20914 osumaa

Työterveyshuollon toimivuus pientyöpaikoilla: koetut ja arvioidut kuormitustekijät työssä

Turun terveyskeskuksen työterveyshuollon toimivuutta pientyöpaikoilla sekä yhteistyön onnistumista asiakasyritysten kanssa selvitettiin kyselytutkimuksella. Yhteistyön lisäämisen tarve tuli esiin sekä työterveyshuollon että yritysten vastauksissa. Erityisesti pienimmissä yrityksissä yhteistyö ja terveysriskeistä tiedottaminen todettiin puutteelliseksi. Verrattaessa työntekijöiden ja työnantajien mielipiteitä työssä esiintyvistä haittatekijöistä ja mahdollisuuksista työterveyshuollon arviointeihin voitiin työterveyshuollon kuitenkin todeta tuntevan asiakasyritystensä työolosuhteet hyvin. Työkykyä ylläpitävä toiminta tukee yhteistyön kehittämistä, mutta työterveyshuollon aktiivisuus ja ammattitaito ovat avainasemassa terveyttä tukevan työympäristön ja työyhteisön kehittämisessä pientyöpaikoilla yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa.

Kristiina Hyytiäinen, Jorma Järvisalo, Jouko Lind, Juhani Mäki

Verenmenetyksen korvaushoito

Komponenttiterapia on vakiintunut Suomessa verenmenetyksen hoitokäytäntöön. Verituotteiden käyttöaiheet ovat entisestään kiristyneet ja verituotteiden käyttö harkitaan potilaskohtaisesti ikä ja taustasairaudet huomioon ottaen. Menetetyn veren takaisinantomahdollisuutta käytetään entistä useammin. Hypovolemian hoitoa luonnehtii pyrkimys entistä nopeampaan ja tehokkaampaan alkuhoitoon. Lääkäriambulanssi- ja pelastushelikopteripalvelut tuovat hoitomahdollisuudet jo tapahtumapaikalle.

Lauri Nuutinen

Liitännäishoitona annettava solunsalpaajahoito paksu- ja peräsuolisyöpäleikkauksen jälkeen

Paksu- ja peräsuolisyöpäpotilaiden ennustetta voidaan eräissä tilanteissa parantaa merkittävästi leikkaukseen liitetyllä solunsalpaajahoidolla. Jotta kaikki potilaat Suomessa saisivat mahdollisimman tehokkaan ja asianmukaisen hoidon, on yliopistovastuualueiden syöväntorjunnan johtoryhmien kokous antanut seuraavanlaisen valtakunnallisen hoitosuosituksen.

Heikki Joensuu, Ilmo Kellokumpu, Esko Alhava, Risto Johansson, Taina Turpeenniemi-Hujanen, Tapani Hakala, Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen, Leena-Maija Parvinen, Tuula Salmi, Liisa Elovainio, Ulla-Kaija Lammi, Lyly Teppo

HIV-1 noin 50-vuotias

HI-virukset syntyivät Afrikassa ja levisivät ensin siellä ennen maailmanlaajuisen epidemian puhkeamista. Geneettisten analyysien perusteella aggressiivisempi HIV-1 näyttää syntyneen simpanssien viruksesta ja kesympi HIV-2 vastaavasta makakiapinoiden viruksesta. HIV-1 jaetaan päätyyppeihin M ja O, joista on vielä useita alatyyppejä. M-tyypin virukset lähtivät maailmalle, O-tyypin virukset tyytyivät aiheuttamaan AIDS-epidemioita Afrikassa.

Matti Viljanen

Kaura taitaa sopia dermatitis herpetiformiksessakin

Keliakiassa ja dermatitis herpetiformiksessa (DH) on gluteeniton ruokavalio ainoa mutta hyvä hoito. Siksi näitä sairauksia potevien on jätettävä vehnä, ruis, ohra ja kaura tyyten pois ruokavaliosta. Täysin gluteeniton ruokavalio parantaa DH-potilaan ihottuman kahdessa vuodessa, mutta gluteenin käyttöönotto tämän jälkeen tuo ihottuman takaisin kolmessa kuukaudessa.

Robert Paul

Ennenaikaisen synnytyksen riskitekijät ja ennenaikaisina syntyneiden lasten ennuste

Ennenaikaisuuden esiintyvyyttä, riskitekijöitä ja niiden muutoksia tutkittiin kahdessa pohjoissuomalaisessa syntymäkohortissa, ensimmäinen vuodelta 1966 ja jälkimmäinen ajalta 1.7.1985-30.6.1986. Ensimmäiseen kohorttiin syntyi 12 331 ja jälkimmäiseen 9 479 lasta. 1985-86 syntyneiden alle 1 750 g painaneiden lasten selviytymistä tutkittiin kliinisin tutkimuksin 8-vuotiaina. Myös kaltaistetut verrokkilapset tutkittiin. Kaikista 55:stä alle 1 750 g painaneesta lapsesta 42 osallistui tutkimuksiin. Lisäksi oppimisvaikeuksien esiintyvyyttä ja riskitekijöitä tutkittiin koko 1985-86 kohortissa. Matalapainoisuuden (< 2 500 g) vaikutusta myöhempään kouluttautumiseen selvitettiin vuoden 1966 kohortin opiskelijoilta.

Päivi Olsén

Hjärnans renin-angiotensinsystem vid schizofreni och smärtsyndrom

Det humana renin-angiotensinsystemet reglerar via effektorsubstanserna, angiotensinerna, inte bara organismens blodcirkulation och vätskebalans. Lokala renin-angiotensinsystem har konstaterats i en rad olika organ; bland annat i hjärnan. I hjärnan har angiotensinpeptiderna visats ha en rad effekter utöver cirkulationspåverkan; angiotensin verkar stimulera neurontillväxt och -differentiering, modulera dopamintransmissionen, försämra minnesfunktionerna, reglera ångesttoleransen och höja smärttröskeln.

Kristian Wahlbeck

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030