20914 osumaa

Eturauhassyövän hoitojen sivuvaikutukset

Prostatektomiaa ei ole koskaan verrattu radikaaliin sädehoitoon hyvin tehdyssä satunnaistetussa koeasetelmassa paikallisen eturauhassyövän hoitona. Yllättävää kyllä, myöskään kyseisten hoitojen sivuvaikutuksista ei ole tehty korkeatasoisia vertailevia tutkimuksia. Tähänastiset analyysit ovat olleet pääosin retrospektiivisiä, ja tulokset ovat vaihdelleet huomattavasti mm. sen mukaan, miten tarkkaan sivuvaikutukset on kirjattu. Nyt Massachusetts General Hospitalin Center for Outcomes Researchin tutkijat raportoivat tuloksia prospektiivisesta satunaistamattomasta kohorttitutkimuksesta, jossa 279 eturauhassyöpään sairastunutta miestä hoidettiin New Englandin alueella joko modernilla kirurgialla (yleensä ns. hermoja säästävä leikkaus) tai sädehoidolla. Hoitoa seuranneen vuoden ajan oireiden ja elämän laadun seurantaa varten potilaat saivat täytettäväksi strukturoidun lomakkeen.

Heikki Joensuu

Kasvissyönnin vaikutus kuolleisuuteen

Länsimaissa on tehty viisi prospektiivista, tuoreen koosteartikkelin kirjoittajien mielestä vertailukelpoista tutkimusta, joissa on verrattu kasvisruokavalion terveysvaikutuksia suhteessa vähän eläinproteiinia sisältävään ruokavalioon ja ns. tavalliseen sekaruokavalioon. Tutkimusotos on mahtava: viidessä tutkimuksessa oli mukana yli 76 000 naista ja miestä Saksasta, Yhdysvalloista ja Britanniasta. Heidän ikänsä seurannan alussa vaihteli välillä 16-89 vuotta. Seurantaa kesti keskimäärin lähes 11 vuotta. Tutkimuksissa määriteltiin kasvissyöjäksi henkilö, joka ei syönyt kalaa eikä lihaa. Semivegetariaaneja olivat henkilöt, jotka käyttivät kalaa tai jotka söivät lihaa harvemmin kuin kerran viikossa.

Robert Paul

Rintasyövän geneettinen evoluutio

Rintasyövän synnyn ja etenemisen katsotaan olevan pitkällinen monivaiheinen prosessi, jonka syynä ovat soluihin kasautuneet geenivirheet. Vasta pieni osa näistä geenimuutoksista tunnetaan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin uusien tutkimusmenetelmien, lähinnä VGH:n (= vertaileva genominen hybridisaatio), avulla syöpäsoluissa tapahtuvia geenimuutoksia sekä varhaisvaiheen rintasyövissä että jo pitkälle edenneissä rintasyövissä, joissa tutkittiin saman potilaan primaarikasvaimia ja niiden etäispesäkkeitä.

Tuula Kuukasjärvi

Lääkkeiden vaikutukset laboratoriotuloksiin

Lääkkeet ovat tärkeä mutta toistaiseksi vielä puutteellisesti tiedostettu laboratoriotulosten tulkintaa vaikeuttava tekijä. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa tunnetaan kuitenkin jopa tuhansia lääkkeiden vaikutuksia laboratoriotestien tuloksiin. Jos näitä ei oteta huomioon, voidaan päätyä vääriin diagnooseihin tai ainakin turhiin jatkotutkimuksiin ja lisäkustannuksiin. Myös lääkkeiden välisiä haitallisia interaktioita tunnetaan runsaasti. Niiden riski olisi otettava huomioon lääkkeitä määrättäessä. Runsaslukuisuutensa vuoksi sekä lääke-laboratorio- että lääke-lääkeinteraktioiden muistaminen ja tiedon hyödyntäminen käytännössä on vaikeaa. Nämä molemmat lääkkeisiin liittyvät ongelmat soveltuvat monitoroitaviksi tietokoneen avulla, jolloin kliinikoille voidaan automaattisesti antaa vihjeitä/varoituksia potentiaalisissa ongelmatilanteissa.

