Allergian maailmanmestaruuskisat

Allergian yleistymisestä on viime aikoina kannettu huolta ja äimistelty, mistä se voisi johtua. Maailmanlaajuinen samoilla menetelmillä tehty vertailu atooppisten oireiden yleisyydestä voisi antaa vinkkejä taudin syistä. Tällainen tutkimus on nyt tehty kyselemällä oireita lähes puolelta miljoonalta 12-13-vuotiaalta lapselta 56 maassa.

Heikki Arvilommi

Tulehduskipulääke-ulkuksen hoitovertailu I

Tulehduskipulääkkeet voivat tunnetusti aiheuttaa maha- tai pohjukaissuolihaavauman tai -eroosion. Näiden ulkusten parhaasta hoidosta on kiistelty pitkään: onko paras vaihtoehto protonipumpun estäjä vai H2-reseptorin salpaaja vai misoprostoli vai jokin muu?

Robert Paul

Tulehduskipulääke-ulkuksen hoitovertailu II

Tulehduskipulääkkeiden aiheuttamia eroosioita ja ulkuksia voi siis myös hoitaa misoprostolilla. Toisessa työssä käytettiin edellisen tutkimuksen koeasetelmaa, kuitenkin mm. sillä erolla, että Suomi ei ollut mukana tässä vertailussa.

Robert Paul

Ensimmäinen DNA-rokote-kokeilu HIV-1-potilailla

DNA-rokotus on eräs nykyimmunologian suurimpia ihmeitä. Siinä ruiskutetaan lihakseen esimerkiksi viruksen proteiinia koodittavaa geeniä sopivaan kantajaan kiinnitettynä. Täysin aiemmin vallinneiden teorioiden vastaisesti lihassolut alkavat tuottaa geenin koodittamaa proteiinia ja sitä kohtaan syntyy immuunivaste. Kuten ymmärtää saattaa, koko asia keksittiin vahingossa. DNA-rokotus tarjoaa turvallisen tavan kehittää immuunivaste vaarallisia mikrobeja kohtaan.

Matti Viljanen

Kokeellinen ohutsuolensiirtomalli

Suolensiirto on uusimpia tulokkaita elimensiirtokirurgian laajenevassa valikoimassa. Tavoitteena on parantava hoito potilaille, joiden oma ohutsuoli on sairauden vuoksi poistettu tai toimimaton. Vaikka ihmisille tehtyjä siirtoja on maailmanlaajuisesti raportoitu yli 200, voidaan suolensiirtotoimintaa yhä luonnehtia kokeelliseksi. Keskeisimpiä ongelmia ovat hallitsematon siirteen hyljintä ja sen huono toiminta. Suolisiirteen hyljintää voidaan hallita paremmin, kun siirteenä käytetään vain osaa ohutsuolesta. Ohutsuolisiirteen huonoon toimintaan johtavat tekijät sekä siirron aiheuttamat muutokset ruoansulatuskanavan fysiologiassa ja vaikutukset jäljelle jääneen ohutsuolen mukautumiskasvuun (adaptaatioon) tunnetaan vielä huonosti.

Mikko Pakarinen

Kroonisen kriittisen alaraajaiskemian hoito

Krooninen kriittinen alaraajaiskemia syntyy pitkälle kehittyneen valtimokovetustaudin seurauksena. Alentunut valtimoverenkierto uhkaa jalan elinkelpoisuutta ja pahimmillaan kehittyy kuolio. Väestön ikääntyessä ongelma yleistyy. Aikaisemmin hoito oli yksiselitteinen; tehtiin raaja-amputaatio potilaan hengen pelastamiseksi. Verisuonikirurgian kehitys on luonut mahdollisuuksia parantaa verenkiertoa niin, että nykyisin on mahdollista estää kuolion kehittyminen ja välttää amputaatio.

Michael Luther

Varhaislapsuuden hengenahdistuksen hoito

Hengitystietulehdukseen liittyvä hengenahdistus on tavallisin sairaalahoitoon johtava tautiryhmä varhaislapsuudessa. Hengitystietulehduksen aikana osalla lapsista keuhkoputket ahtautuvat limakalvoturvotuksen, liman tai keuhkoputkien supistumisen vuoksi. Keuhkoputkien ahtautuminen ilmenee uloshengityksen vaikeutumisena ja vinkumisena, ja kliinisesti taudinkuva on hyvin samankaltainen pienten lasten astman kanssa. Jopa kolmella neljästä sairaalahoitoon joutuneesta lapsesta hengenahdistus toistuu vuoden kuluessa ja vielä noin puolella kolmen vuoden kuluttua. Tämän tutkimuksen päätavoitteina oli selvittää miten varhaislapsuuden hengenahdistusta tulisi hoitaa, voidaanko hengenahdistusten uusiutumista vähentää anti-inflammatorisella lääkityksellä, ja tutkia astman kehittymistä ennustavia tekijöitä näillä lapsilla.

Tiina M. Reijonen

Kemoterapialla hoidettujen multippelia myeloomaa sairastavien potilaiden ennuste

Multippeli myelooma on luuytimen soluista lähtöisin oleva pahanlaatuinen veritauti, johon toistaiseksi ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Taudin kulku ja potilaiden elinaika vaihtelevat kuitenkin suuresti. Myelooma on pääasiassa iäkkäiden ihmisten tauti, sillä enemmän kuin puolet potilaista on yli 70-vuotiaita.

Tiina Oivanen

Työlääketiede tänään - työperäisten sairauksien tutkiminen edellyttää yhteistyötä

Työterveyslääkäri tietää, miten toimia esimerkiksi silloin, kun potilas väittää oireidensa pahenevan vaikkapa työpaikan pölystä, mutta muiden alojen lääkäreille menettelytavat eivät ole tuolloin yhtä selviä. Vaikka potilas voi olla intuitiivisesti oikeassa, lääkäri saattaa torjua potilaan epäilyt erityisesti silloin, kun hän ei itse tiedä asiasta riittävästi. Kun potilas ohjataan työterveyslääkärin vastaanotolle, saadaan työlääketieteellinen tietämys osaksi potilaan tutkimusta. Lukumäärältään yleisimmät työperäiset sairaudet ja ammattitaudit, esimerkiksi useimmat ärsytysihottumat ja rasitusvammat, on perinteisesti tutkittu ja hoidettu perusterveydenhuollossa, terveyskeskuksissa tai työterveyshuollossa.

Jukka Uitti

Hammashoidon sairausvakuutuskorvaukset - millainen lääkärin lähete ja milloin?

Sairausvakuutus korvaa nuorempien ikäluokkien sekä rintamaveteraanien hammashoitoa. Vanhemmat, 1955 ja sitä ennen syntyneet, saavat korvausta vain yhdestä tutkimuskäynnistä kolmen vuoden aikana. He voivat saada korvausta myös muun kuin hammassairauden parantamiseksi välttämättömästä hammashoidosta tiettyjen sairauksien yhteydessä, jolloin tarvitaan oikeanlainen lääkärin lähete.

Aira Lahtinen