Uusi valtakunnallinen vertailumittari: yleislääkärin vastaanoton laatu

Potilaan antama palaute terveydenhuollon toiminnasta on osoittautunut käyttökelpoiseksi hoidon ja palvelujen laadun arvioinnin menetelmäksi. Perusterveydenhuollon vastaanottojen käyttöön tarkoitetun kansainvälisen, standardoidun potilaspalautemittarin kehittämistyö on nyt saatu päätökseen ja mittarille on Suomessa tehty arviointitutkimus. Seuraavassa esitellään tämä tutkimus sekä valmis lomake ja sen käyttömahdollisuuksia.

Arja Helin, Marjukka Mäkelä, Maarit Outinen, Sheryl Hinkkanen

Kokemuksia etälääketieteestä ja sen mahdollisuuksista

Lääketiede elää uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien ja taloudellisen niukkuuden välisessä murroksessa, minkä vuoksi työtapamme muuttuvat tulevien vuosien aikana. Erilaisten teknisten apuvälineiden osuus korostuu työssämme. Syntyy uusia käsitteitä, joista etälääketiede on yksi esimerkki. Kyseistä termiä on lanseerattu jo vuosia lääketieteeseen, mutta kuitenkin vasta nyt käsitteestä on tullut konkreettinen ja sitä on sovellettu enemmän käytäntöön.

Heikki Lamminen, Juha Nevalainen, Markku Lampinen, Hannu Uusitalo

Terveyden edistäminen näyttää siirtyvän järjestöjen tehtäväksi

Kansanterveysjärjestöjen panos terveyden edistämiseen kasvaa jatkuvasti, kun taas kuntien osuus entisestään pienenee. Terveyden edistäminen näyttääkin olevan siirtymässä kolmannen sektorin harteille. Tällaista suuntausta osoittaa Terveyden edistämisen keskuksen tuore terveysbarometri 1998. Barometri perustuu yhteensä 120 kunnallisen terveyskeskusjohtajan ja 72 kansanterveysjohtajan haastatteluihin ja kuvaa heidän näkemyksiään ja arvioitaan terveyden edistämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Suvi Sariola

EU on vielä outo monille suomalaiskunnille mutta Kymmenet kunnat ovat saaneet EU-rahaa terveyden edistämiseen

Paljon puhuttu EU-rahoitus on vielä vierasta suomalaiskunnille. Kaksi kolmesta terveysbarometria varten haastatellusta 120 terveyskeskusjohtajasta kertoi, ettei kunta ollut hakenut EU-rahaa terveyden edistämiseen. Useimmat näistä kunnista eivät terveyskeskusjohtajiensa näkemyksen mukaan olleet juuri muutenkaan kosketuksissa EU:n kanssa. Yli 30 kuntaa oli kuitenkin hakenut ja saanut EU-rahaa terveyden-edistämisprojektia varten. Monessa EU-rahoista osalliseksi päässeessä kunnassa arvioitiin, että ilman tätä rahoitusta hankkeet olisivat jääneet toteuttamatta. Terveyden edistämisen keskuksen terveysbarometria varten tehdyistä haastatteluista ilmeni, että kunnat olivat saaneet EU:sta rahaa useimmiten työttömyyteen ja syrjäytymiseen liittyviin projekteihin, esimerkiksi työttömien terveystarkastuksiin.

Suvi Sariola

Adenosiini väsymyksen välittäjäaineena

Nukummeko siksi, että valveen aikana aivoihin kertyvä unitekijä hiljentää aivojen toiminnan? Tutkituista unitekijöistä adenosiinin on havaittu toimivan uni-valverytmin säätelyssä: valveen aikana kertyvä adenosiini hiljentää aivojen vireyttä ylläpitävien tumakkeiden solujen toimintaa, kunnes valveillaolo estyy ja uni alkaa. Unen aikana adenosiinipitoisuus vähenee ja valve mahdollistuu uudestaan. Adenosiini näyttää liittyvän nimenomaan syvän unen säätelyyn, koska myös useita muita säätelyyn osallistuvia tekijöitä tunnetaan. Kahvin piristävä vaikutus puolestaan perustuu siihen, että kofeiini salpaa adenosiinireseptorit.

