Sairaalapalvelujen tasa-arvo Suomessa

Terveyspolitiikan keskeisenä tavoitteena Suomessa on viime vuosikymmenien aikana ollut terveyden ja terveydenhuollon tasa-arvo. Terveydenhuollossa tasa-arvolla on tarkoitettu väestön mahdollisuutta käyttää tarvitsemiaan palveluita taloudellisista edellytyksistä tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Tavoitteella on perusteltu 1960-luvulta lähtien terveydenhuoltojärjestelmän merkittävimpiä uudistuksia, kuten sairausvakuutusjärjestelmää ja kansanterveyslakia. Yleensä suomalaisen terveydenhuollon on katsottu onnistuneen toteuttamaan hyvin tasa-arvotavoitetta. Tätä käsitystä on perusteltu mm. terveyspalvelujen käyttöä koskevien väestöhaastattelujen tuloksilla. Näissä tutkimuksissa, esim. KELAn ja lääkintöhallituksen toteuttamissa Terveysturvan väestötutkimuksissa, ei kuitenkaan ole pienten väestöotoksien takia ollut mahdollista arvioida pätevästi sairaalapalvelujen sosiaaliryhmäeroja.

Ilmo Keskimäki

Pitkäkestoisen estradioliannostelun tehokkuus vaihdevuosien hormonihoidossa

Vaihdevuosien hormonihoito on lisääntynyt viime vuosina, mutta hormonien käyttö on usein sangen lyhytkestoista. Hormonihoidon hyötyjen säilyttäminen luuston ja verenkiertoelimistön kannalta puoltaisi mahdollisimman pitkäkestoista hoitoa. Annostelua harventamalla voidaan käyttömyöntyvyyttä parantaa. Tämä on mahdollista käyttämällä parenteraalisia annostelutapoja (esim. lääkelaastarit ja ihon alle asetettavat lääkekapselit). Niillä vältetään ensikierron vaiheet, jotka ovat tyypilliset oraaliselle annostelulle. Parenteraalisella hoidolla on lisäksi saavutettavissa tasaisemmat hormonin veripitoisuudet kuin tablettihoidolla.

Satu Suhonen

Kokeellisen patologisen kivun mekanismeista

Kipujärjestelmän tehtävänä on varoittaa mahdollisesta kudostuhosta tai kudosvaurion jo tapahduttua taata optimaaliset olosuhteet vaurion paranemiselle. Erilaisten hermovammojen tai hermoja vaurioittavien sairauksien seurauksena elimistön kivunsäätelyjärjestelmän toiminta saattaa muuttua. Kipu muuttuu krooniseksi, tarpeettomaksi kärsimykseksi. Lyhytkestoisen, akuutin kivun hoidossa yleisesti käytetyt tulehduskipulääkkeet ja opiaatit menettävät tehoaan kivun kroonistuessa. Tämän vuoksi tarvitaan lisää tutkimustietoa kroonisen kivun perusmekanismeista, jotta voitaisiin kehittää parempia hoitomuotoja tällaisista kiputiloista kärsiville ihmisille.

Heikki Mansikka

Suun kautta annettava poliorokote ja sen mahdolliset haittavaikutukset sikiöön

Poliovirus voi aiheuttaa paitsi vakavia (jopa letaaleja) keskushermosto-oireita, myös usein elinikäisiä velttohalvauksia raajoihin, ja se voi kulkeutua äidin verenkierrosta istukan läpi sikiöön. Suomessa on käytetty 1960-luvun alusta lähtien vain pistoksena annettavaa, kuolleita viruksia sisältävää rokotetta, jolla ei ole sivuvaikutuksia. Syksyllä 1984 Suomessa esiintyneen polioepidemian pysäyttämiseksi päätettiin koko väestö rokottaa suun kautta sokeripalan mukana annettavalla, eläviä, taudinaiheuttamiskyvyltään heikennettyjä polioviruksia sisältävällä rokotteella. Tämä elävä rokote voi aiheuttaa harvinaisena sivuvaikutuksena pysyviä velttohalvauksia. Elävää poliorokotetta käytettäessä ei voida jättää rokottamatta raskaana olevia naisia, sillä rokotevirus leviää rokotetusta toiseen hengitysilman mukana pisaratartuntana, kuten "villi"viruskin. Aivan raskautensa alussa olevat naiset eivät vielä ole tietoisia tilastaan, eivätkä he sen vuoksi voi välttää rokotteen ottamista.

Tiina Harjulehto-Mervaala

Tartuntatautien ilmoittamista hiotaan - tavoitteena hyödyllinen laaturekisteri

Tartuntatautien rekisteröintijärjestelmää uudistettiin muutama vuosi sitten. Kokemusten mukaan järjestelmän perusrakenne on oikea. Tämän vuoden alusta ilmoittamisjärjestelmään tehtiin muutoksia palautteen perusteella. Paljon työtä aiheuttaneet lääkärin ilmoitukset veneerisistä klamydiainfektioista ja muista salmonelloista kuin lavantautia ja pikkulavantautia aiheuttavista jäivät pois. Uusi ilmoitusvelvollisuus lääkäreille tuli hepatiitti C- ja EHEC-infektioissa. Laboratorioiden siirtyminen sähköiseen ilmoittamiskäytäntöön parantaa jatkuvasti tartuntatautirekisterin ajantasaisuutta. Tietojen hyödyntämistä kehitetään niin ikään sähköisen viestinnän keinoin.

