Normaalin ja hibernoivan sydänlihaksen glukoosin ja rasvahappojen kulutus

Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää sydänlihaksen glukoosin ja rasvahappojen käyttöä ja sen säätelyä erityisesti hibernoivilla sydänlihasalueilla positroniemissiotomografian (PET) avulla. Sydänlihaksen hibernaatiolla eli "talviunella" on tarkoitettu kroonisesti hapenpuutteista, mutta elossa olevaa sydänlihasta, jonka pumppauskyky on alueellisesti heikentynyt. Hibernaatioalueen funktio voi korjaantua revaskularisaation jälkeen. Tutkimukseen otettiin 38 sepelvaltimotautipotilasta, joista 14:llä oli yksi pääsuoni täysin tukossa ja sen suonittamalla alueella krooninen seinämäliikehäiriö, mutta ei aiempaa sydäninfarktia. Kahdeksalla potilaalla oli tyypin II diabetes. Kontrolliryhmässä oli 9 tervettä henkilöä. PET-tutkimukset tehtiin leimatulla glukoosianalogilla ([18F]FDG) ja rasvahapolla ([18F]FTHA). Sydänlihaksen alueellinen verenvirtaus mitattiin radioaktiivisella vedellä ([15O]H2O). Seinämäliikehäiriön korjaantuminen varmistettiin revaskularisaation jälkeen ultraäänitutkimuksella.

Maija Mäki

Lasten kuuloviat todetaan myöhään

Lieväkin kuulonalenema voi haitata lapsen puheen ja kielen kehitystä. Niinpä tavoitteeksi on kansainvälisesti asetettu kuulovikojen toteaminen ja kuntoutuksen aloitus puoleen ikävuoteen mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi monissa länsimaissa on käynnistetty alle kouluikäisten lasten kuulonseulontaohjelmia. Suomessa lasten kuulonseulonnat ovat olleet osa koko maan kattavaa neuvolajärjestelmää jo 1970-luvulta lähtien. Tähän mennessä lasten kuulonseulontojen toteutumista ei ole tutkittu Suomessa eikä juuri muuallakaan. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin lasten kuulovikojen esiintyvyyttä, riskitekijöitä, syitä ja toteamista sekä neuvolassa tehtävien kuulonseulontatutkimusten toteutumista Pohjois-Suomessa.

Elina Mäki-Torkko

Bioase - uutta näkökulmaa valmiussuunnitteluun

Mikrobien käyttöön tuhoaseena on alettu suhtautua vakavasti, vaikkei bioasesodan todennäköisyys lähialueillamme olekaan merkittävä. Sodan uhan vähäisyydestä huolimatta voimme joutua bioaseiden kanssa tekemisiin, sillä monet mikrobit ovat lähes ideaalisia terrorismin välineitä. Joukkotuhoaseeksi soveltuvia mikrobeja on mahdollista tuottaa riittäviä määriä yksinkertaisissa laboratorioissa, mikrobien geneettinen muuntelu on helppoa, eikä vaarallisten mikrobien levittämiseen tarvita monimutkaisia teknisiä välineitä tai vaikeasti saatavia aseita. Bioaseuhkaan pitää siksi Suomessakin varautua tarkistamalla valtakunnalliset ja paikalliset valmiussuunnitelmat, kohentamalla mikrobiologisten laboratorioiden diagnostisia valmiuksia, tehostamalla epidemiologista seurantaa sekä kouluttamalla terveydenhuoltohenkilökunta diagnosoimaan ja hoitamaan bioaseena käytettäville mikrobeille altistuneet potilaat.

Juhani Eskola

Sisätautien poliklinikan uudelleenjärjestelyt Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sisätautien klinikan organisaatio uudistui vuonna 1995, ja keväällä 1996 eri toimialat (erikoisalat) aloittivat omat poliklinikkansa. Poliklinikkauudistuksen tavoitteena oli mm. lisätä erikoislääkärien työpanosta poliklinikoilla, vähentää uusintakäyntien määrää, lyhentää odotusaikoja ja loppujen lopuksi taata, että oikeat potilaat hoidetaan oikeissa paikoissa koko HYKS:n piiriä ajatellen. Sisätautien ja geriatrian poliklinikan profilointi ja rajanveto muihin sisätautien erikoisalojen poliklinikoihin on ollut ongelmallisinta. Tämän vuoksi kuvaamme, mitä tarkoittaa erityistason erikoissairaanhoito sisätautien poliklinikalla ja miten se on toteutettu.

