Lääkärien kynät infektiolähteenä

Lontoolaisen St. Thomasin sairaalan mikrobiologit tutkivat lääkärien kyniä osastoilla, joilla metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus (MRSA) ja vankomysiinille resistentti enterokokki (VRE) esiintyivät epideemisinä. He viljelivät lääkärien kyniä juoksevassa elatusaineessa, ja viljelivät tästä MRSA- ja VRE-kannat esiin käyt-täen selektiivisiä elatusaineita.

Pentti Huovinen

Sydämenpysähdykset sairaalan ulkopuolella

Sairaalan ulkopuolella tapahtuvia sydämenpysähdyksiä ja äkkikuolemia käsitelleissä tutkimuksissa ongelmaksi on havaittu yhtenäisen raportointikielen puuttuminen. Tämän vuoksi eri tutkimuskeskusten välisten tietojen vertailu on ollut vaikeaa tai jopa mahdotonta. Ongelman ratkaisemiseksi kehitettiin 1990-luvun alussa Utsteinin raportointimalli, jota tässä tutkimuksessa sovellettiin helsinkiläiseen sairaalan ulkopuoliseen potilasaineistoon (n = 861). Tutkimuksen tarkoituksena oli Utsteinin konsensusohjeiden mukaisesti selvittää lasten sydämenpysähdysten epidemiologia, etiologia ja selviytyminen, selvittää tiettyjen sydämenpysähdysten alaryhmien (etenkin ei-sydänperäisestä syystä johtuvien sydämenpysähdysten) epidemiologia, etiologia ja selviytyminen, tutkia potilaiden pitkäaikaisselviytymistä, määrittää selviytymiseen vaikuttavat tekijät alaryhmittäin sekä kehittää kansainvälisiä tiedonkeräysjärjestelmiä.

Markku Kuisma

Synnynnäisen kloridiripulin perintötekijä

Synnynnäinen kloridin imeytymishäiriö (kloridiripuli, CLD) on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva, peittyvästi periytyvä suoliston sairaus. Pysyvä häiriö suolen limakalvon anionikuljetuksessa aiheuttaa jo sikiökaudella alkavan ja läpi elämän kestävän ripulin, joka hoitamattomana johtaa usein kuolemaan. Eloonjääneet, mutta hoidon ulkopuolelle jäävät potilaat kasvavat ja kehittyvät ikätovereitaan hitaammin, ja ovat alttiita taudin komplikaatioille, erityisesti munuaisten vajaatoiminnan kehittymiselle. Hoito on oireenmukaista ja perustuu menettyjen elektrolyyttien ja nesteen korvaukseen.

Pia Höglund

Keltarauhashormonin vastavaikuttajan raskauden-ehkäisyvaikutukset

Tutkimus koostui kuudesta osajulkaisusta, jotka julkaistiin kansainvälisissä lehdissä vuosina 1990-96. Tutkimussarja selvitti antiprogestiini mifepristonin ehkäisyvaikutuksia, erityisesti ovulaation estoa.

Raimo Kekkonen

Alkoholin suurkulutus ja kivesvauriot

Pitkäaikaisen alkoholin suurkulutuksen tiedetään aiheuttavan vaurioita kivesten rakenteessa ja toiminnassa. Ihmisellä vaurioiden etiologian oletettiin aikaisemmin liittyvän alkoholin aiheuttamista maksavaurioista, lähinnä kirroosista, johtuviin häiriöihin testosteronin ja estrogeenien metaboliassa. Nyt kuitenkin tiedetään että alkoholilla on suora, muista elinvaurioista riippumaton, toksinen vaikutus kiveksiin. Havainnot alkoholin vaikutuksista ovat toistaiseksi perustuneet pääasiassa tapausselostuksiin ja koe-eläinsarjoihin, ja toisaalta harvat ihmisaineistoilla suoritetut tutkimukset ovat koostuneet alkoholisteista joiden luotettavuus nautittuja alkoholimääriä arvioitaessa on huono. Tähän asti on siis ollut epäselvää alkoholin aiheuttamien vaurioiden annosriippuvuus, ja toisaalta myös kohtuullisen, ns. sosiaalisen, alkoholinkäytön aiheuttamien vaurioiden yleisyys ihmisillä. Aikaisemmin on jo huomattu, että vaikka valtaosalla alkoholin suurkuluttajista on kivesvaurioita, ei vakavia vaurioita kuitenkaan esiinny kuin osalla niistäkään miehistä joiden alkoholinkulutus on hyvin runsasta. Tämä viittaisi siihen, että on olemassa yksilöllisiä, mahdollisesti geneettisiä tekijöitä, jotka altistavat alkoholin aiheuttamille kivesvaurioille. Samankaltaisia ajatuksia on aiemmin esitetty mm. alkoholimaksavaurion suhteen.

Jarkko Pajarinen

Murrosvaiheen nuoret lääkärit: syntyikö ajopuusukupolvi?

