Sisäsynnytintulehduspotilaiden akuutin vaiheen toimenpidelaparoskopia

Laparoskopiaa on käytetty sisäsynnytintulehduksen diagnostiikassa jo pitkään, mutta toimenpidelaparoskopian käytöstä tässä yhteydessä on vain vähän tutkimuksia. Selvitimme akuutin vaiheen toimenpidelaparoskopian soveltuvuutta sairaalahoitoon otettujen 24 peräkkäisen sisäsynnytintulehduspotilaan hoidossa. Laparoskopia vahvisti diagnoosin 16 tapauksessa, joten kolmasosalla potilaista lopullinen diagnoosi muuttui laparoskopian yhteydessä. Sisäsynnytintulehduspotilaille tehtiin kiinnikkeiden irrottelu ja huuhtelu, märkäpesäkkeen dreneeraus ja huuhtelu tai koko infektiopesäkkeen poisto. Potilaista, joilla ei todettu sisäsynnytintulehdusta, yhtä lukuun ottamatta kaikille voitiin primaarilaparoskopian yhteydessä tehdä hoitotoimenpide. Laparoskopioihin ei liittynyt yhtään hoitoa vaativaa komplikaatiota. Akuutin vaiheen laparoskopia näytti nopeuttavan potilaiden toipumista ja selkeytti potilaiden seurantaa ja jatkohoitoa. Tämän tutkimuksen perusteella on käynnistetty satunnaistettu kontrolloitu tutkimus toimenpidelaparoskopiasta verrattuna perinteiseen diagnostiseen laparoskopiaan.

Pontus Molander, Bruno Cacciatore, Jari Sjöberg, Jorma Paavonen

Suhtautuminen alkoholin suurkulutuksen hoitoon terveydenhuollossa

Alkoholin suurkuluttajien mini-interventiohoidosta on lupaavia tutkimustuloksia potilaiden alkoholin kulutuksen vähentämisessä. Kuitenkaan mini-interventiota ei ole laajamittaisesti hyväksytty terveydenhuollon päivittäiseksi toiminnaksi. Pirkanmaalla tehdyn tutkimuksen mukaan alkoholin suurkuluttajat ovat merkittävä potilasryhmä niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin, ja terveydenhuollon työnantajat ja työntekijät pitävät näiden potilaiden alkoholiongelman hoitamista tärkeänä. Alkoholinkäyttö myös osataan ottaa puheeksi. Kuitenkin lisätietoja suurkuluttajien tunnistamisesta ja taitoja mini-intervention sisällön hallintaan tarvitaan. Koulutustarvetta on kaikilla terveydenhuollon tasoilla niin lääkäreillä kuin hoitajillakin.

Janne Kääriäinen, Pekka Sillanaukee, Pauli Poutanen, Kaija Seppä

Vakavaa masennusta edeltäneet elämänmuutokset

Vakavan masennuksen puhkeamista edeltää lähes aina jokin menetys, vastoinkäyminen tai psyykkisesti rasittava elämänmuutos. Kansaneläkelaitoksen tekemässä tutkimuksessa ilmeni, että työelämään ja taloudelliseen toimeentuloon liittyvät vaikeudet olivat kaikkein yleisimpiä masennusta edeltäneitä stressitekijöitä. Masennuksen ennakko-oireiden tunnistaminen ja hoito voivat ehkäistä oireiden muuttumista sairaudeksi ja työkyvyttömyydeksi. Masennuksen kliinisestä kuvasta ei voi päätellä onko kyse sisä- vai ulkosyntyisestä depressiosta.

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Jukka Tikka, Sirkku Rissanen, Raimo Raitasalo, Tuula Toikka, Pauli Puukka

Enteroskopia - uusi menetelmä ohutsuolen sairauksien diagnostiikkaan

Ruoansulatuskanavan tähystystutkimukset ja tutkimusvälineiden nopea kehittyminen ovat viime vuosikymmenten aikana lisänneet tietämystämme suolistosairauksista suuresti. Nykyisin käytössä olevat tähystimet ovat ohuita, taipuisia ja helposti ohjattavia, ja niiden avulla tuotetun kuvan erotuskyky on entistäkin tarkempi. Uusimpia laitteita ovat ohutsuolen tähystimet, joiden avulla voidaan tutkia aikaisemmin näkymättömiin jäänyttä suoliston osaa. Enteroskooppien tärkein käyttöaihe on suolistoverenvuodon paikantaminen, kun vuodon syy on jäänyt epäselväksi gastroskopian, kolonoskopian, ohutsuolen varjoainekuvauksen ja edelleen mahdollisesti isotooppikartoituksen tai verisuonivarjoainekuvauksenkin jälkeen. Suomessa enteroskopioita on tehty kahden vuoden ajan.

