Ammatti-ihotautien aiheuttajat Suomessa vuosina 1990-96

Työterveyslaitoksen ylläpitämään Työperäisten sairauksien rekisteriin on 1990-luvulla ilmoitettu vuosittain 1 100-1 500 uutta ammatti-ihotautitapausta. Rekisteriin ilmoitetuista ammattitautitapauksista ihotauteja on ollut 19 %. Ammattitautien aiheuttajien koodaus perustuu Työterveyslaitoksessa kehitettyyn altisteluokitukseen, joka pyrittiin kehittämään mahdollisimman havainnolliseksi myös vähemmän kemiaa tuntevalle. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettujen ammatti-ihotautien tavallisimmat aiheuttajat ovat pesuaineet, kumi ja kumikemikaalit sekä muovikemikaalit. Kuitenkin tautiryhmittäin aiheuttajissa on huomattavia eroja; niinpä lehmän epiteeli on tavallisin työperäisen proteiinikosketusihottuman aiheuttaja ja syyhypunkki tavallisin työperäisen ihon infektiotaudin aiheuttaja.

Riitta Jolanki, Anja Savela, Tuula Estlander, Lasse Kanerva

Masennustilojen biologinen tausta

Masennus on etiologialtaan monitekijäinen oireyhtymä, jolle voivat altistaa sekä psykologiset, biologiset että sosiaaliset tekijät. Viime 10-15 vuoden siihen on saatu uutta merkittävää tietoa siihen liittyvistä keskushermoston säätelytoimintojen häiriöistä ja muista neurobiologisista muutoksista.

Antti Ahokas, Saija Turtiainen

Persoonallisuus sairautena Käsityksiä rajatilan ja persoonallisuushäiriöiden suhteesta ja taustasta

Käsitettä rajatila käytetään psykiatriassa varsin epätäsmällisesti. Persoonallisuushäiriö ja rajatila -käsitteitä käytetään esimerkiksi toisilleen rinnakkaisina, vaikka termeillä on aivan erilaiset perustat. Psykodynaamisella rajatila-käsitteellä on teoreettinen, häiriön syntyyn liittyvä perusta, mutta persoonallisuushäiriö viittaa nykyisten tautiluokitusten kuvailevaan lähtökohtaan. Tässä artikkelissa kuvataan etenkin psykodynaamisen psykiatrian, mutta myös kognitiivisen terapian ja biologisen psykiatrian näkökulmista rajatilahäiriötä ja sen suhdetta nykyisin käytössä olevien diagnostisten järjestelmien persoonallisuushäiriökategorioihin.

Jyrki Korkeila, Hasse Karlsson

Kaamosmasennus lapsilla ja nuorilla

Vuodenaikamasennus, seasonal affective disorder (SAD) on mielialahäiriö, jonka oireet ilmenevät säännöllisesti samaan aikaan vuodesta. Häiriön tavallisin muoto on kaamosmasennus (= syys- ja/tai talvimasennus), jota sairastavilla on usein keväällä ja kesällä oireeton - joskus jopa hypomaaninen tai maaninen jakso. Tyypillisiä oireita ovat liikanukkuminen, ylensyönti, etenkin hiilihydraattien ahmiminen, väsyneisyys ja toimintatarmon väheneminen.

Marja Pihlajamäki, Simo Saarijärvi

Amiodaroni eduksi ohitusleikkauksen aikoihin

Eteisvärinää esiintyy 10-40 %:lla potilaista sydänleikkauksen jälkeen. Erilaisia lääkkeitä, etenkin sympaattisen hermoston beetareseptorien salpaajia on käytetty profylaktisesti, mutta tulokset ovat olleet vaihtelevia, osin koska monet rytmihäiriölääkkeet vaimentavat sydämen pumppausvoimaa tai ovat itsessään proarytmisiä. Amiodaroni on tehokas eteisvärinän hoidossa, ja lyhyenä kuurina suun kautta annettuna siihen ei liity mainittavia haittojakaan. Siksi oli paikallaan kokeilla, miten amiodaronikuuri ennen ohitusleikkausta ja sen jälkeen vaikuttaa postoperatiivisen eteisvärinän ilmaantuvuuteen.

