Katsaus terveyspalvelujen muutoksiin 1990-luvulla

Hyvinvointipalvelujen julkinen rahoitus on ollut tiukoilla koko vuosikymmenen ajan, ja terveydenhuollon voimavarat tuskin kasvavat lähitulevaisuudessakaan nykyisestä. Mikäli kustannukset joltakin osin nousevat, niitä täytyy supistaa vastaavasti jostakin muualta. Työttömyys on toisaalta lisännyt palvelujen tarvetta, mutta pienentänyt samanaikaisesti valtion sekä kuntien ja siten terveydenhuollon rahoitusta.

Pirjo Marjamäki

Verkostoitumisesta potkua laadun parantamiseen

Terveyskeskusten työn laadun keskinäinen vertailu on yksi laatutyön keino, jota Suomessa ovat lähteneet kehittämään Finstar-sairauskertomus-järjestelmää käyttävät terveyskeskukset. Seitsemän terveyskeskuksen vuonna 1995 aloittama laatuyhteistyö on tuonut esiin mielenkiintoisia eroja ja vähitellen on ryhdytty keskustelemaan myös niiden taustoista. Yhteiset tavoitteet ja keinot laadun parantamiseksi ovat yhteistyön tärkein päämäärä.

Tuula Heinänen, Ulla-Kaija Lammi

Lyhytkestoinen painonhallintakurssi lihavien nuorten hoidossa

Lihaville nuorille ja toiselle heidän vanhemmistaan järjestettiin viikon pituinen painonhallintakurssi Kalliomaan Kaisankodin kuntoutus-laitoksessa. Kurssiin kuului viikon hoitojakso ja kaksi seurantaviikonloppua kahden ja kuuden kuukauden kuluttua. Nuoret opettelivat kurssilla uusia ruokatottumuksia, syömisen hallintaa ja liikunnan lisäämisen keinoja. Nuorten suhteellinen paino pieneni puolen vuoden aikana keskimäärin 12 prosenttiyksikköä. Puolet nuorista laihtui 10 prosentti-yksikköä tai enemmän. Lisäksi nuorten ja heidän vanhempiensa ruokavalion laatu parani kurssin aikana. Nuorille ja heidän vanhemmilleen suunnattu lyhytkestoinen painonhallinta- kurssi on yksi vaikea-asteisen lihavuuden hoitomahdollisuus.

Anna-Leena Korhonen, Outi Nuutinen, Raimo Lappalainen

Toteutuvatko ihmisoikeudet sosiaali- ja terveydenhuollossa?

Eduskunnan ihmisoikeus-työryhmä järjesti 19.3.98 keskustelutilaisuuden, jonka tarkoituksena oli pohtia ihmisoikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tilaisuuteen otti osaa edustajia kaikkiaan 48 järjestöstä, ja pääpuheenvuorot käyttivät eduskunnan apulais-oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio sekä tohtori Ilkka Taipale.

Ulla Toikkanen

Norjaan, Norjaan...

Norjan lääkäriliiton mukaan maassa on tätä nykyä täyttämättä 700-800 lääkärinvirkaa. Niinpä maahan on jo vuosia houkuteltu töihin suomalaisiakin lääkäreitä. Perinteisesti Norjan lääkäripulaa on lääkitty varsinkin Pohjois-Ruotsista, mutta nyt norjalaisten työvoimaviranomaisten värväyskampanjat ulottuvat jo Saksaan, Itävaltaan, jopa Ranskaan. Viranomaisten tavoitteena on värvätä maahan nimenomaan erikoislääkäreitä. Taustaltaan ulkomaalaisia lääkäreitä arvioidaan olevan Norjassa kymmenisen prosenttia, suurin osa Ruotsista, mutta monet myös Tanskasta ja Saksasta. Suomalaisia lääkäreitä Norjassa lienee tätä nykyä ainakin kuutisenkymmentä. Suomalaisilla lääkäreillä on keskieurooppalaisiin kollegoihin verrattuna kotikenttäetuna kouluruotsi, ellei peräti ruotsi äidinkielenä.

Suvi Sariola

Akillesjänteen täydellisen repeämän hoitotulokset uutta kliinistä luokittelujärjestelmää käyttäen

Akillesjänteen repeämän kirurgisen hoidon onnistumista on aikaisemmin voitu vain karkeasti arvioida. Nykyään hoidon tulosta voidaan mitata melko tarkasti käyttäen kliinistä pisteytysjärjestelmää, johon kuuluvat mm. subjektiivinen arvio, nilkan liikealamittaus ja nilkan ojennus- ja koukistusvoimamittaus. Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa sovellettiin kliinistä pisteytysjärjestelmää 101 potilaan akillesjänteen leikkaustuloksen arviointiin. Samalla tarkasteltiin hoitotulokseen vaikuttavia ennusteellisia tekijöitä. Kolmen vuoden kuluttua vammautumisesta hoitotulos oli erinomainen tai hyvä 80 %:lla potilaista. Huonompaa paranemistulosta ennakoivat korkeampi ikä, vähäinen liikunnallinen aktiivisuus, systeemisairaus ja myöhäisempi paluu liikunnalliseen aktiviteettiin. Nämä potilasryhmät muodostavat haasteen hoidolle ja kuntoutukselle jatkossa.