Tarja Porkka-Heiskanen (Stenberg), Dag Stenberg

Sisäilmaston aiheuttamat sairaudet ja niiden merkitys

Suomalainen viettää suurimman osan ajastaan sisätiloissa. Ei ole yhdentekevää, millaista ilmaa hän hengittää kotonaan, työpaikallaan, koulussa tai julkisissa tiloissa. Hengitystiesairauksille altistavia tekijöitä on lähes joka paikassa. Rakennuksessa ja sisustuksessa käytetyt materiaalit, huono ilmanvaihto, tupakansavu, lemmikkieläimet ja kosteusvaurioista peräisin olevat homesienet ja bakteerit lisäävät sairastumisriskiä. Kerran tapahduttuaan herkistyminen ei korjaudu, vaikka oireet saataisiin loppumaan poistamalla allergeeni. Huonolaatuisen sisäilman kansantaloudellinen merkitys on valtaisa. On arvioitu, että korjausrakentamisen kustannukset ja sisäilmasta johtuvat terveydenhuollon menot ovat noin 15 miljardia markkaa vuodessa. Artikkeli perustuu sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän muistioon.*

Tari Haahtela, Kari Reijula

Masennuksen diagnostiikan ongelmat terveyskeskuksessa

Masennuksen diagnosointi on todettu vaikeaksi tehtäväksi perusterveydenhuollossa. Diagnosointia voivat vaikeuttaa masennuksen epätyypillinen oirekuva tai kroonisuus. Lääkärit eivät myöskään helposti tunnista vaikean masennuksen taudinkuvaa. Diagnosointia voi parantaa koulutuksella sekä kiinnittämällä huomiota vastaanottotapahtumaan ja masennuksen epidemiologiseen tietämykseen. Runsas terveydenhuoltopalvelujen käyttö taas saattaa johtaa lääkärin ajatukset liiankin usein masennukseen, varsinkin kun masennussairauden lääkehoito on viimeisen vuosikymmenen aikana kokenut täydellisen mullistuksen. Antidepressiivisen lääkehoidon helppous saattaa johtaa liian aktiiviseen lääkitykseen tilanteissa, jotka kertovat paremminkin ihmismielen normaalista mielialareagoinnista kuin masennussairaudesta. Erotusdiagnostisia ongelmia syntyy suhteessa alkoholismiin, bipolaariseen sairauteen sekä somaattisiin sairauksiin, jotka sekundaarisesti voivat aiheuttaa masennusoireilua.

Outi Poutanen

Lapsen pelko ja sen hallinta lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolla

Lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolle tulevalla lapsella on monia pelon aiheita, joista osa voi aikuisen mielestä tuntua täysin käsittämättömiltä ja aiheettomiltakin. Jotta lapsen pelko hammashoitoa kohtaan voitaisiin estää, on ensiarvoisen tärkeää valmistaa lasta riittävän ajoissa vastaanottoa ja varsinkin vastaanotolla tehtäviä toimenpiteitä varten. Tämän asian merkitystä olisi syytä korostaa jo esimerkiksi neuvolakäyntien yhteydessä, jotta vanhemmat oppisivat oikean toimintamallin.

Tuula Manner, Päivi Haapasalo, Sára Karjalainen

Sarveiskalvon kilpihaavauma - harvinainen vernaalisen keratokonjunktiviitin komplikaatio

Allerginen konjunktiviitti on varsin tavallinen ongelma ja saadaan lähes aina hoidetuksi paikallisilla ja systeemisillä allergialääkkeillä. Jotkut allergisen konjunktiviitin muodot saattavat kuitenkin olla vaikeahoitoisia ja jopa näköä uhkaavia. Silmän etuosien tutkiminen biomikroskoopilla on aiheellinen etenkin nuorten potilaiden allergisten silmäoireiden pitkittyessä, jotta vaikeammat allergisen konjunktiviitin muodot kyetään ajoissa tunnistamaan.

Tapio Ihanamäki, Heikki Seppä

Kohulääke sildenafiili ja erektioimpotenssi

Erektiodysfunktio, jolla tarkoitetaan miehen kyvyttömyyttä aikaansaada tai ylläpitää riittävää erektiota tyydyttävän sukupuolisuorituksen läpiviemiseen, vaivaa 39 %:a nelikymppisistä ja 67 %:a seitsenkymppisistä miehistä. Tähän asti impotenssin (hypotenssin?) hoidot ovat koostuneet erilaisista mekaanisista hoidoista, intrakavernoottisista injektioista ja transuretraalisesti annetusta alprostadiilista.

Robert Paul