Helena Gylling, Lauri A. Laitinen

Kokemuksia ehkäisevän terveydenhuollon verkostoitumisesta - telelääketiedettä ilman diagnostisia tavoitteita

Noin kolme vuotta kestäneellä alueellisella sosiaali- ja terveydenhuollon tietoverkko-hankkeella tavoiteltiin tieteen alan ja hallinnon rajat ylittävää ajantasaista tiedonvaihtoa sosiaali- ja terveydenhuollon tutkijoiden ja käytännön asiantuntijoiden välillä. Kokemuksemme mukaan tällainen verkko voi toimia huokeana apuvälineenä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä ja päivittäisessä toiminnassa. Siitä saatava hyöty on merkityksellinen erityisesti eri alueiden kehittämismahdollisuuksille ja uusien ideoiden lisääntymiselle.

Juhani Hassi, Satu Elamaa-Rantahalvari, Tiina Mäkinen, Antti Peronius, Tuula Vauhkonen, Leila Risteli

Koko perusterveydenhuolto ostopalveluna Karjaan ja Folkhälsanin sopimus on ainoa laatuaan

Karjaan kaupunki ryhtyy ostamaan perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon palvelut Folkhälsanilta. Sopimus on ainoa laatuaan koko maassa: mikään muu kunta ei ole antanut perusterveydenhuollon palveluja yksityisen palveluntuottajan hoidettavaksi vastaavassa laajuudessa. Folkhälsanille siirtyy lähes koko Karjaan terveyskeskuksen henkilökunta. Uutta toimintamallia pidetään terveyspoliittisesti mielenkiintoisena. Sosiaali- ja terveysministeriössä sitä aiotaan seurata tarkkaan.

Suvi Sariola

Joka toinen suomalainen käyttää lääkettä päivittäin

Joka toinen suomalainen käyttää päivittäin ainakin yhtä lääkettä. Toisin kuin usein väitetään, lääkkeiden käyttö ei käyttäjien määrällä mitaten kuitenkaan ole jatkuvasti lisääntynyt, todettiin lääkehoidon laatua ja hyötyä arvioineessa Lääketietokeskuksen seminaarissa.

Terveystietoa erityiskielillä

Helsingissä kokoontuivat 18.-19.9.1998 ensimmäistä kertaa eurooppalaiset terveystiedon välittäjät erityiskielillä - pistekirjoituksella, viittomakielellä, äänitteinä ja selkokielellä. Kolmentoista maan edustajat pyrkivät kartoittamaan ja kokoamaan erityiskielisen terveysaineiston ja luomaan kansainvälisen verkoston erityisryhmien terveystiedon turvaamiseksi. Tavoitteena on saada terveystietoa ja terveysaineistoja jokaisen omalla kielellä.

Maira Palosuo

Keskenmenojen hoito Suomessa

Keskenmenojen hoitokäytännöt eivät pohjaudu kokeelliseen tai muuhun vertailevaan tutkimukseen, vaikka keskenmeno on yleinen ja voi joskus aiheuttaa jopa hengenvaarallisen tilan. Kirjallisuudesta ei löydy vertailevia tutkimuksia hoitoonhakeutumisen tai vuodehoidon tarpeesta. Myös oppikirjoissa on keskenmenon hoitoa kuvattu lyhyesti ja ylimalkaisesti. Mielenkiinto keskenmenojen hoidon tutkimukseen on lisääntynyt vasta 1990-luvulla. Artikkelissa kuvataan keskenmenojen hoitoa Suomessa sekä pohditaan hoitokäytäntöjen järkevyyttä olemassa olevan kirjallisuuden valossa.

Elina Hemminki, Mika Gissler, Niina Jaakkola, Jouni Jaakkola

Alaraaja-amputaatiot HYKS-piirissä 1995

Alaraaja-amputaatioita tehdään pääasiassa diabeteksen aiheuttamien verenkiertohäiriöiden vuoksi. Iäkkäiden potilaiden osuus on suuri ja sen odotetaan edelleen kasvavan 10-20 vuoden kuluessa. Leikkauksessa pyritään mahdollisimman säästävään toimenpiteeseen, mutta vieläkään ei meillä olla kansainvälisesti hyväksyttävällä tasolla. Henkilö, jolle tehdään alaraaja-amputaatio, tarvitsee hyvän moniammatillisen työryhmän apua kuntoutuakseen omatoimiseksi ja proteesin avulla liikkuvaksi. Viime aikoina on kuitenkin reisiproteesin saaneiden osuus pienentynyt. Tämä voi johtua potilaan iästä ja yleissairauden tilasta, mutta myös terveydenhuollon vähättelevästä asennoitumisesta ja lyhytnäköisistä säästötoimista.

Hannu Alaranta, Timo Pohjolainen, Raija Alaranta