Tämän vuosikymmenen alkupuolella lääkäriksi opiskelleet kävivät läpi taloudellisen laman ja työttömyyden eri vaiheet. Heidän lähtiessään opiskelemaan otsikoissa oli lääkäripula, joka sitten äkisti kääntyi työttömyydeksi. Työttömyyden ennustettiin jyrkästi kasvavan, eikä kuva silloisen opiskelijan työnsaantimahdollisuuksista ollut ruusuinen. Ennusteet eivät toteutuneet, mutta yhä nuoren lääkärin on sovitettava omaan ammatilliseen uraansa ja identiteettiinsä tulevaisuuden epävarmuus. Tutkimuksessani analysoin 1990-luvun alussa opiskelleiden lääkäreiden kertomuksia elämästään ja urastaan. Tässä artikkelissa tarkastelen lamavuosien kokemuksia ja epätietoisuuden merkityksiä. Näyttää siltä, että sattuman ja ennustamattomuuden hyväksyminen elämään kuuluviksi on se logiikka, jolla vaikeudet voi kääntää voitoksi.

Varpu Löyttyniemi

Työyhteisön kehittäminen, työtyytyväisyys ja motivaatio Toimintatutkimus sairaalan henkilöstövoimavarojen kehittämisen pohjana

Terveyspalveluja tuottavien organisaatioiden toiminnan tuloksellisuuden kehittäminen on ollut koko 1990-luvun ajan erityisen mielenkiinnon kohteena. Vuosikymmenen alussa painopiste oli organisaatioiden rakenteen tarkentamisessa ja liiketaloudellisen tehokkuuden kehittämisessä, mutta viime vuosina on korostettu työyhteisöjen sisäisen toimivuuden merkitystä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ja TAYS:ssa on hyödynnetty toimintatutkimuksen lähtökohtia ja perusolettamuksia kehitettäessä sosiaali-indikaattoreita, jotka mittaavat työyhteisössä vallitsevia arvoja ja henkilökunnan tavoitteita.

Tapio Mäkelä, Turkka Tunturi, Kaija Nojonen

Asiantuntijaryhmä selvitti psykososiaalista tukea Onnettomuuksien uhreille on palveluja mutta niiden sisältö on kirjava

Onnettomuuksien ja traumaattisten tilanteiden uhreille on Suomessa saatavilla psykososiaalisia palveluja jo melko kattavasti. Sisällöltään nämä palvelut ovat kuitenkin kirjavia, eikä niiden järjestämisestä ole viranomaisohjeita. Tämän vuoksi kunnissa on perin erilaisia näkemyksiä siitä, mitä psykososiaalisen kriisiryhmän työhön kuuluu. Suuronnettomuuksia tapahtuu Suomessa harvoin, joten psykososiaalista apua tarvitsevat useimmiten arkielämän onnettomuuksien uhrit. Kriisiryhmät auttavat esimerkiksi itsemurhien, tulipalojen, liikenneonnettomuuksien ja väkivaltatilanteiden jälkeen. Sosiaali- ja terveysministeriön kokoon kutsuma asiantuntijaryhmä on vastikään antanut suosituksensa kriisiryhmien työn yhtenäistämiseksi.

Suvi Sariola

Terveiden suomalaislasten spirometrian ja uloshengityksen huippuvirtauksen viitearvot

Terveiden suomalaisten lasten keuhkofunktiomuuttujille määritettiin viitearvot 199 lapsen puhallussuoritusten perusteella spirometria ja Wrightin PEF-mittaria käyttäen. Muuttujat testattiin istuma- ja seisomapituuden, painon ja iän suhteen, ja pelkkä seisomapituus todettiin soveliaimmaksi. Regressioyhtälöt saatiin sovellettaessa lineaarista regressiota määritettävien muuttujien ja pituuden luonnollisiin logaritmeihin. Regressiokäyrät osoittautuivat yhteneväisiksi aiempien eurooppalaisten tutkimusten tulosten kanssa. Pitkien tyttöjen keuhkotilavuudet ja virtausnopeudet vastaavat samanpituisten 18-vuotiaiden suomalaisnaisten arvoja, mutta pisimpien poikien virtausnopeudet ovat vielä pienemmät kuin samanpituisilla 18-vuotiailla miehillä. Tytöillä keuhkotilavuudet olivat kaikissa pituusluokissa pienemmät kuin pojilla. Tytöt kuitenkin saavuttavat lopulliset aikuisten virtausnopeudet aiemmin kuin pojat. Spirometrilla saatiin merkitsevästi pienemmät uloshengityksen huippuvirtauksen arvot kuin Wrightin PEF-mittarilla.

Hannele Koillinen, Olli Wanne, Valtteri Niemi, Eero Laakkonen

Helsinkiläisten päiväkotilasten veren lyijypitoisuus 1983-1996

Helsingissä on tutkittu saman päiväkodin lasten veren lyijypitoisuuksia kolme kertaa 14 vuoden aikana. Tutkimuksesta nähdään, miten yhdyskuntailman lyijypitoisuuden pieneneminen on vaikuttanut taajamassa asuvien lasten veren lyijypitoisuuteen. Lyijyaltistus hengitysilman välityksellä on viime vuosina loppunut lähes kokonaan, kun lyijyn käyttö bensiinin lisäaineena on lopetettu. Helsinkiläislasten veren lyijypitoisuus oli hyvin pieni, keskimäärin 26 myyg/l vuonna 1996, suurin mitattu pitoisuus oli 37 myyg/l. Pitoisuudet ovat kansainvälisesti arvioituina erittäin vähäisiä, eikä pienempiä arvoja ole kirjallisuudessa raportoitu.

Antti Pönkä