Petri Ruutu, Eija Kela, Matti Sarjakoski, Pekka Holmström

Lihavuuden hoito ja ehkäisy perusterveydenhuollossa

Laihduttamisesta on niin vaikeata saada pysyviä hoitotuloksia, että perusterveydenhuollossa olisi usein järkevintä keskittyä lihavuuden ehkäisyyn. Yksilötasolla tämä onnistuu parhaiten auttamalla lievästi ylipainoisia lihomasta enää lisää. Säännöllinen painonseuranta tulisi olla osa rutiinitarkastusta kuten verenpaineen mittaus. Painonpudotuksen onnistumiseksi tarvitaan vahva motivaatio, hyvä neuvonta ja ryhmän tuki. Yhteisötasolla terveyskeskus on tärkeä paikallinen vaikuttaja ja voi tehdä aloitteita mm. terveellisen koulu- ja työpaikkaruokailun sekä liikuntaharrastuksen lisäämisen puolesta.

Tuula Heinänen

ESKO-verkkokertomus - sairauskertomustietoa yli organisaatiorajojen

Tietoverkkotekniikan nopea kehitys on luonut uusia malleja ja välineitä tietojenkäsittelyn tuottamiseksi ja rakentamiseksi. Oulun yliopistollisessa sairaalassa on kehitetty Internetin WWW-tekniikkaan (World Wide Web) perustuva elektroninen sairauskertomusjärjestelmä ESKO. Se antaa mahdollisuuksia saumattoman hoitoketjun tietotekniseen tukeen.

Hannu Alanko, Timo Leinonen, Jarmo Reponen, Timo Niinimäki, Pirjo Karhunen-Lappalainen, Arja Aura

Lääkkeet halpenisivat, joukko pieniä apteekkeja ei selviytyisi Apteekkimaksun poistamisen vaikutuksista selvitys

Lääkkeiden hinnat halpenisivat noin 5 % nykyisestä, jos apteekeilta poistettaisiin apteekki-maksu ja samalla vastaavasti kevennettäisiin lääketaksaa. Hintojen halpeneminen merkitsisi 450 miljoonan markan kokonaissäästöä. Muutoksen varjopuolena on, että vajaat parikymmentä apteekkia kävisi taloudellisesti kannattamattomaksi ja noin kolmessakymmenessä muussa apteekissa apteekkari joutuisi arvioimaan, onko toiminnan jatkaminen enää taloudellisesti mielekästä. Näin arvioi Lääkelaitos selvityksessään apteekkimaksun poistamisen vaikutuksista.

Suvi Sariola

Tunnistavatko lääkärit poistamansa ihokasvaimet?

Maassamme otetaan vuosittain useita satoja tuhansia näytteitä ihomuutoksista. Yleensä päätöksen näytteen ottamisesta ja ensimmäisen arvion muutoksen mahdollisesta pahanlaatuisuudesta tekee avoterveydenhuollossa toimiva kliinikko, jonka taitoa tunnistaa erilaisia ihokasvaimia arvioitiin tässä tutkimuksessa. Näytteiden lähetediagnooseissa havaittiin selviä puutteellisuuksia ja usein patologian laboratoriossa joudutaan arvuuttelemaan jopa potilaan hoitopaikkaa käsialavertailujen avulla. Huolestuttavaa on, että usein kliinikko piti kasvainta hyvänlaatuisena vaikka kyseessä oli potentiaalisesti invasiivinen karsinooma. Lääkärin koulutus ja kokemus vaikuttivat selvästi arvion ja lähetediagnoosin oikeellisuuteen. Kirjoittajien mukaan kliinikoille olisi aiheellista järjestää toistuvia koulutus- ja palautetilaisuuksia ihomuutosten arviointikyvyn ja lähetteiden laadun parantamiseksi. Tutkimuksen aineistona oli yli 2 500 ihonäytettä terveyskeskuksista, alue- ja keskussairaaloista, yliopistosairaalasta ja yksityisvastaanotoilta.

Sirkku Mäkinen, Annamari Ranki, Heini Huhtala, Risto Aine, Anssi Lagerstedt, Kai Krohn

Kohdunkaulan syöpä- ja esiastelöydökset seulonnoissa

Kohdunkaulan syövän järjestelmälliset seulonnat aloitettiin 1960-luvun puolivälissä. Syövän ilmaantuvuus väheni siitä lähtien, mutta 1990-luvulla se on jälleen lisääntynyt. Seulonnoissa löytyneiden invasiivisten syöpien vaara kolminkertaistui 1980-luvulta vuoteen 1995. Keskivaikeiden ja vaikeiden solumuutosten määrät lisääntyivät 50 %, ja ne todettiin pääosin 30-45-vuotiailla naisilla. Lievien solumuutosten määrissä ei tapahtunut muutoksia. Syynä uuteen suuntaukseen saattaa olla muuttunut seksuaalikäyttäytyminen ja sen lisäämä tautivaara tai muutokset seulontoihin osallistumisessa, niiden järjestämisessä tai laadussa. Seulonnoista saadut tiedot talletetaan Suomen Syöpärekisterin Joukkotarkastusrekisteriin.

Mervi Kallio, Matti Hakama