Vakavaa masennusta edeltäneet elämänmuutokset

Vakavan masennuksen puhkeamista edeltää lähes aina jokin menetys, vastoinkäyminen tai psyykkisesti rasittava elämänmuutos. Kansaneläkelaitoksen tekemässä tutkimuksessa ilmeni, että työelämään ja taloudelliseen toimeentuloon liittyvät vaikeudet olivat kaikkein yleisimpiä masennusta edeltäneitä stressitekijöitä. Masennuksen ennakko-oireiden tunnistaminen ja hoito voivat ehkäistä oireiden muuttumista sairaudeksi ja työkyvyttömyydeksi. Masennuksen kliinisestä kuvasta ei voi päätellä onko kyse sisä- vai ulkosyntyisestä depressiosta.

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Jukka Tikka, Sirkku Rissanen, Raimo Raitasalo, Tuula Toikka, Pauli Puukka

Enteroskopia - uusi menetelmä ohutsuolen sairauksien diagnostiikkaan

Ruoansulatuskanavan tähystystutkimukset ja tutkimusvälineiden nopea kehittyminen ovat viime vuosikymmenten aikana lisänneet tietämystämme suolistosairauksista suuresti. Nykyisin käytössä olevat tähystimet ovat ohuita, taipuisia ja helposti ohjattavia, ja niiden avulla tuotetun kuvan erotuskyky on entistäkin tarkempi. Uusimpia laitteita ovat ohutsuolen tähystimet, joiden avulla voidaan tutkia aikaisemmin näkymättömiin jäänyttä suoliston osaa. Enteroskooppien tärkein käyttöaihe on suolistoverenvuodon paikantaminen, kun vuodon syy on jäänyt epäselväksi gastroskopian, kolonoskopian, ohutsuolen varjoainekuvauksen ja edelleen mahdollisesti isotooppikartoituksen tai verisuonivarjoainekuvauksenkin jälkeen. Suomessa enteroskopioita on tehty kahden vuoden ajan.

Urpo Nieminen, Seppo Niemelä

Munasarjasyövän solunsalpaajahoitoon liittyvä neurotoksisuus

Sisplatiinin ja paklitakselin yhdistelmä on tällä hetkellä tehokkain tunnettu munasarjasyövän hoidossa käytetty solunsalpaajahoito. Koska molemmat solunsalpaajat ovat neurotoksisia, tulee näiden sivuvaikutusten estoon ja varhaiseen toteamiseen kiinnittää erityistä huomiota. Ennen hoidon aloittamista on syytä tehdä neurologinen peruskartoitus ja selvittää neurologisille sivuvaikutuksille altistavat riskitekijät. Tärkein yksittäinen keino neuropaattisten sivuvaikutusten estämiseksi on sisplatiiniin yhdistetyn paklitakseli-infuusion pidentäminen 24 tuntiin. Potilaiden valistaminen mahdollisista neurotoksisista sivuvaikutuksista ennen solunsalpaajahoidon aloittamista nopeuttaa oireiden tunnistamista ja hoitoa.

Maarit Vuento, Tuula Salmi, Seija Grénman

ASA ja varfariini sepelvaltimotaudin primaaripreventioon

Nykyään ollaan koko lailla yksimielisiä siitä, että jos vain asetyylisalisyylihappo sopii, sitä on annettava sydäninfarktin sairastaneille sekundaaripreventiomielessä. Näin ollen on luontevaa pohtia kysymystä, miten tepsivää ASA on infarktin primaariehkäisyssä, etenkin jos henkilöllä on suurentunut infarktin riski. Tähän kysymykseen on jo aiemminkin haettu vastausta, mutta selvyyttä ei ole saatu. Nyt Britannian Lääkelaitos julkistaa laajan tutkimuksen tulokset, jossa asiaa valotetaan luotettavasti.

