21102 osumaa

Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (II) Hoidon porrastuksen toteutuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä

Sepelvaltimotauti ja sen vakavat kohtausmuodot aiheuttavat suuren sairaalakuormituksen. Terveydenhuoltojärjestelmän on mietittävä huolellisesti strategiansa taudin ehkäisyssä ja hoidossa. Huomioon on otettava paikalliset olosuhteet ja resurssit. Uudet hoitomuodot pakottavat arvioimaan hoidon toteutuksen strategiaa määrävälein. Työikäisen väestön vakavien sepelvaltimotautikohtausten hoito muuttui tutkimusjakson aikana erikoissairaalapainotteisemmaksi. Tutkimusalueelle suunniteltu sydäninfarktin hoidon järjestely porrastusperiaatteen mukaan osoittautui toimivaksi.

Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa

Kaulavaltimoahtauman kirurgisen hoidon aiheet

Aivohalvaus on merkittävä sairaus yksilötasolla ja kansantaloudellisesti. Iskeemisen aivoinfarktin yleisin syy on kaulavaltimohangan ja sisemmän kaulavaltimon tyven ahtauma, joka syntyy tavallisimmin valtimonkovetustaudin seurauksena. Kirurgisesti hoidettaessa poistetaan ahtauma avoleikkauksella tai pallolaajennuksella. Jos oireinen ahtauma on yli 70 %, saavutetaan leikkauksella selkeä hyöty konservatiiviseen hoitoon verrattuna. Tätä vähäisempien ahtaumien leikkaushoitoa on mietittävä tarkoin tapauskohtaisesti ottaen huomioon toimenpiteeseen edelleenkin liittyvät huomattavat riskit.

Maarit Heikkinen, Rainer Zeitlin, Juha Salenius

Aivotrauman saaneiden lasten ennuste ja kuntoutus

Tapaturmaisesti tai hapenpuutoksesta aiheutuva aivovamma voi aiheuttaa merkittäviä toimintakykyä rajoittavia jälkioireita. Yleisimpiä ovat liikunnalliset ongelmat ja käytöshäiriöt. Hankitun aivovamman saaneiden lasten ja nuorten ennuste sekä heidän tarvitsemansa kuntoutus ovat oleellisesti erilaiset kuin synnynnäisistä vammoista kärsivillä. Kuntoutus tulisi aloittaa välittömästi peruselintoimintojen vakioimisen jälkeen, vaikka potilas olisi vielä tajuton. Tavoitteena on aiheuttaa keskushermostossa vasteita liikkeisiin ja vahvistaa kehon asennon säätelyä. Varhaisvaiheen stimulaation jälkeen kuntoutusta tulee jatkaa suunnatulla neuropsykologisella ja sosiaalisella kuntoutuksella.

Lennart von Wendt, Ingrid Emanuelson

Aivolisäkkeen insidentalooma

Pään alueen ja aivojen kuvaukset paljastavat varsin usein sivulöydöksenä aivolisäkkeen alueen muutoksen, jonka luonne ja merkitys on epäselvä kliinikolle. Ruumiinavausten ja radiologisten tutkimusten perusteella aivolisäkkeen pienet adenoomat ja kystat ovat verraten tavallisia kaikenikäisillä henkilöillä, eivätkä ne seurannassa juurikaan kasva tai aiheuta aivolisäkkeen vajaatoimintaa. Huomattavasti edellisiä harvemmin sattumalöydöksenä todettavat aivolisäkkeen kookkaat kasvaimet edellyttävät aina huolellista hormonaalista selvittelyä ja radiologista seurantaa, koska osa niistä voi kasvaa ja johtaa leikkaushoidon tarpeeseen.

Timo Sane, Leena Valanne

Lyhyesti: Bakteerit potevat koti-ikävää

Maapallolla elelevistä bakteerilajeista tunnetaan vain muutama promille. Yksi syy tunnettujen lajien pieneen määrään on se, että ympäristön bakteerit eivät suostu kasvamaan keinotekoisilla elatusaineilla. Bostonilainen tutkijaryhmä siirsi merenpohjasta kaistaleen akvaarioon ja seurasi, miten bakteereja ilmaantuu kaistaleen pinnalle laitettuun kammioon. Kammiossa kasvoi erilaisia pesäkkeitä kymmeniä kertoja enemmän kuin tavallisilla maljoilla. Heti alkuun löytyi kaksi uutta bakteerilajia. Nämä suostuivat kasvamaan keinotekoisella elatusaineellakin silloin, kun ne saivat kasvaa yhdessä. Ilmiön ajatellaan johtuvan bakteerien välisestä viestienvaihdosta, joka perustuu pienimolekyylisiin feromoneihin.

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030