Some aspects of intermediate metabolism in diabetes mellitus type I

Existing analyses of intermediate metabolism in insulin-dependent diabetes mellitus in youth have been based primarily on adults. Very few investigators have conducted this type of research on children, and those who have, did not take into account the possible influence of additional factors (sex, age, and the duration of the disease).

Ewa Zienkiewicz

Rokotteiden haittavaikutukset ja niiden ilmoittaminen

Rokotteiden haittavaikutuksista vuosittain tehtyjen ilmoitusten määrä on yli kolminkertaistunut viimeisten kuuden vuoden aikana. Kehitykselle on monta syytä: vuonna 1992 uudistettu ilmoituslomake, tehostettu tiedotus, kasvanut tehosterokotusten määrä ja lisääntyneet matkailijoiden rokotukset ovat kaikki vaikuttaneet paitsi haittavaikutusten esiintymiseen myös niiden raportointikäytäntöön. Haittavaikutusprofiilissa ei ole tapahtunut muutoksia.

Terhi Heinäsmäki, Terhi Kilpi, Kari S. Lankinen

Lääkäreiden näkemys lääke-esittelystä

Jatkuva laadun kehittäminen lähti teollisuuden tarpeista tehostaa ja parantaa tuotantoa. Sittemmin laatuajattelu on levinnyt koko palvelusektorille ja viime vuosina myös terveydenhuoltoon. Lääke-esittelyjen kohdalla laatu merkitsee tilaisuuden oikeaa ajoitusta ja kohdentamista sekä eettisten näkökohtien huomioon ottamista. Hyvä lääke-esittely on sujuva, asiallinen, vuorovaikutuksellinen ja rehellinen. Lääke-esittelyt ovat lääkäreiden mielestä tarpeellisia ja hyödyllisiä, ja niillä voidaan täydentää työpaikan sisäistä koulutusta.

Klas Winell, Pertti Soveri

Patologian laboratorion akkreditointi

Laboratorioita akkreditoivien toimielinten yhteistyöelin Euroopassa on EA (European Cooperation for Accreditation), jonka tehtävänä on yhdenmukaistaa akkreditointielinten toimintaa, todeta toimintojen tasavertaisuus ja solmia monenkeskisiä tunnustamissopimuksia. ILAC (International Laboratory Accreditation Cooperation) ja IAF (International Accreditation Forum) ovat samantyyppisiä organisaatioita, jotka edistävät akkreditointielinten välisten maailmanlaajuisten tunnustamissopimusten syntymistä. Suomi on ollut EAL:n monenkeskisen sopimuksen jäsen kalibrointilaboratorioiden osalta vuodesta 1989 sekä vuodesta 1993 testauslaboratorioiden ja vuodesta 1994 sertifiointielinten osalta. Vuodesta 1996 lähtien Suomi on ollut IAF:n ja konferenssista organisaatioksi muuttuneen ILAC:n jäsen.

Heikki Aho, Pirkko Kociba

MRSA-kantoja olikin kaksi Sairaalabakteerin aiheuttama epidemia on saatu hallintaan HYKS:ssa

HYKS:ssa alkukesästä havaitun sairaalabakteerin tyypitykset ovat osoittaneet, että MRSA-epidemiassa olikin yllättäen kyseessä kaksi erillistä metisilliinille resistenttien Staphylococcus aureusten kantaa, jotka kumpikin aiheuttivat pienen epidemian samanaikaisesti. Kuudella potilaalla oli Tallinnasta peräisin oleva MRSA-kanta, jota ei ole ennen tavattu Helsingissä. Neljän muun potilaan MRSA-kanta on peräisin pitkäaikaiskantajalta ja on sama kuin vuosien 1992-96 laajassa epidemiassa Suur-Helsingin alueella.

Suvi Sariola

HYKS ei anna lomautuksen ennakkoilmoitusta Neljän tulosyksikön talous tehotarkkailuun

HYKS on asettanut neljä tulosyksikköä tehostettuun tarkkailuun saadakseen menonsa ja jäsenkuntalaskutuksensa kuriin. Kesäkuun alussa HYKS:n hallitus myös valtuutti sairaalanjohtaja Arvo Relanderin antamaan ennakkoilmoituksen koko henkilökuntaa koskevasta lomautuksesta. Lomautusilmoitus päätettiin kuitenkin jättää antamatta.

Suvi Sariola

Puolet työryhmästä jätti eriävän mielipiteen Tietosuojalautakuntaa ehdotetaan päättämään työntekijöiden geneettisen testauksen poikkeusluvista

Geneettiseen testaukseen liittyvät näkemyserot saivat puolet työryhmän jäsenistä jättämään eriävän mielipiteensä mietintöön, jossa ehdotetaan lakia yksityisyyden suojasta työelämässä. Työryhmä ehdottaa lakiin säännöstä, jonka mukaan työhönotossa ei saisi käyttää geneettistä testausta, ellei siihen ole tietosuojalautakunnan erityisen painavasta syystä myöntämää lupaa. Eriävissä mielipiteissä kyseenalaistetaan tietosuojalautakunnan rooli poikkeuslupien myöntäjänä ja huomautetaan, ettei geneettiseen testaukseen kantaa ottaneessa ryhmässä ollut ainoatakaan lääketieteen edustajaa.

Suvi Sariola

Majvikin suosituksesta ohjeita kosteusvaurio-ongelmien selvittelyyn

Viime vuosina tehtyjen selvitysten mukaan toimenpiteitä vaativia kosteusvaurioita esiintyy yleisesti suomalaisessa rakennuskannassa. Kosteusvauriot talon rakenteissa edistävät kemiallisten aineiden erittymistä rakennus- ja sisustusmateriaaleista ja homeiden ja bakteerien, kuten sädesienten, kasvua. Nämä voivat johtaa terveydellisiin haittoihin, joiden kirjo on laaja ja varsin epäspesifinen. Täsmällisten tietojen puutteessa terveyshaittoja on joskus liioiteltu, ja tämä on aiheuttanut epävarmuutta ja pelkoja.

Henrik Nordman, Helena Mussalo-Rauhamaa

Majvikin suositus: Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden selvittely

Kosteusvauriolla tarkoitetaan tässä kosteuden aiheuttamaa vauriota rakennusmateriaalissa, selvästi havaittavaa jälkeä pinnoitteessa tai rakenteen tai materiaalin liiallista kosteutta, joka mahdollistaa mikrobikasvun tai kemiallisen hajoamisreaktion. Kosteusvauriota voidaan pitää homevaurion esiasteena.

Rakennusten kosteusvauriot Suomessa

Kosteusvaurioiden seurauksena rakennusten rakenteisiin ja materiaaleihin muodostuu homekasvua, jonka sisäilmaan tuottamat epäpuhtaudet aiheuttavat terveyshaittoja. Kosteusvaurioiden syinä ovat virheet tai puutteet suunnittelussa, rakennustyössä, rakennusten käytössä ja kunnossapidossa. Rakentaminen on nopeasti muuttunut 1960-luvulta lähtien, ja painopisteet ovat olleet teollisesti tuotettujen elementtien ja uusien materiaalien kehittämisessä. Materiaalien ja rakenteiden kosteusteknistä käyttäytymistä ei ole juurikaan testattu ennen niiden

Aino Nevalainen, Jari Koivisto, Teija Meklin, Mikko Vahteristo, Tuula Husman