Selvitys lääkkeiden korvausjärjestelmän laajuudesta ja sisällöstä

Selvitysmies jätti ministeri Perholle selvityksen lääkkeiden korvausjärjestelmän laajuudesta ja sisällöstä 29.8.2002. Se on aiheuttanut odotettuakin enemmän julkisuutta, eikä sen "väärinymmärtäjistäkään" ole ollut puutetta. Siksi lienee perusteltua selvittää lyhyesti selvitysraportin keskeistä sisältöä ja siinä esitettyjen ehdotusten perusteita ja taustoja.

Pauli Ylitalo

Ajokyvyn seuranta muuttaa muotoaan

Joka viidestoista liikennekuolema liittyy sairauteen. Jos sairauden vuoksi ajokyvyttömät kuljettajat saataisiin pois liikenteestä, kuolonkolarit ja loukkaantumiset vähenisivät. Tämä edellyttää toimia niin lääkäreiltä kuin poliisiltakin. Nykyinen tapa valvoa ajokykyä määräaikaisin tarkastuksin ei anna kustannuksiinsa nähden tarpeeksi tuloksia. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman ajoterveystyöryhmän muistiossa todetaan, että valvonta tehostuu, kun parannetaan lääkäreiden ja poliisin välistä tiedonkulkua ajoasioissa ja kohdennetaan lääkärintarkastukset niihin, joiden onnettomuusriski on erityisen suuri.

Markku Litola, Terhi Hermanson

Työkyvyttömästä kuntoutujaksi - mielenterveysongelmat ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimisessa

Mielenterveyshäiriöiden perusteella myönnettyjen sairauspäivärahakausien määrä on kaksinkertaistunut ja myös uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on lisääntynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mielenterveyshäiriöstä kärsivän potilaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen piiriin tulisi muodostua yhä yleisemmäksi käytännöksi, jotta työelämään pääsy helpottuisi ja työssä pysyminen pitkittyisi. Tämä edellyttää hoitavalta lääkäriltä valppautta tunnistaa kuntoutuksen tarve, valmiutta tehdä yhteistyötä kuntoutustoimenpiteitä kustantavien ja toteuttavien tahojen kanssa ja osallistua kuntoutumisen edellytysten arvioimiseen.

Elina Kinnunen

Kokemuksia turvapaikanhakijoiden terveydenhuollosta

Ulkomaalaisen potilaan kohtaaminen on aina haaste, mutta turvapaikanhakijoiden hoitoon liittyy vielä erityispiirteitä heidän taustansa ja elämäntilanteensa takia. Heillä on runsaasti lähinnä psykosomaattisiksi tulkittavia oireita, joista helposti syntyy pitkiä sairastamiskierteitä. Hoitavan lääkärin on tärkeää osata suhteuttaa turvapaikanhakijan oireilu hänen elämänsä kokonaistilanteen osaksi. Turvapaikanhakijoiden yleistiedon taso on tavallisesti paljon matalampi kuin suomalaisten, jopa akateemisesti koulutettujen tietämys ihmisruumiin normaalista fysiologiasta ja anatomiasta on hämmästyttävän huono.

Anna-Maija Salmi

MS-taudin esiintyvyys, eloonjääminen ja ennustekijät Suomessa

7.6.2002 klo 12.00 Tampereen yliopisto

Marja-Liisa Sumelahti

Salmonella enterican ja Campylobacter jejunin fluorokinoloniresistenssi

7.6.2002 Turun yliopisto

Antti Hakanen

Primaarin komplisoitumattoman suonikohjutaudin preopera-tiivinen diagnostiikka ja radio-taajuusenergia-ablaatiohoito

7.6.2002 Oulun yliopisto

Tero Rautio

Psykomotoristen stimulanttien ja morfiinin palkitsevat ja riippuvuutta aiheuttavat ominaisuudet

7.6.2002 Helsingin yliopisto

Esa Meririnne

Pitkäikaisennuste pienillä munuaisensiirtolapsilla

7.6.2002 Helsingin yliopisto

Erik Qvist

Fagosyyttiaktivaatio systeemisen tulehduksen merkkinä vastasyntyneellä

8.6.2002 Helsingin yliopisto

Irmeli Nupponen