Juhana Leppilahti, Kari Forsman, Sakari Orava

Tuberkuloosi Pirkanmaalla 1980-1996

Tuberkuloosin väheneminen näyttää useissa länsimaissa taittuneen viime vuosikymmenen lopulla. Kun TAYS:n keuhkosairauksien klinikassa havaittiin tuberkuloosipotilaiden määrän hieman kasvaneen tämän vuosikymmenen alkuvuosina, ryhdyttiin selvittämään tilannetta koko Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Tulosten mukaan tartunnanvaarallinen keuhkotuberkuloosi ei ole enää vuoden 1987 jälkeen juurikaan vähentynyt. Lisäksi viime vuosina monet tapaukset ovat olleet radiologisesti todettujen muutosten perusteella aiempaa vaikeampia, mikä viittaa siihen, että potilaat ovat tulleet hoitoon myöhään. Keuhkotuberkuloosi ei myöskään ole vain vanhusten, alkoholistien ja pakolaisten tauti.

Liisa Kellomäki

Lämmin kylpy synnytyksen avautumisvaiheessa

Lämpimän kylvyn käyttö synnytyskivun lieventäjänä on viime vuosina yleistynyt Suomessa. Kontrolloitua tutkimustietoa kylvyn vaikutuksista on kuitenkin vähän. Selvitimme lämpimän kylvyn vaikutusta kivun kokemiseen, synnytyksen kulkuun sekä äidin ja sikiön vointiin. Tutkimukseen osallistui 33 vapaaehtoista naista, jotka satunnaistettiin joko kylpyryhmään tai vertailuryhmään. Kylpyryhmän synnyttäjät olivat 37-asteisessa vedessä keskimäärin 45 minuuttia ja verrokit jatkoivat synnytystä normaalisti vastaavan ajan. Synnytyskipu arvioitiin visuaalisella kipujanalla. Vertailuryhmän synnyttäjät arvioivat kivun lisääntyneen tutkimusaikana merkitsevästi enemmän kuin kylpyryhmän synnyttäjät. Lämmin kylpy synnytyksen avautumisvaiheessa on tämän tutkimuksen perusteella helposti toteutettava, tehokas ja turvallinen ei-farmakologinen kivunlievitysmenetelmä vähäisen riskin synnyttäjillä.

Pihla Kuusela, Anna-Maija Koivisto, Pentti K. Heinonen

Epileptiset kohtaukset klotsapiinihoidon aikana

Lääkehoidon aikana esiintyvä epileptinen kohtaus on tavallisempi klotsapiinin kuin muiden antipsykoottisten lääkkeiden käytön aikana. Mikäli potilasta hyödyttänyt klotsapiinihoito päätetään lopettaa epileptisen kohtauksen takia, on päätös kuitenkin merkittävä ja vaikutuksiltaan kauaskantoinen. Klotsapiinihoitoa voidaan kuitenkin useimmiten jatkaa yksittäisestä epileptisestä kohtauksesta huolimatta, ja antikonvulsiivista lääkitystä kannattaa harkita ainoastaan silloin, jos kohtauksia on useampia tai EEG:ssä esiintyy irritaatiota epileptisen kohtauksen jälkeen.

Hannu Koponen

Kurkunpään syövän nykyhoito

Kurkunpään syövän esiintyvyys on pienentynyt jyrkästi viime vuosikymmeninä Suomessa, ja nykyään todetaan noin 100 uutta tapausta vuosittain. Hoitolinjat ovat myös viime vuosina muuttuneet säästävän hoidon suuntaan, keinoina oikein suunnattu sädehoito tai endolaryngeaalinen laserkirurgia. Suuret ja kaulaan metastasoituneet kasvaimet hoidetaan laryngektomialla ja yleensä leikkauksen jälkeen annetaan sädehoito. Kemosädehoito on tuomassa uusia näkymiä aivan lähivuosina. Kurkunpään poiston haitat eivät ole enää läheskään niin suuret kuin aikaisemmin, koska leikkauksen yhteydessä asennettavalla puheproteesilla saadaan useimmat potilaat kuntoutetuksi kohtuullisen hyvään kommunikointiin. Koska potilaita on varsin vähän ja hoito on monimutkaista, tulisi hoidon suunnittelu ja toteutus keskittää yksiköihin, joissa on sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien, syöpätautien, suukirurgian ja plastiikkakirurgian toiminnot.

Juhani Pukander, Pirkko Kellokumpu-Lehtinen