Robert Paul

Hepariini-varfariiniyhdistelmä voi aiheuttaa kuolion

Hepariinin käyttöön liittyy trombosytopenian riski, mikä puolestaan voi aiheuttaa paradoksaalisesti alaraajavaltimo- tai -laskimotukoksen. Syynä moiseen on se, että elimistö käynnistää joskus hepariinivasta-ainetuotannon, ja tämä vasta-aine aktivoi trombosyytit, jotka kokkaroituvat helposti. Seurauksena on tromboosi. Kanadalaiskliinikot ovat nyt identifioineet toisen oireyhtymän, jossa hepariinin aiheuttaman tukoksen hoitoon käytetty varfariini osoittautuu vaaralliseksi.

Borrelia burgdorferin genomi lievä pettymys

Borrelian ihailijakerhon jäsenenä odotin tämän bakteerin genomista löytyvän mielenkiintoisia ominaisuuksia vähintään yhtä paljon kuin aikaisemmin sekvensoitujen bakteerien genomeista. Onhan borrelialla paljon suorastaan "eläimellisiä" ominaisuuksia. Se on hyvin pitkä ja omintakeisella tavalla liikuntakykyinen ja pärjää sekä selkärankaisissa että selkärangattomissa. Lisäksi sen kromosomi on eukaryoottien tapaan lineaarinen ja poikkeaa näin selvästi muiden prokaryoottien rengaskromosomista.

Matti Viljanen

Syöpäkivut aisoihin kertasädetyksellä

Morfiini on tunnetusti hyvä, mutta varsin alikäytetty lääke syöpäkipujen hoitoon. Morfiinilla on kuitenkin sivuvaikutuksensa, kuten useimmiten lääkehoitoa vaativa ummetus, pahoinvointi ja joskus epätoivotut keskushermostovaikutukset, kuten hallusinaatiot. Potilaalle helppo ja useimmiten täysin sivuvaikutukseton hoito on kipusädehoito, jota käytetään etenkin luustometastaasien aiheuttamaan kipuun. Kipusädehoitoa on annettu aiemmin pitkinä, 2-4 viikkoakin kestävinä hoitosarjoina, mikä ymmärrettävästi on vähentänyt sekä potilaan että lääkärin halukkuutta kyseiseen hoitoon - talouspäälliköstä, tulosjohtajasta, toimialajohtajasta, terveysjohtajasta, hallintojohtajasta ja sairaalanjohtajasta puhumattakaan. Uusin satunnaistettu hoitotutkimus kuitenkin todistaa, että yhtenä kertalaakina annettu sädehoito poistaa kivut yhtä tehokkaasti kuin monipäiväiseksi suunniteltu hoito, eikä sivuvaikutusten määrä tästä lisäänny.

Heikki Joensuu

Valistus on tehokasta kehitysapua

Aliravitut lapset sairastuvat herkästi infektioihin, koska toimiva immuunipuolustus edellyttää normaalia ravitsemustilaa, etenkin mitä tulee proteiininsaantiin ja mikroravinteisiin. Australian valtio toteutti vuosina 1991-93 kehitysyhteistyöprojektina Vietnamissa koulutusohjelman, jonka tavoitteena oli opettaa perheenäideille oikean ravitsemuksen periaatteet sekä edistää asianmukaisten vihannesten viljelyä projektiin osallistuneiden perheiden kotipuutarhoissa. Projekti toteutettiin Khai Xuanin kylässä, jossa oli 469 alle 6-vuotiasta lasta; Ching Kong -niminen kylä oli verrokkina (251 lasta), jossa siis valistusta ei toteutettu.

Robert Paul

Perinataalikuolleisuuden sosioekonomiset ja alueelliset riskitekijät

Syntymärekisterin tietojen perusteella tehdyn tutkimuksen mukaan äidin matala sosioekonominen asema lisää selvästi lapsen perinataalikuolleisuusriskiä. Tupakoivien äitien lapsilla oli 1,45-kertainen perinataalikuolleisuusriski tupakoimattomien äitien lasten riskiin nähden. Naimattomien ja eronneiden äitien lapsilla oli puolestaan suurentunut riski verrattuna avio- tai avoliitossa olevien äitien lasten riskiin. Perinataalikuolleisuudessa ilmeni myös alueellisia eroja. Tutkimustulosten perusteella äidin matalaan sosioekonomiseen asemaan ja siihen mahdollisesti liittyviin ympäristö- ja elämäntapatekijöihin olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota raskauden seurannassa. Alueellisia eroja olisi tutkittava edelleen, jotta saataisiin selville, johtuuko suurentunut kuolleisuusriski esimerkiksi hoitokäytäntöjen erilaisuudesta tai vastasyntyneiden erityishoitoon pääsyn viivästymisestä.

Erja Forssas, Mika Gissler, Marja Sihvonen, Henri Toukomaa