Laparoskooppinen sappirakonpoisto akuutissa kolekystiitissa

Elektiivisen sappirakonpoiston valinnaishoidoksi on yhä selkeämmin muotoutumassa laparoskopiateitse tehtävä kolekystektomia, mutta tilanne akuutin kolekystiitin hoidossa on epäsevä. HYKS:n kirurgit tuovat tervetullutta valaisua tähän kysymykseen satunnaistetun kliinisellä hoitotutkimuksella.

Robert Paul

Kryptokokkia kottaraispöntöissä

Uumajalaiskollegat julkaisivat viime vuonna tapausselostuksen 79-vuotiaasta maanviljelijästä, jolle kehittyi Cryptococcus neoformans -hiivan aiheuttama osteomyeliitti reisiluuhun. Potilaalla oli myös CD4-solujen lymfopenia, mikä selitti hänen alttiutensa tämän opportunistipatogeenin aiheuttamalle infektiolle.

Matti Viljanen

Säästävä rintaleikkaus ja elämänlaatu

Jos rintasyöpä poistetaan rinnan säästävällä menetelmällä, ei ennuste tunnetusti huonone mastektomiaan verrattuna. Monesti silti kysytään, onko säästävä leikkaus sittenkään parempi hoitotapa, ja onko niinkään selvää, että näin toimien saavutetaan parempi elämänlaatu kuin mastektomian jälkeen. Näihin kysymyksiin antaa vastauksia pitkään seurantaan perustuva analyysi tutkimuksesta, jossa vuosina 1980-86 satunnaistettiin 902 eurooppalaista naista joko mastektomiaan tai rinnan säästävään leikkaukseen ja sädehoitoon.

Heikki Joensuu

Puutarhan hoitoa mikrobilääkkeillä

Viherpeukaloita (ja bakteerien antibioottiresistenssistä huolestuneita) saattaa kiinnostaa tieto, että antibiootteja annetaan kasveillekin. Liha- ja kalataloudessahan mikrobilääkkeitä kuluu maailmalla runsaasti, mutta ei ainakaan allekirjoittanut tiennyt niitä uppoavan myös puutarhaan.

Heikki Arvilommi

Skleroderma miesten syytä?

Lemmen täyttymys pullahtaa maailmaan yhdeksän kuukauden kuluttua. Äitipä ei pääsekään sikiöstä eroon noin vaan, sillä tuoreiden tutkimusten mukaan hän jää usein kimeeraksi. Kimeera on taruolento, jonka pää on leijonalta, ruumis vuohelta ja häntä käärmeeltä. Tässä tapauksessa kimeera ei tarkoita ulkoisia tai luonteenominaisuuksia vaan sitä, että sikiöstä peräisin olevia lymfosyyttejä tai niiden kantasoluja jää äitiin mikrosiirrännäisiksi jopa vuosikymmeneksi. Tuoreiden tutkimusten mukaan nämä solut voivat reagoida isännän elimistöä vastaan ja aiheuttaa graft-versus-host-reaktiona eli käänteishyljintänä autoimmuunitaudin, skleroderman.

Heikki Arvilommi

Lasten verenpainetasoon vaikuttavat tekijät

Verenpainetaudin ajatellaan kehittyvän monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Yleisesti hyväksytysti verenpainetta lisäävät mm. lihavuus, suolan käyttö ja epäedullinen perimä. Näiden lisäksi viime vuosina on kiinnitetty huomiota varhaislapsuudessa ja raskauden aikana vaikuttavien tekijöiden ja hormonaalisten tekijöiden mm. insuliinin sekä hivenaineiden osuuteen verenpaineen nousussa tai verenpainetaudin kehittymisessä. Väitöskirjatyö selvittää perinnöllisten tekijöiden, syntymäpainon, insuliinin sekä kuparin, sinkin ja seleenin merkitystä verenpaineen säätelyssä ja ennustajina.

