Uusiutuuko tapaturma?

Tapaturman uhriksi toistuvasti joutuvat henkilöt muodostavat merkittävän ja tunnistetun osan vammapotilaista. Alle 45-vuotiailla miehillä on suurin tapaturman uusiutumisriski; lähes kahdelle kolmasosalle sattuu uusi tapaturma viiden vuoden seurannassa. Suuri uusiutumisriski liittyy väkivaltatapaturmiin, kohtalainen riski urheilu- ja työtapaturmiin, ja pienin liikenne- ja kotitapaturmiin. Päihteiden osuus tapaturmien toistuvuuteen on kiistaton, joskin kaikista vähintään kerran uusiutuneen tapaturman uhreista alkoholin tai lääkkeiden ongelmakäyttäjiä on vain 18 %. Niin sanotut ensiapupoliklinikan vakioasiakkaat ovatkin sekakoosteinen ihmisryhmä, joka helposti leimautuu näkyvimmän ja äänekkäimmän vähemmistönsä vuoksi.

Seppo Nieminen, Ilkka Koskivuo

Pikkulasten suolan saanti

Suomalaiset aikuiset saavat suolaa noin kaksi kertaa enemmän kuin suositellaan ja lähes viisinkertaisesti yli fysiologisen tarpeensa. Lasten suolan saannista on tähän saakka ollut tietoja vain niukasti. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon 1-5-vuotiaat lapset saavat natriumia vuorokaudessa ja mistä ruoka-aineista natrium on peräisin. Kaikissa ikäryhmissä lasten natriumin saanti ylitti pohjoismaiset suositukset vähintään kaksinkertaisesti ja viisivuotiaiden suolan saanti ylitti jo aikuistenkin suositukset. Noin puolet natriumista oli peräisin ruoanvalmistuksessa lisätystä suolasta. Lapset saivat runsaasti natriumia myös maito- ja lihatuotteista sekä viljavalmisteista. Lasten natriumin saantiin tulee imeväisiän jälkeen kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota, koska pysyvät ruokailu- ja makutottumukset alkavat muotoutua tässä iässä ja natriumin saanti tulisi saada kohtuurajoihin jo lapsuusiässä.

Katariina Kallio, Eero Jokinen, Terhi Puotsaari, Hanna Lagström, Soile Kotilainen, Ritva Seppänen, Jorma Viikari, Tapani Rönnemaa, Ilkka Välimäki, Olli Simell

Kuinka hoidat kouristavaa lasta?

Lasten kouristukset ovat tärkeä ja yleinen osa jokapäiväistä lääketiedettä. Kouristuksen syynä voi olla korkea kuume, epileptinen kohtaus, keskushermostoinfektio ja myrkytys, jotka voivat aiheuttaa samanlaisia oireita. Akuutin kouristuskohtauksen erotusdiagnostiikka on vaativa tehtävä, ja lääkärin on osattava nopeasti arvioida tarvittavien toimenpiteiden aikataulu ja laajuus, sillä pitkittyneenä kouristuskohtaus voi johtaa hengenvaaralliseen tilaan. Tutkimus- ja hoitokaavioista on apua, mutta ne voivat johtaa myös harhaan.

Raija Korpela

Miehen sterilisaatio

Miesten osuus sterilisaatioista on ollut Suomessa viime vuosiin saakka varsin vähäinen, koska ehkäisyvalistus on maassamme perinteisesti kohdistunut naisen käyttämään ehkäisyyn. Elokuusta 1995 alkaen TYKS:n synnytys- ja naistentautien klinikka on tarjonnut sterilisaatiomahdollisuutta myös miehille. Tähän toimintaan liittyneessä tiedotuskampanjassa on kerrottu sekä lääkäreille että suurelle yleisölle miehen sterilisaatiosta osana kokonaisvaltaista perhesuunnittelua. Tarkoituksena on ollut tehdä tutuksi tämä ulkomailla laajalti käytössä oleva vaihtoehto ehkäisymenetelmien joukossa ja samalla lisätä miehen mahdollisuutta osallistua aktiivisesti raskauden ehkäisyyn.