Urpo Nieminen, Seppo Niemelä

Munasarjasyövän solunsalpaajahoitoon liittyvä neurotoksisuus

Sisplatiinin ja paklitakselin yhdistelmä on tällä hetkellä tehokkain tunnettu munasarjasyövän hoidossa käytetty solunsalpaajahoito. Koska molemmat solunsalpaajat ovat neurotoksisia, tulee näiden sivuvaikutusten estoon ja varhaiseen toteamiseen kiinnittää erityistä huomiota. Ennen hoidon aloittamista on syytä tehdä neurologinen peruskartoitus ja selvittää neurologisille sivuvaikutuksille altistavat riskitekijät. Tärkein yksittäinen keino neuropaattisten sivuvaikutusten estämiseksi on sisplatiiniin yhdistetyn paklitakseli-infuusion pidentäminen 24 tuntiin. Potilaiden valistaminen mahdollisista neurotoksisista sivuvaikutuksista ennen solunsalpaajahoidon aloittamista nopeuttaa oireiden tunnistamista ja hoitoa.

Maarit Vuento, Tuula Salmi, Seija Grénman

ASA ja varfariini sepelvaltimotaudin primaaripreventioon

Nykyään ollaan koko lailla yksimielisiä siitä, että jos vain asetyylisalisyylihappo sopii, sitä on annettava sydäninfarktin sairastaneille sekundaaripreventiomielessä. Näin ollen on luontevaa pohtia kysymystä, miten tepsivää ASA on infarktin primaariehkäisyssä, etenkin jos henkilöllä on suurentunut infarktin riski. Tähän kysymykseen on jo aiemminkin haettu vastausta, mutta selvyyttä ei ole saatu. Nyt Britannian Lääkelaitos julkistaa laajan tutkimuksen tulokset, jossa asiaa valotetaan luotettavasti.

Robert Paul

Suomalaisen flunssan aiheuttajat

Modernin mikrobiologisen diagnostiikan paras osaaminen eri puolilta Suomen valtakuntaa kerättiin selvittämään, mitkä virukset ja bakteerit aiheuttavat flunssaa. Aiempi tieto etiologiasta on pääosin ajalta, jolloin esimerkiksi DNA-monistusta ei ollut käytettävissä.

Heikki Arvilommi

Kroonisen anaalifissuuran hoito botulinumtoksiinilla

Moninaisista ihmisen vaivoista anaalifissuura kuuluu sarjaan viheliäiset. Näin on osaksi jo senkin takia, että fissuuran perinteinen kirurginen hoito väkivaltaisella laajennustoimenpiteellä (dilatatio violenta) aiheuttaa aika ajoin flatus- tai jopa fekaali-inkontinenssia, niin tehokas kuin toimenpide onkin. Konservatiivisista hoidoista on saatu hyviä kokemuksia nitroglyseriinivoiteista, ja nyt italialaisryhmä tilittää kokemuksiaan botulinumtoksiinin käytöstä.

Robert Paul

Bakteerit eivät sittenkään pettäneet!

Bakteriologiassa pitkään elänyt fakta on murtunut. Bakteerit ovat sittenkin pystyneet kehittämään siirtyvän resistenssin fluorokinoloneille.

Pentti Huovinen

Allergiat yleistyvät entisen Itä-Saksan lapsilla

Heti Saksojen yhdistymisen jälkeen tehdyssä poikkileikkaustutkimuksessa osoitettiin, että itäsaksalaisilla lapsilla oli selvästi vähemmän heinänuhaa ja astmaa kuin läntisellä puolella asuvilla heimoveljillään.

Matti Viljanen