Erikoislääkäripalvelut terveyskeskuksessa - etäpoliklinikalla vai elektronisesti?

Erikoislääkäripalvelut terveyskeskuksessa ovat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön yleistyvä muoto. Ne parantavat alueellista tasa-arvoisuutta, terveyskeskuksen palvelukykyä ja osaamisen tasoa. Etäpoliklinikan etuna on edullisten kustannusten ohella erikoislääkärin henkilökohtainen tutkimus, haittana tämän matkustaminen. Telelääketieteen sovellutukset pystyvät teknologiansa puolesta monipuoliseen reaaliaikaiseen ja interaktiiviseen tiedonvälitykseen. Niiden kustannusvaikuttavuudesta on vasta kertymässä tietoa. Ainakin investointikustannusten takia käyttömäärän on oltava riittävän suurta.

Ilkka Winblad

Omalääkäritoiminnan tavoitteet ja voimavarat

Omalääkäritoiminnan tavoitteet on kirjattu sosiaali- ja terveysministeriön omalääkärikokeilussa seuraavasti: parantaa hoitoon pääsyä ja jatkuvuutta, parantaa palvelujen laatua, lisätä väestön tyytyväisyyttä, kehittää lääkärin työn sisältöä ja lisätä palvelujen tuottavuutta ja tehokkuutta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt pohdinta tarvittavista resursseista ja toiminnan organisoinnin vaihtoehdoista. Tässä artikkelissa tarkastelemme toisaalta niitä keinoja, joilla omalääkäripalveluun kohdistuvaan kysyntään voidaan vaikuttaa, ja toisaalta toiminnan tuloksia eri tunnuslukujen valossa. Vertailemme myöskin eri kokoisten ja eri ikärakenteista koostuvien vastuuväestöjen vaikutusta toimintaan Tampereella.

Erkki Lehtomäki, Timo Pitkäjärvi

Minkälainen poliklinikkapotilas osallistuu tupakasta vieroitukseen? Kokemuksia tupakkaklinikan toiminnasta

Sairaalan poliklinikalla käyvät tupakoivat potilaat ovat kiinnostuneita tupakasta vieroituksesta, mikäli heille annetaan tilaisuus osallistua joko yksilölliseen tai ryhmämuotoiseen vieroitukseen. Vieroitukseen osallistuvat ovat vieroittajan kannalta kovin haasteellisia potilaita. Heidän nikotiiniriippuvuutensa on voimakas ja heidän päivittäin polttamiensa savukkeiden määrä on suuri. Useimmat ovat jo aiemmin yrittäneet lopettamista. Lääkäri voi parhaiten motivoida potilaitaan kertomalla tupakoinnin ja lopettamisen vaikutuksesta potilaan oireisiin tai sairauteen.

Sirkku Vilkman, Arvid Nyberg, Camilla Skand-Kvarnström, Tuija Poussa

Päijät-Hämeessä tutkitaan erikoissairaanhoidon vaikuttavuutta Jonottaminen ei aina heikennä elämänlaatua

Jonottaminen ei välttämättä heikennä potilaan elämänlaatua. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä tehdyn tutkimuksen välitulosten mukaan yhdenkään tutkitun potilasryhmän elämänlaatu ei heikentynyt jonotusaikana. Alaraajojen verisuonikirurgiseen toimenpiteeseen jonottavien potilaiden elämänlaatu oli jopa tilastollisesti merkitsevästi parempi jonotuksen jälkeen kuin silloin, kun nämä potilaat asetettiin jonoon.

Suvi Sariola

Tieteen maailman myytit särkyvät

Julkisuuteen vastikään tulleet tapaukset, joissa tutkijoita epäillään yliopistolle osoitettujen varojen väärinkäytöstä, osoittavat Suomen Akatemian pääjohtajan Reijo Vihkon mielestä, ettei tieteen maailma ole sen kummempi kuin mikään muukaan maailma.

Suvi Sariola

BioCity Turussa tehdään tutkimusta yli tiedekunta- ja yliopistorajojen

Turun BioCityn lähtökohtana on toiminta- ja tutkimuskeskeisyys. BioCityssä ovat mukana Turun yliopisto, Åbo Akademi ja teollisuus. Tärkeänä pidetään tutkimuksista saadun tiedon siirtämistä teollisiksi hankkeiksi. BioCityn organisaatiossa on haluttu välttää turhaa byrokratiaa, ja tutkimushankkeisiin osallistuu tutkijoita laaja-alaisesti yli tiedekunta- ja yliopistorajojen. Turussa rohkaistaan nuoria tutkijoita mukaan tutkimuksiin, ja suuri haaste tulee olemaan lahjakkaiden ja motivoituneiden tutkijoiden rekrytoiminen. Turun BioCity ja sen yhteydessä toimiva Biotekniikan keskus ovat synnyttäneet ympärilleen runsaasti erilaisia biotekniikkaa hyödyntäviä yrityksiä.

