21102 osumaa

Työttömyys, mielenterveys ja paluu työelämään

Lukuisissa tutkimuksissa on havaittu, että työttömyydellä on yhteyttä haitallisiin muutoksiin niin koetussa ja fyysisessä terveydessä kuin mielenterveydessä ja työttömän sosiaalisessa elämässä. Aina ei ole kuitenkaan helppoa erottaa toisistaan työttömyyden terveysvaikutuksia työttömäksi valikoitumisesta terveyden perusteella. Työttömyyteen liittyy selvä masennusoireiden lisääntyminen. Näyttää siltä, että hyvin suurella enemmistöllä työttömyys ei kuitenkaan laukaise psykiatrisia häiriöitä vaan pikemminkin heikentää psyykkistä hyvinvointia. Heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseen sekä elämänolosuhteiden ja sosiaalisen tilanteen vaikeutumiseen liittyy pitkällä aikavälillä myös terveyden heikkenemistä.

Jukka Vuori

SPET psykiatrisessa tutkimuksessa

Neuropsykiatrisista sairauksista, päihteiden ja huumeiden käytöstä sekä tunne-elämän häiriöistä sosiaali- ja terveydenhuollolle koituvat kustannukset kasvavat yhä. Aivojen verenkierrolla, aineenvaihdunnalla ja välittäjäaineiden toiminnalla on voitu osoittaa olevan ratkaisevaa merkitystä pyrittäessä ymmärtämään näiden sairaustilojen neurobiologista taustaa. Molekyylibiologian ja kuvauslaitteiden kehitys on mahdollistanut aivotoimintojen tutkimisen aivan uudella tavalla, ja siten isotooppikuvauksella saadaan aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa aivojen toiminnasta ja patofysiologiasta. Tähän tietoon ja kokeneen kliinikon potilaan oireiden tunnistamiseen nojautuen neuropsykiatrinen sairaus voidaan tulevaisuudessa todeta entistä aikaisemmin ja tarvittaessa kohdistaa yksilöllinen hoito tarkemmin.

Jyrki Kuikka, Kim Bergström, Jari Tiihonen

Perunoita rokotteena

Rokotteiden antaminen suun kautta on kätevää. Sitä paitsi reitti on luonnollinen, koska se on sama kuin monella taudinaiheuttajallakin. Jo jonkin aikaa rokotteiden kehittelijät ovat puuhailleet kasvihuoneissa yrittäen saada geeniteknologian konstein kasveja tekemään mikrobien proteiineja. Kasvit olisivat edullisia rokotteiden tuottajia, sillä ne ottavat raaka-aineet maasta ja tarvitsevat vain vettä ja valoa. Scifi-asteelta on nyt harpattu paljon lähemmäs todellisuutta, kun ensimmäiset kliiniset kokeet kasvisrokotteella on tehty.

Heikki Arvilommi

Vanhan vainoojan fantastinen genomi

Mycobacterium tuberculosiksen 4,4 miljoonaa emästä käsittävän genomin selvittämistä on odotettu hyvin suurin toivein. Kansainvälinen tutkijakonsortio (artikkelissa 42 kirjoittajaa) on nyt tehnyt tämän jättiurakan, jota koordinoi Cambridgessa sijaitseva, Wellcome Trustin ylläpitämä Sanger Center. Kun Borrelia burgdorferin genomi oli ainakin minulle melkoinen pettymys, tuberkuloosibakteeri ei totisesti pettänyt odotuksia. Sen genomi on ällistyttävän monipuolinen, paikoin suorastaan nerokas. Ilmankos bakteeri on pärjännyt vuosituhansia ilman kaiken maailman punkkien, myyrien ja peurojen apua.

Matti Viljanen

Hydrokefalialasten kasvu ja murrosiän kehitys

Hydrokefalialasten ennuste on parantunut huomattavasti sunttileikkausten tultua käyttöön 1950-luvulla. Kuolleisuus on vähentynyt 50 %:sta ennen 1960-lukua noin 15 %:iin 1980-luvulla. Kuitenkin hydrokefalialapsilla esiintyy neurologisia ongelmia. Karsastusta on joka toisella, epilepsiaa joka kolmannella, näkökykyyn liittyviä ongelmia joka neljännellä ja älyllistä kehitysvammaisuutta vajaalla viidenneksellä. Lisäksi hydrokefalialapsilla on sunttihoitoon liittyviä komplikaatioita kuten infektioita, mekaanisia ongelmia, tukoksia ja likvorin ylijuoksutuksesta eli ns. slit-tilanteesta johtuvia ongelmia.

Tuija Löppönen

Kouluikäisten lasten terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaaminen

Vaikka aikuisten elämänlaadun tutkimus on hyvässä vauhdissa, hyvin vähän tiedetään lasten kokemasta elämänlaadusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää kouluikäisille lapsille soveltuva subjektiivinen, geneerinen, moniulotteinen elämänlaatumittari, jotta voitaisiin selvittää minkälaisia vaikutuksia erilaisilla sairauksilla ja hoitomuodoilla on kouluikäisten lasten ja nuorten terveyteen liittyvään elämänlaatuun.

Marjo Apajasalo

Nuorten tiedot seksuaaliasioista, sukupuoliasenteet ja seksuaalikäyttäytyminen Virossa ja Suomessa

Alle 20-vuotiaiden tyttöjen synnytysten ja aborttien lukumäärät Virossa ovat 1990-luvulla olleet hälyttävän suuria. Vuonna 1992 alle 20-vuotiaista päätyi aborttiin 55,5 ja synnytti 49,9 tuhatta ikäluokan naista kohti. Suomessa vastaavat luvut olivat 9,7 ja 11,2. Tärkeänä erojen syynä oli ehkäisyvälineiden huono saatavuus Virossa. Tilastojen vertailu herätti kysymyksen minkälainen valmius virolaisnuorilla on sukupuolielämän aloittamiseen ja ehkäisyn käyttöönottoon. Väitöskirjatyön tavoitteena oli koota perustietoa virolaisnuorten seksuaalikäyttäytymisestä, sukupuolitiedoista ja moraaliasenteista sekä löytää erilaisuudet niissä asioissa virolais- ja suomalaisnuorten välillä.

Krista Papp

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030