Leena Taittonen

Luuston ja silmän epänormaalin kehityksen siirtogeeninen hiirimalli

Tässä työssä tutkittiin ruston tärkeimmän rakenneproteiinin, tyypin II kollageenin, mutaation vaikutuksia kasvuun ja kehitykseen. Tyypin II kollageeni kuuluu säikeisten kollageenien perheeseen, jotka muodostavat lujia säikeitä vastaten eri kudosten rakenteellisesta kestävyydestä. Ruston lisäksi tyypin II kollageenia on löydetty mm. silmästä ja selkärangan välilevyistä. Viime vuosina on modernin molekyylibiologian keinoin todettu tyypin II kollageenin mutaatioiden aiheuttavan useita kondrodysplasioita. Kondrodysplasiat ovat joukko varsin harvinaisia perinnöllisiä sairauksia, jotka vaikuttavat juuri luuston kasvuun ja kehitykseen. Vaikeimmat muodot, kuten akondrogeneesi ja hypokondrogeneesi, johtavat kuolemaan jo sikiökaudella, jotkut muodot ovat taas niin lieviä, että niiden erottaminen normaalista kehityksestä on vaikeaa. Joissakin kondrodysplasioissa, kuten Sticklerin syndroomassa, havaitaan muutoksia myös silmän rakenteessa ja toiminnassa. Tyypin II kollageenin mutaatioiden on todettu olevan altistava tekijä myös nivelrikolle.

Mikko Savontaus

Elektroninen lääkemääräys ja potilaskohtainen tietokanta sairaustietojen tallentamista varten

Paperipohjainen jatkuva sairauskertomus on vähitellen väistymässä elektronisen sairauskertomuksen tieltä. Tasokkaasti toteutettuna elektroninen sairauskertomus antaa mahdollisuuksia terveydenhuollon laadun parantamiseen ja kustannusten hillitsemiseen. Jotta nämä tavoitteet voitaisiin saavuttaa, on ensiarvoisen tärkeää rakentaa järjestelmä siten, että samaa tietoa ei talleteta käsin useisiin eri järjestelmiin. Näin vältetään terveydenhuollon ammattilaisten turhautumista atk-järjestelmien käyttöön.

Jari Forsström, Jaakko Niinimäki

Uhkakartoitus osana elektronisen reseptin tietoturvasuunnittelua

Terveystiedot ovat arkaluontoisia tietoja. Tiedon suojaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska tiedon paljastuminen ulkopuolisille voi aiheuttaa vahinkoa yksilölle. Terveydenhuollossa tietoa talletetaan ja siirretään yhä enemmän elektronisesti, minkä vuoksi syntyy uusia tiedon suojaamisen vaatimuksia. Järjestelmällisesti suunniteltu ja toteutettu tietoturva on hyvälaatuisen tietojärjestelmän perusominaisuus.

Jaakko Niinimäki, Jari Forsström, Martti Savolainen

Dagmarin varjo on väistynyt, mutta erimielisyys lisätyön korvaamisesta runkosopimuksen tiellä Sairausvakuutuskorvauksien maksua ei esitetä muutettavaksi

Lääkäriliiton toukokuun puolivälissä kokoontuvalle valtuuskunnalle ei - toisin kuin odotettiin - esitetä hyväksyttäväksi minkäänlaista mallia sairausvakuutuksen valtakirjamenettelyä koskevaksi runkosopimukseksi. Valtakirjamenettely, josta puhutaan myös suorakorvausjärjestelmänä, merkitsee käytännössä sitä, että potilas maksaa yksityislääkärillä käydessään laskun, jonka loppusummasta sairausvakuutuksen korvausosuus on jo vähennetty. Lääkäri tai lääkärikeskus laskee korvauksen määrän ja hakee sen itse Kelalta. Lääkäriliitto, Kela ja Lääkärikeskusten Yhdistys ovat neuvotelleet runkosopimuksesta viime kesästä lähtien, mutta juuri valtuuskunnan kokouksen alla kävi ilmi, ettei neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen lääkäreille maksettavasta korvauksesta. Niinpä valtuuskunnalle annetaan asiasta pelkkä selonteko. Suureksi periaatteelliseksi kysymykseksi suorakorvaus kasvoi 1980-luvun alkupuolella, jolloin Ruotsissa solmittiin sairausvakuutuskorvauksia säädellyt Dagmar-sopimus. Se romutti ruotsalaislääkärien oikeudet itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja jätti jälkeensä mittavan epäluulon vastaavia hankkeita kohtaan.

Suvi Sariola