusoituvan typpioksidi-syntaasin iNOS:n ja COX-2:n merkitys tulehduksellisissa suolistosairauksissa

11.6.2002 Helsingin yliopisto

Esko Kankuri

Kouluympäristön liittyminen lasten mielenterveyteen

11.6.2002 Helsingin yliopisto

Heidi Somersalo

Uusia, molekyylibiologiseen teknologiaan pohjautuvia menetelmiä syöpätautien ennusteen määrittämiseksi

14.6.2002 Helsingin yliopisto

Jakob Stenman

Lääkekorvausjärjestelmälle remonttipiirustukset

Lääkekorvausjärjestelmää remontoimaan pyydetty professori Pauli Ylitalo on jättänyt selvityksensä järjestelmän uudistamiseksi.

Suvi Sariola

Lääkäriliitto kannattaa perusteellisempaa uudistusta

Lääkäriliitossa selvitysmiehen linjauksia pidetään oikeansuuntaisina, jos lääkekorvausjärjestelmä halutaan säilyttää perusratkaisultaan nykyisenkaltaisena. Liitto olisi kuitenkin valmis uudistamaan lääkekorvausjärjestelmää vielä perusteellisemmin.

Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (I) Epidemiologinen tilanne ja kehitys Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä pienalueittain tarkasteltuna

Työikäisen väestön sepelvaltimotautikuolleisuuden, sydäninfarktin kohtaustaajuuden ja ilmaantuvuuden alueellista jakautumista ja kehitystä tutkittiin kahdessa sairaanhoitopiirissä. Tutkimus perustui FINMONICA-projektin osana toimineeseen sydäninfarktirekisteriin vuosina 1983-1992. Tutkimusjakson alussa sairaanhoitopiireissä havaitut erot sepelvaltimotautikuolleisuudessa, sydäninfarktin kohtaustaajuudessa ja ilmaantuvuudessa näyttivät olevan häviämässä. Edullinen kehitys oli alueellisesti kattavaa. Varsinaisilla kaupunkitaajama-alueilla tilanne oli ja pysyi parempana kuin muualla. Suotuisa kehitys näkyi selvemmin nuoremmassa ikäryhmässä. Muutoksen taustalla on yhtenäisesti toteutunut primaari- ja sekundaaripreventio.

Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa

Subkliininen kilpirauhasen toimintahäiriö - hoito vai seuranta?

Subkliinisessä kilpirauhasen toimintahäiriössä seerumin tyreotropiinin (TSH) pitoisuus on poikkeava, mutta kilpirauhashormonien pitoisuudet

Matti J. Välimäki

Milloin äitiysneuvolalääkärin hälytyskellojen tulisi soida?

Äitiysneuvolan tehtävänä on antaa odottaville äideille näiden tarvitsemaa psykososiaalista tukea. Samalla tulisi kyetä havaitsemaan ne äidit, jotka tarvitsevat erikoissairaanhoidon palveluja tai muita erityistoimenpiteitä. Suurin osa erikoissairaanhoitoon lähettämisestä on luonteeltaan kiireetöntä. Neuvolalääkärin on kuitenkin välttämätöntä tunnistaa vakavat oireet tai löydökset, joiden kohdalla päivystyksellinen sairaalaan lähettäminen on aiheellista. Samoin on aiheellista havaita sellaiset tulevaan synnytykseen liittyvät obstetriset ongelmat tai pelot, jotka pitäisi selvittää kiireettömästi hyvissä ajoin ennen synnytystä.

Jukka Uotila