Neuroottisuus altistaa myös somaattisille sairauksille

Persoonallisuuden neuroottisuuden tiedetään altistavan psyykkisille häiriöille. Toisaalta tiedetään, että somaattinen sairastaminen on tavallista yleisempää psyykkisistä häiriöistä kärsivillä. Mutta onko persoonallisuuden piirteillä suoraa vaikutusta somaattiseen sairastamiseen. Tätä tutkittiin vuonna 1946 Englannissa syntyneeseen väestökohorttiin kohdistuneessa tutkimuksessa.

Raimo Kr Salokangas

Spermisidi ei suojaa HIV-tartunnalta

Spermisidi, jonka vaikuttava aine on nonoksygenoli-9, on osoittautunut kohtalaisen tehokkaaksi HIV-viruksen tuhoajaksi in vitro ja se on tehonnut tippuria ja klamydiaakin vastaan. Nämä havainnot antoivat toivoa erityisesti HIV:n leviämisen ehkäisylle. Aineen tehon selvittämiseksi tehtiin satunnaistettu, lumekontrolloitu ja sokkoutettu monikeskustutkimus lähes 900 prostituoidulle, jotka oli todettu HIV-seronegatiivisiksi.

Pertti Kirkinen

Tiotropiini salmeterolia tehokkaampi keuhkoahtaumassa

Keuhkoahtaumataudin (COPD) hoito on tuskallista monessa mielessä. Markkinapotentiaalin kannalta kenttä on lääketeollisuudelle suuri, ja siksi ei ihme, että uusia viritelmiä tulee. Sairauden ehkäisy mm. lopettamalla tupakointi olisi kyllä hoitoa parempi vaihtoehto.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lihasvenyttely ei juuri vähennä penikkatautia

Meta-analyysiin saatiin 5 tutkimusta (77 tutkittavaa), joiden avulla saatettiin arvioida, auttaako lihasvenyttely ennen ja jälkeen urheilusuorituksen lihaskipuun. Eipä auta. Venyttely 1, 2 tai 3 vuorokautta urheilusuorituksen jälkeen antaa kipujanalla noin 1 mm:n kivunlievityksen, kun asteikko on 0-100 mm. Kahdessa armeijassa suoritetussa tutkimuksessa (n = 2 630) arvioitiin puolestaan venytyksen loukkaantumiselta suojaavaa vaikutusta. Eipä suojaa, sillä venyttäneiden ja venyttämättömien ryhmässä oli saman verran loukkaantumisia. Venytyksen sosiaaliseen dimensioon ei tutkimuksissa otettu kantaa.

Robert Paul

Lyhyesti: Neuroleptit aiheuttavat seksuaalihäiriöitä kahdella mekanismilla

Neuroleptisten psykoosilääkkeiden tiedetään aiheuttavan seksuaalihäiriöitä, mutta vaikutusmekanismi on epäselvempi. Tutkimuksessa verrattiin neuroleptilääkitystä saaneita terveisiin henkilöihin ja seksuaalihäiriöklinikan potilaisiin. Terveistä 17 %:lla ilmeni seksuaalihäiriöitä, neuroleptilääkitystä käyttäneistä 45 %:lla ja seksuaalihäiriöklinikan potilaista 61 %:sta. Psykoosilääkkeen aiheuttamat seksuaalihäiriöt liittyivät miehillä lääkkeen aiheuttamiin autonomisen hermoston sivuvaikutuksiin tai hyperprolaktinemiaan, naisilla ainoastaan hyperprolaktinemiaan. Tutkijat suosittelevatkin, että ennen psykoosilääkkeiden määräämistä tulee rutiinisti selvittä potilaiden seksuaaliset häiriöt ja seurata niiden ilmaantumista hoidon aikana.

Raimo Kr Salokangas

Miten terveyskeskuslääkärit viihtyvät työssään? Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002 -tutkimus I

Maamme terveyskeskuslääkärille tehdyssä kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että tyytyväisimpiä työhönsä olivat hallintolääkärit ja pienten paikkakuntien lääkärit. Terveyskeskusten ydinjoukon muodostavat kokeneet, keski-ikäiset, työssään hyvin viihtyvät lääkärit, joiden jaksamista uhkaa kuitenkin joukon harveneminen. Noin kolmasosa terveyskeskuslääkäreistä suunnittelee siirtyvänsä yksityissektorille. Kunnalliselle työnantajalle on suuri haaste saada nuoria lääkäreitä sitoutumaan terveyskeskustyöhön.

Esko Kumpusalo, Outi Haggren, Arto Vehviläinen, Matti Liukko, Santero Kujala, Jorma Takala

Alueellisen tietojärjestelmän mahdollisuudet ja uhat

Tiedon syntymekanismiin liittyvä tieto tulee jakaa kahteen osioon sosiaali- ja terveydenhuollossa: asiakaskontaktitietoon ja hallinnolliseen tietoon. Asiakaskontaktitiedolla tarkoitetaan asiakkaan ongelmaa, sairautta, hätää, tuskaa, toimintakykyisyyttä koskevaa tietoa, joka syntyy asiakkaan ja ammattiauttajan välisessä hoitosuhteessa. Asiakaskontaktitieto perustuu asiakkaan ja ammattiauttajan väliseen luottamukselliseen suhteeseen.

Mikko Nenonen, Tarja Suominen, Olli Nylander, Hannu Rintanen

Luuytimenluovuttajarekisteri 10 vuotta

Eri maiden luuytimenluovuttajarekisterit toimivat kansainvälisessä yhteistyössä ja niiden yhteisjärjestö mahdollistaa nopean tietokoneavusteisen haun, kun sopivaa luovuttajaa etsitään. Suomen Luuytimenluovuttajarekisterin jäsenmäärä on kymmenessä vuodessa kasvanut tavoitteeseensa. Tulevaisuudessa haasteena on kuitenkin saada nuoria suomalaisia miehiä liittymään rekisteriin, sillä miesten osuus on nykyään vain kolmasosa jäsenistä.

Kimmo Talvensaari

Ketoprofeeni nielu- ja kitarisaleikkauksen kivun hoidossa

6.9.2002 Kuopion yliopisto

Aarre Salonen

Seurantatutkimus aivovaltimopullistuman repeytymän aiheuttaman lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon ennusteesta

7.9.2002 Kuopion yliopisto

Timo Koivisto