Mika Rantala, Vesa Nikkanen, Béatrice Ewalds-Kvist, Risto Erkkola

Mielialaa tasaavat lääkkeet vanhusten hoidossa

Myös iäkkäille potilaille tarvitaan bipolaarisen häiriön relapseja estämään ja mielialaa tasoittamaan pitkäaikaista lääkitystä. Lääkkeen valinnassa vanhukselle joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota siihen, miten lääkitys onnistuu säännöllisenä ilman intoksikaation vaaraa ja sivuvaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Lisäksi on selvitettävä, mitä muita sairauksia potilaalla on ja mitä lääkkeitä hän niihin käyttää. Lääkkeiden yhteisvaikutukset mutkistavat vanhusten pitkäaikaista lääkehoitoa. Litium on ollut mielialaa tasaavana peruslääkkeenä käytössä vuosikymmeniä ja se soveltuu edelleenkin vanhuksillekin, mutta epilepsialääkkeinä markkinoille tulleet karbamatsepiini ja valproaatti ovat paremmin siedettyinä tulleet ensisijaislääkkeinäkin kliiniseen käyttöön psykogeriatriassa vanhusten mielialahäiriöitä hoidettaessa.

Maire Santala

Pedofilia - terveydenhuollon ja lastensuojelun ongelma

Joutuminen seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi on erittäin vahingollista lapsen kehitykselle. Ahdistus, pelko ja masennustilat vaivaavat lasta vielä useiden vuosien kuluttua hyväksikäytöstä. Kodin ulkopuolinen seksuaalinen hyväksikäyttö eli pedofilia voidaan jakaa erilaisiin alaryhmiin pedofiilisten tekojen ja pedofiilien ominaisuuksien mukaan. Viime vuosina on huomio kiinnittynyt organisoituun lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön, mitä vastaan on pyritty löytämään keinoja sekä lainsäädännöstä että pedofilian dynamiikan tutkimuksesta. Terveyden- ja sosiaalihuollon työntekijöiden perehtyminen pedofiliailmiöön on tärkeää mahdollisimman selkeän työskentelyn aloittamiseksi pedofiliatapauksissa.

Raija Hukkanen

Ennen kuin sydämen vajaatoiminnasta tulee oireita...

Kroonisen sydämen vajaatoiminnan esiintyvyys näyttää vain lisääntyvän. Oireilevan vajaatoimintapotilaan ennuste ei ole kovinkaan hyvä ja on todennäköistä, että alkavan vajaatoiminnan varhaisella toteamisella voidaan vähentää tähän sairauteen liittyvää morbiditeettia ja mortaliteettia.

Robert Paul

Lievähkökin suolarajoitus tepsii vanhuksilla

Yleinen käsitys on, että vasta raju suolarajoitus, sellainen joka tekee ruoasta suorastaan mauttoman, laskee verenpainetta. Tämä saattaa olla totta nuorilla ihmisillä, joiden reniini-angiotensiinijärjestelmä reagoi herkästi muutoksiin ja säätyy uudelleen vasta varsin pienellä natriumkuormalla. Vanhuksilla sen sijaan järjestelmä on hidasliikkeisempi eikä niin herkkäkään, joten heidän verenpaineensa voisi olla helpompi saada laskemaan jo kohtalaisella suolarajoituksella.

Robert Paul

Vikkelä kansainvälinen MRSA

Bakteerit ovat sopeutuvaisia: pari vuotta metisilliinin käytön alusta löytyivät ensimmäiset metisilliinille resistentit Stafylococcus aureus -kannat (MRSA). Siitä on tosin jo yli kolme vuosikymmentä. Tänään MRSA on ongelma sairaaloissa kautta maailman. Hirvittää tulevaisuudenkuva, jossa ne ovat siepanneet myös geeneihinsä vankomysiiniresistenssin.

Heikki Arvilommi

E. coli tekee itse reseptorinsa

Escherichia colin käyttämiä reseptoreita on etsitty nisäkässolujen pinnalta vuosikausia turhaan. Kanadalaisten tutkijoiden saamien tulosten mukaan näyttää ilmeiseltä, että reseptoreita on haettu väärästä paikasta. Enteropatogeeninen E. coli (EPEC) tuottaa 78 kilodaltonin suuruista proteiinia, jonka se ruiskuttaa kohdesoluun. Proteiini palaa solun pinnalle fosforylaation seurauksena kooltaan kasvaneena ja bakteeri tarttuu siihen lujalla sidoksella. Ruiskutusvaiheessa E. coli pysyttelee solussa kiinni koukkumaisten piluksiensa avulla.

Matti Viljanen