Robert Paul

Suomalaisen flunssan aiheuttajat

Modernin mikrobiologisen diagnostiikan paras osaaminen eri puolilta Suomen valtakuntaa kerättiin selvittämään, mitkä virukset ja bakteerit aiheuttavat flunssaa. Aiempi tieto etiologiasta on pääosin ajalta, jolloin esimerkiksi DNA-monistusta ei ollut käytettävissä.

Heikki Arvilommi

Kroonisen anaalifissuuran hoito botulinumtoksiinilla

Moninaisista ihmisen vaivoista anaalifissuura kuuluu sarjaan viheliäiset. Näin on osaksi jo senkin takia, että fissuuran perinteinen kirurginen hoito väkivaltaisella laajennustoimenpiteellä (dilatatio violenta) aiheuttaa aika ajoin flatus- tai jopa fekaali-inkontinenssia, niin tehokas kuin toimenpide onkin. Konservatiivisista hoidoista on saatu hyviä kokemuksia nitroglyseriinivoiteista, ja nyt italialaisryhmä tilittää kokemuksiaan botulinumtoksiinin käytöstä.

Robert Paul

Bakteerit eivät sittenkään pettäneet!

Bakteriologiassa pitkään elänyt fakta on murtunut. Bakteerit ovat sittenkin pystyneet kehittämään siirtyvän resistenssin fluorokinoloneille.

Pentti Huovinen

Allergiat yleistyvät entisen Itä-Saksan lapsilla

Heti Saksojen yhdistymisen jälkeen tehdyssä poikkileikkaustutkimuksessa osoitettiin, että itäsaksalaisilla lapsilla oli selvästi vähemmän heinänuhaa ja astmaa kuin läntisellä puolella asuvilla heimoveljillään.

Matti Viljanen

Hyödyttääkö pikkulasten keuhkoröntgen?

Jos epäillään pneumoniaa, kuuluu ottaa keuhkoröntgenkuva - eikö totta? Etelä-Afrikassa toimivat kollegat halusivat asettaa tämän opinkappaleen kyseenalaiseksi, niin kuin akateemisten ihmisten tuleekin. Niinpä he satunnaistivat 522 pneumoniaepäilyn vuoksi tutkittavina ollutta lasta kahteen ryhmään: puolet kävi keuhkoröntgenkuvauksessa, puolet ei. Lapset olivat 2-59 kuukauden ikäisiä ja heidän tulosyynään oli yskä ja takypnea (WHO:n pneumoniakriteerit). Lääkärit hoitivat lapset muutoin parhaan tietämyksensä mukaan.

Robert Paul

Anturiverkosto: uusi sukupuolitautien epidemiologinen seurantajärjestelmä Suomessa

Tartuntatauti-ilmoitusten perusteella saatava tieto sukupuolitaudeista on melko suppeaa, ja sen vuoksi käynnistettiin 1995 epidemiologisen anturiverkoston toiminta. Verkostoon kuuluu 14 eri puolilla maata sijaitsevaa anturikeskusta ja se on sekä maantieteellisesti että tautien määrän suhteen valtakunnallisesti kattava. Anturikeskukset keräävät normaalin potilasvastaanoton yhteydessä tietoa, jota ei pelkän ilmoitusvelvollisuuden perusteella saada mm. sukupuolitautien esiintyvyydestä, hoitoon hakeutumisesta, seksikumppaneista, ehkäisyn käytöstä, HIV-testausaktiivisuudesta ja tautien leviämisen kannalta tärkeistä riskitekijöistä, kuten prostituutiosta sekä huumeiden käytöstä. Kerättyä tietoa hyödynnetään myös yksittäisen potilaan hoidon suunnittelussa.

Eija Hiltunen-Back, Olli Haikala, Hannu Kautiainen, Simo Harju, Dan Apter, Heikki Roilas, Yrsa Forsten, Timo Rostila, Kaija Haukka, Pauli Leinikki, Jorma Paavonen, Timo Reunala