Paula Grönroos

Usherin oireyhtymä

Usherin oireyhtymä (USH) on harvinainen periytyvä sairaus, jota määrittävät sisäkorvaperäinen kuulonlasku, etenevä silmänpohjan rappeuma (PPR, progressive pigmentary retinopathy) ja tasapainoelimen toimintahäiriö. USH jaetaan oirekuvan perusteella kolmeen tyyppiin. Vaikea synnynnäinen kuulovika, PPR ja sammunut tasapainoelimen toiminta kuuluu USH1:een. Tasapainoelimen toimintahäiriö tulee esiin myöhäisenä kävelemäänoppimisikänä ja puuttuvina vasteina tasapainotesteissä. USH2:ssa kuulovika todetaan lapsuudessa ja se on lievempi. Tasapainoelin USH2:ssa toimii normaalisti. USH3 on sellainen USH-tyyppi, jossa kuulovika on progressiivinen, kun taas USH1:ssä ja USH2:ssa kuulovian on ajateltu olevan stabiili. Tähän mennessä on löytynyt jo viisi eri geenilokusta USH1:lle ja USH2:lle. USH3:a on ulkomailla havaittu vähän ja siksi sen olemassaoloakin aiemmin epäiltiin. Ajateltiin, että etenevä kuulovika USH-henkilöillä olisi ikähuonokuuloisuutta. Suomessa kuitenkin progressiivista kuulovikaa näytti esiintyvän huomattavan paljon USH:aa sairastavilla henkilöillä. Tutkimuksen tarkoituksena oli osoittaa, että USH3 on todellakin oma itsenäinen USH tyyppi, jota luonnehtii PPR:n lisäksi progressiivinen kuulovika. Tutkimus koostui kliinisestä ja molekyyligeneettisestä osasta ja se on koottu viidestä osajulkaisusta.

Leenamaija Pakarinen

Leikkausalueen infektioiden riskitekijät ja antibioottiprofylaksia koronaarikirurgiassa

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus on yleisin sydänleikkaus ja ensisijainen vaikean sepelvaltimotaudin hoitovaihtoehto. Kehittyneet leikkausmenetelmät ovat vähentäneet ohitusleikkauskuolleisuuden yhteen prosenttiin, mutta ohitusleikkauksiin, kuten kaikkeen kirurgiaan, liittyy leikkausalueen infektioiden riski. Ennaltaehkäisevän antibiootin anto juuri ennen ohitusleikkauksen alkua on katsottu tarpeelliseksi. Pitkään on käyty keskustelua siitä, mitä antibioottia ja kuinka pitkään potilaille annetaan. Tämä kysymys on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan, sillä terveydenhuollon menoja ollaan koko ajan supistamassa ja antibioottien käyttömenot ja toisaalta infektioiden aiheuttamat kustannukset muodostavat suuren osan terveydenhuollon kuluista. Lisäksi erityishuomiota vaatii myös antibiooteille resistenttien bakteerikantojen kuten, MRSA ja MRSE sekä VRE, yleistyminen myös Suomessa.

Sailaritta Vuorisalo

Kanadalainen arvio beetainterferonin tehosta ja taloudellisuudesta multippeliskleroosin hoidossa

Viime vuosien tutkimustieto viittaa siihen, että beetainterferonista saattaa olla hyötyä multippeliskleroosin hoidossa. Se on ensimmäinen lääke, jonka on osoitettu vähentävän sairauden akuutteja pahenemisvaiheita, joskaan varmuutta siitä, hidastaako se myös taudin etenemistä tai siihen liittyvää vammautumista, ei toistaiseksi ole. Beetainterferonin käyttöön liittyy kuitenkin vielä useita ongelmia, mm. hoidon kalleus.

Risto P. Roine

Suomalainen asiantuntijakommentti

MS-tauti on ollut yksi mystisistä, etenevistä neurologisista sairauksista, ja sen ainoa hoito on ollut steroidien tai ACTH:n käyttö. Koska MS-taudin oireet ovat hyvin vaihtelevia, potilaille tehtävien hoitokokeilujen kliinisen tehon arvioiminen on vaikeaa. Taudille on tyypillistä, että oireiden ajoittuminen ja paikantuminen on hajanaista. Pienikin leesio voi aiheuttaa merkittäviä oireita ja toisaalta suuri, magneettikuvauksessa todettu pesäke voi johtaa vain euforiaa ja käyttäytymisoireita otsalohkon alueelta. Siksi pelkillä kliinisillä kriteereillä on ollut erittäin vaikeaa arvioida hoidon objektiivisia hyötyjä. Erilaisia kliinisiä arviointiasteikkoja on laadittu, mutta ennen hoitoa ja hoidon aikana käytetyt kehittyneen tekniikan keinot, nimenomaan magneettikuvaus, ovat osoittautuneet pitkissäkin hoitokokeiluissa luotettavimmaksi mittariksi.

Paavo Riekkinen Sr

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030