Tuomo Saarikko

Eristämisen problematiikka pitkäaikaissairaiden hoidossa

Pyrkimys vähentää eristämistä psykiatrisessa hoidossa edellyttää nykyistä perusteellisempaa tietoa eristämiseen johtaneista kriittisistä tilanteista ja vuorovaikutuksesta niiden aikana. Juurikkaniemen sairaalassa analysoitiin suljetun osaston potilaiden eristämissyyt vuoden ajalta. Eristämistä edeltäneiden tilanteiden havaittiin poikkeavan toisistaan selvästi, ja eristämisen syyt jaettiin kahdeksaan tyyppiin. Eristämisten vähentäminen edellyttää vaihtoehtoisia toimintamalleja kriittisissä tilanteissa. Sellaisina on kokeiltu esimerkiksi intensiivihoitoa ja turvayhteisöjä. Eristämistapausten moninaisuus osoittaa, että vaihtoehtoisiin toimintatapoihinkin on syytä etsiä täsmävaihtoehtoja. Vaihtoehtoisten ratkaisumallien etsimistä tukee se, että eristämistapaukset keskittyvät harvoille potilaille.

Liisa Groth, Jukka Honka, Ilkka Konttinen, Raimo Konttinen

Antaako yliopisto valmiudet ensihoidon hallintaan hätätilanteessa?

Lääketieteen yliopisto-opetus ei Suomessa anna riittäviä valmiuksia käytännön ensihoitotoimenpiteisiin, sillä harjoittelumahdollisuuksia on liian vähän. Näin arvioivat aivan opintojensa loppuvaiheessa olevat lääketieteen opiskelijat. Opiskelijoille tehdyn kyselytutkimuksen tekijöiden mielestä maan kaikissa yliopistoissa pitäisi tehostaa ensihoidon opetusta ja lisätä varsinkin ohjattua käytännön harjoittelua. Minkälaista osaamisen tasoa voidaan edellyttää lääkäriltä, joka työn ulkopuolella joutuu yllättäen hoitamaan kriittisessä tilassa olevaa potilasta, he kysyvät.

Timo Jama, Matti A.K. Mattila

Gynekologisen syövän diagnostiikka

Gynekologisella irtosolututkimuksella on tärkeä merkitys kohdunkaulan syövän varhaisdiagnostiikassa. Poikkeavan Papa-löydöksen vuoksi tehtävän kolposkopian avulla kartoitetaan muutosalueiden laajuus ja kohdennetaan biopsiat. Lopullinen hoitosuunnitelma tehdään histologisten näytteiden ja gynekologisen palpaatiotutkimuksen perusteella. Kaikututkimuksella voidaan selvittää sekä kohdun että munasarjojen rakenne, mutta syöpää epäiltäessä pelkkä kaikututkimus ei ole koskaan riittävä, vaan aina tarvitaan histologinen näyte diagnoosin varmistamiseksi. Kohtusyövän diagnostiikassa polikliiniset sytologiset ja histologiset tutkimukset ovat yhtä luotettavia kuin koekaavinta. Munasarjakasvaimen luonnetta on mahdollista arvioida kasvainmerkkiaine CA 125:n määrityksen ja kaikututkimuksen avulla, mutta lopullinen varmistus saadaan vain leikkauksessa, ja siihen onkin ryhdyttävä viipymättä munasarjasyöpää epäiltäessä.

Maarit Vuento

Sjögrenin oireyhtymä

Henrik Sjögrenin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Hän julkaisi vuonna 1933 väitöskirjansa Zur Kenntnis der Keratoconjunctivitis Sicca. Gougerout kuvasi sicca-oireyhtymän jo vuonna 1925, mutta ranskalaisten suosimaa kompromissia, Gougerout-Sjögrenin oireyhtymää, näkee käytettävän enää aika vähän. Itse asiassa Johann van Mickulicz Radecki oli jo 1888 kuvannut kyynel- ja sylkirauhasten suurentuman ja lymfosyytti-infiltraatit. Sjögrenin oireyhtymälle on tyypillistä kuivat silmät (keratoconjunctivitis sicca) ja kuiva suu (kserostomia), joiden taustalla on autoimmunisaatio (lymfosyytti-infiltraatit eksokriinisissa rauhasissa ja Sjögrenin oireyhtymä- ym. vasta-aineet). Oireyhtymään liittyy systeemioireita, lukuisia ekstraokulaarisia ja ekstraoraalisia muutoksia ja lisääntynyt riski sairastua lymfoomaan. Diagnostisten kriteerien ja taudinkuvan tunteminen on tärkeää, koska potilaat hyötyvät erilaisista paikallis- ja systeemihoidoista yhtä paljon kuin monet muutkin reumatologisia oireyhtymiä sairastavat potilaat suhteessa hoitavan lääkärin tieto-taitoon.

Yrjö T. Konttinen, Risto Kontio, Dan C. Nordström, Jarkko Hietanen, Maria Malmström