Rintamaidon laktadheriini torjuu rotaviruksia

Rintaruokinta vähentää lasten ripulitautien ilmaantuvuutta yleensä ja lievittää rotaviruksien aiheuttamien ripulien oireita. Maidon rasvapallosten pintakalvossa kiinni oleva laktadheriini on soluviljelmissä ja koe-eläintutkimuksissa osoittautunut tehokkaaksi rotavirusten torjujaksi.

Matti Viljanen

Ei sittenkään syöpä

Mammografiaseulonnassa herännyt väärä syöpäepäily voi aiheuttaa säikähdyksen lisäksi myös kustannuksia ja morbiditeettia. Väärän positiivisen löydöksen vaara suurenee seulontatutkimusten määrän lisääntyessä, mutta tarkkaa tietoa väärien positiivisten löydösten määrästä ja merkityksestä on ollut vain vähän. Asian selvittämiseksi Yhdysvalloissa on nyt tutkittu retrospektiivisesti 2 400:n 40-69-vuotiaan naisen vaiheita 10 seulontavuoden ajalta, jolloin heille tehtiin 9 762 mammografiakuvausta ja 10 905 rintojen kliinistä tutkimusta.

Heikki Joensuu

Valonpilkahdus syöpätilastoissa

Yhdysvalloista kuuluu kummia. Totuttuamme jo ajatukseen, että uusien syöpädiagnoosien määrä kasvaa vuosi vuodelta teollistuneissa maissa, raportoidaan nyt Atlantin takaa, että syövän insidenssiluvut ovat muutaman vuosikymmenen kestoisen yhtämittaisen nousun jälkeen alkaneet laskea.

Heikki Joensuu

Luuntiheysmittaukset ja osteoporoosi

Osteoporoosi altistaa varsinkin ikääntyneet naiset lonkka-, ranne- ja nikamamurtumille. Erityinen huolenaihe ovat lonkkamurtumat niihin liittyvän sairastuvuuden, kuolleisuuden ja sosiaalisten haittojen aiheuttamien korkeiden kustannusten takia. Niinpä eri puolilla maailmaa etsitään keinoja, joilla riskiyksilöt voitaisiin tunnistaa. Tutkimuksen kohteena ovat olleet myös interventiot, jotka voisivat auttaa ehkäisemään murtumia. Luun mineraalitiheyden mittaamiseksi ja korkean riskin yksilöiden tunnistamiseksi on kehitetty erilaisia menetelmiä. Riskipotilaille on suositeltu hoidoksi hormonikorvaushoitoa ja joissakin maissa lohen kalsitoniinia.

Risto P. Roine

Suomalainen asiantuntijakommentti

Yhteenveto on suomennettu noin 1,5 vuotta vanhasta lähteestä. Siitä on rajattu pois bisfosfonaatit, kalsium ja D-vitamiini sekä lonkkasuojaimet, joilla on merkitystä suomalaisessa hoitokäytännössä. Esimerkiksi alendronaatilla on voitu osoittaa etenevässä kontrolloidussa tutkimuksessa lonkkamurtumia vähentävä vaikutus.

Esko Alhava

Tasapainoelin- silmäheijasteen määritys päänravistustestillä

Tasapainon häiriintyminen koetaan yleensä huimauksena, joka on yleisimpiä oireita, jonka vuoksi ihmiset hakeutuvat lääkärin vastaanotolle. Sisäkorvan tasapainoelimellä on tärkeä osuus tasapainon säätelyssä. Tasapainoelin osallistuu eri heijasteratojen kautta sekä silmien liikkeiden että kehon lihasten toiminnan säätelyyn, jotta näkö säilyisi terävänä ja kehon tasapaino vakaana. Nykyisten sisäkorvan tasapainoelin-silmäheijasterataa mittaavien menetelmien, kuten elektronystagmografian, ongelmana on ollut se, että ne määrittävät puutteellisesti potilaan sen hetkistä toiminnallista tilaa.

Timo Hirvonen

Dyspepsia terveyskeskuspotilailla

Dyspepsiasta kärsii vuoden aikana 20-40 % väestöstä. Suurin osa potilaista hakeutuu avosektorille tutkimuksiin ja hoitoon. Toiminnallista ja orgaanista dyspepsiaa on vaikea erottaa pelkästään oirekuvan perustella. Viime vuosina on esitetty muun muassa helikobakteerivasta-aineiden käyttöä seulontamenetelmänä valittaessa potilaita gastroskopiaan.

Markku Heikkinen

Istukkagonadotropiinin ja sen alayksiköiden diagnostinen käyttö ja metabolia raskauden aikana

Istukkagonadotropiini (hCG) on kahdesta alayksiköstä (hCGalfa ja hCGbeeta) koostuva istukan erittämä hormoni, jonka määrittämiseen mm. tavalliset raskauskokeet perustuvat. Istukkagonadotropiinin ja sen alayksiköiden käyttöä alkuraskauden ongelmien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa sekä hCG:n käyttäytymistä kohdunulkoisen raskauden seurantahoidon aikana tutkittiin viidessä osatutkimuksessa käyttäen uusia, tarkkoja määritysmenetelmiä.

Juha Korhonen

Lapsuuden aikainen palovamma - elinikäinenkö?

Tutkimuksessa selvitettiin sairaalassa hoidettujen lapsuudenaikaisten palovammojen pitkäaikaisvaikutuksia. Palovammakirjallisuudessa ei aiemmin ole julkaistu näin pitkän seuranta-ajan (keskimäärin 18 v., maksimi 30 v.) tuloksia paloarpien ulkonäöstä sekä toiminnallisista ja psykososiaalisista seurauksista.

Rainer Zeitlin

Nuoren lääkärin työuran ensimmäiset vuodet

Lääkärien täystyöllisyys ennen vuotta 1988 ja lääkärityöttömyyden uhka 1990-luvulla heijastuivat nuorten lääkärien työuraan. Asiaa tutkittiin vertailemalla Nuori Lääkäri 88 ja Lääkäri 93 tutkimusten tuloksia. Ammatillisesti kiinnostava työ, sijaintipaikkakunta sekä lääkärin perhesuhteet olivat tärkeimmät työpaikan valintaan vaikuttavat tekijät. Työuran ensimmäisille vuosille oli tyypillistä toimiminen koulutusyksikön läheisyydessä. Eniten suosiotaan lisäsi terveyskeskuslääkärin työ.

Kari Mattila, Irma Virjo, Esko Kumpusalo, Liisa Neittaanmäki, Harri Hyppölä, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Hannu Halila, Mauri Isokoski