21102 osumaa

Erikoislääkärikoulutuksen ja toimintaympäristön kehittäminen Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirissä Kokemukset SYNOPSIS-projektista 1999-2001

Kainuun sairaanhoitopiirissä erikoistuvien ja erikoislääkäreiden koulutusta ja toimintaedellytyksiä on kehitetty SYNOPSIS-projektissa STM:n, Oulun yliopiston, OYS:n, Suomen Lääkäriliiton, Kainuun liiton ja sairaanhoitopiirin terveyskeskusten tuella. Kehitystoimien alustavat tulokset ovat varsin myönteisiä, vaikka osittain toimenpiteiden vaikutus on arvioitavissa vasta tulevien vuosien aikana. Eräissä toiminnoissa, mm. sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisessa yhteistyössä sekä teleterveydenhuollossa, Kainuu kulkee kehityksen eturintamassa.

Esa Ahonen, Tarja Kiira, Jarmo Karpakka, Hannu Leskinen

Työeläkekuntoutus - mitä, kenelle ja milloin

Työeläkejärjestelmä on työssä olevien pääasiallinen ammatillinen kuntouttaja. Työeläkekuntoutus tulee kyseeseen, kun henkilö on työkyvytön tai vielä työkykyinen, mutta sairaus aiheuttaa todennäköisesti uhan tulla työkyvyttömäksi lähivuosina ja ammatillisella kuntoutuksella voidaan vähentää tätä uhkaa. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat mm. työkokeilut uusien työtehtävien löytämiseksi tai työhön paluun tukemiseksi ja uusiin tehtäviin tarvittava koulutus tai kurssitus.

Mari Antti-Poika

Mitä lisämahdollisuuksia Satakunnan Makropilotin kautta syntyi palveluketjun seuraamiseen tilastojen avulla?

Satakunnan Makropilotti-hankkeen yhtenä tehtäväalueena oli pilotoida ja edistää sosiaaliturvakortin käyttöönottoa Suomessa. Makropilotissa sosiaaliturvakortti on avain Aluetietojärjestelmään, jonka avulla ammattilainen voi katsoa asiakkaan tietoja asiakkaan suostumuksella eri sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden omista tietojärjestelmistä.

Mikko Nenonen, Tarja Suominen, Olli Nylander, Hannu Rintanen, Anne Forss

Jonotyöryhmää vetävä Mats Brommels: Varottava säännöstelykoneistoa, jolla vain torjutaan potilaita

- Terveydenhuoltojärjestelmän tehtävänä on ensisijaisesti huolehtia palvelujen saatavuudesta eikä saatavuuden rajoittamisesta. Hoitoindikaatioiden yhdenmukaistaminen voi helposti johtaa siihen, että syntyy säännöstelykoneisto, jota käytetään ennen kaikkea torjumaan potilaita: hoitoon päästetään vain ne, jotka täyttävät indikaatiot, sanoo professori Mats Brommels.

Suvi Sariola

Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (IV) Sepelvaltimotautikuolleisuuden ja sydäninfarktin kohtaustaajuuden kuntakohtainen tarkastelu Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä

Tutkimus tarkasteli vakavien sepelvaltimotautikohtausten aiheuttamaa kuolleisuutta ja sydäninfarktin kohtaustaajuutta terveydenhuoltojärjestelmän perusyksikön kunnan muodostamilla pienalueilla sydäninfarktin hoidon porrastuksen mukaan muodostettujen alueitten (I-III) aluetarkastelun rinnalla. Sepelvaltimotautikuolleisuuden ja sydäninfarktin kohtaustaajuuden pieneneminen oli alueellisesti yhtenäistä. Kuntakohtaisessa tarkastelussa tarkasteltavan yksikön pienuus korosti edullisessa kehityksessä näkyvää fluktuoivaa piirrettä. Mielenkiintoisena havaintona voidaan kuitenkin pitää todettuja kohtaustaajuuksien tilastollisesti merkitseviä kuntakohtaisia eroja. Viitettä yksittäisten kuntien erityistason ongelmiin sepelvaltimotaudin hoidon ja prevention kentällä ei todettu.

Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030