Vakavien mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen ja ehkäisy

Vakavien mielenterveysongelmien, erityisesti skitsofrenian, varhaistunnistusta ja -hoitoa koskevista tutkimuksista on saatu hyviä tuloksia: hoidon tulokset ovat parantuneet ja alustavat havainnot viittaavat merkittävään ilmaantuvuuden vähenemiseen. Viime vuosikymmeninä tutkimuksissa on löydetty paljon sairastumisalttiudesta kertovia varomerkkejä. Lisäksi on tutkittu ja pyritty luomaan kriteeristöjä kuvaamaan ennen aktiivista psykoosia ilmenevää prodromaalivaihetta, vaikkakin ongelmana on ollut prodromaalioireiden epäspesifisyys keskityttäessä ainoastaan skitsofrenian varhaistunnistukseen. Myös vaikeaa psyykkistä sairastavuutta näyttää siis olevan mahdollista vähentää ja lievittää varhaisella puuttumisella. Laajaa tutkimusta ja kehittämistyötä aiheesta tarvitaan pikaisesti.

Juha-Matti Väänänen, Klaus Lehtinen

Nivelreuman imusolmukesädetys ei olekaan hyväksi

Tälläkin palstalla on aikoinaan referoitu muutamia tutkimuksia, joiden mukaan hoitoresistenttiä nivelreumaa sairastavat potilaat hyötyisivät imusolmukealueiden sädehoidosta. Kuten niin usein aiemminkin kliinisen lääkintätaidon alalla, sulkeutuu tässäkin klassinen ympyrä: innostus - odotus - pettymys.

Robert Paul

Varo oravanaivoja!

Moni on kuullut ja ihmetellyt, että Välimeren maissa syödään varpusia ja muita pikkulintuja, Kiinassa pääskysenpesiä ja Ranskassa sammakoita. Yhdysvalloissa Kentuckyn osavaltiossa sen sijaan herkutellaan oravilla. Paikallinen gourmetruoka, joka kulkee nimellä burgoo, valmistetaan liha-vihannesmurekkeesta, johon lisätään oravan aivoja. Aivot voidaan myös muhentaa munien kera.

Robert Paul

HI-virus piiloutuu muistisoluihin

Immuunikadon hoidossa on parin viime vuoden aikana tapahtunut todellinen läpimurto. Viruksen lisääntymisen eri vaiheisiin iskevien lääkkeiden yhdistelmillä on Suomessakin saatu palautettua potilaita lähes haudan partaalta jopa takaisin työelämään. Yhdistelmähoidolla viruksien määrä potilaiden plasmassa saadaan vähenemään niin pieneksi, ettei niitä herkimmilläkään menetelmillä kyetä löytämään. Jossain virus kuitenkin piileksii ja palaa verenkiertoon, jos hoito keskeytetään.

Matti Viljanen

Laihdutuslääkitykseen liittyvät läppäviat

Yhdysvalloissa oli suosittua käyttää laihdutuslääkkeinä fenfluramiinin ja fentermiinin yhdistelmää. Arvioiden mukaan käyttäjiä oli vuonna 1996 peräti 18 miljoonaa. Elokuun lopulla ilmestyneessä New England Journal of Medicinessa raportoitiin käyttäneillä naisilla yllättävästi läppävikoja.

Robert Paul

Hepatiitti C:n ja ruton levinneisyys maailmassa

WHO:n uuden tilaston mukaan 3 % maapallon väestöstä eli 170 miljoonaa ihmistä kantaa hepatiitti C -virusta. Hepatiitti C altistaa maksakirroosille ja maksasyövälle. Maailman maista 130 on kartoittanut hepatiitti C:n esiintymistä. Viime elokuuhun mennessä WHO:lle raportoidut tiedot on otettu mukaan tilastoihin.

Pentti Huovinen

Potilaiden hoitoisuusluokitus omakustanteisen hoitopäivähinnan määrittämisessä

Potilaiden hoitamiseen liittyvät kustannukset on laskettu viime aikoihin saakka keskihintana kokonaiskustannuksista. Potilaiden hoitamiskustannukset kuitenkin vaihtelevat hoidon tarpeesta eli hoitoisuudesta riippuen. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin sairaaloissa on vuodesta 1993 alkaen kehitetty potilaskohtaista hoitopäivän hinnan laskentamallia. Tässä selvityksessä potilaiden hoitoisuuden luokittelussa käytettiin kansainvälistä Monitor-mittaria. Selvityksen tuloksena todettiin potilaiden hoitoisuuden, diagnoosien, tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden sekä lääkekustannusten välillä erittäin merkitseviä tilastollisia yhteyksiä. Lisäksi kehitettiin potilaiden hoitoisuuteen, hoitotyön kustannuksiin ja hoitajien eri työvuoroissa potilaskohtaiseen työajan käyttömahdollisuuteen perustuva omakustanteisen hoitopäivähinnan laskentamalli.

Eeva Töyry, Pirjo Partanen, Viljo Rissanen, Pirkko Savolainen, Katri Vehviläinen-Julkunen

Käytännön lääkäri, lainsäädäntö ja hallinto

Hyvän terveyspalvelujärjestelmän ihanne on, että lainsäädäntö, rahoitus ja hallinto kaikissa muodoissaan tukevat lääkärin työn varsinaista perustehtävää, potilaiden hyvää hoitoa. Käytännössä kuitenkin esiintyy usein ristiriitatilanteita, joissa lääkäri joutuu punnitsemaan kahta tai useampaa, hoitoratkaisuun eri suuntaisesti vaikuttavaa tekijää. Ongelmallisimmat tilanteet syntyvät silloin, kun lääkäri kokee oman ammatillisen osaamisensa ja lääkärin etiikan edellyttämien toimintaperiaatteiden olevan ristiriidassa omaa työtään säätelevien hallinnollisten tai taloudellisten säännösten tai jopa lainsäädännön kanssa. Tällaisia tilanteita voidaan useimmin luonnehtia lääkärin kliinisen autonomian ja hallinnon välisinä konflikteina.

Kari Pylkkänen

NordDRG - erikoissairaanhoidon tuleva pohjoismainen tuotteistusstandardi?

Uusi NordDRG-pohjainen tuotteistus ja kuntalaskutus on otettu käyttöön somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidossa ja päiväkirurgiassa tämän vuoden alussa Uudenmaan ja Helsingin sairaanhoitopiireissä. HYKS valmistautuu ottamaan sen käyttöön vuoden 1998 alusta. Vastaavaa valmistelutyötä vuotta 1999 varten tehdään muuallakin maassa. Järjestelmä tyydyttää monia tuotteistukseen liittyviä tarpeita, koska se tarjoaa havainnollisen tavan kuvata sairaalan voimavarojen käyttöä ja tuotosta ja mahdollistaa sekä kotimaisen että kansainvälisen palveluntuottajien vertailun. Järjestelmä on kehitelty suomalaisin voimin yhteistyössä pohjoismaisten kumppaneiden kanssa. NordDRG:tä on mahdollista muokata edelleen ja sillä näyttää olevan hyvät mahdollisuudet kehittyä erikoissairaanhoidon tuotteistuksen pohjoismaiseksi standardiksi.

Jorma Lauharanta, Martti Virtanen, Mikko Rotonen, Ilkka Tierala, Lauri Kyllönen, Martti Kekomäki

Hallinto-oikeuden professori Kaarlo Tuori arvioi HYKS:n ja jäsenkuntien kiistakysymyksiä: Kunta ei voi nykyisen lain mukaan määrätä HYKS:aa

HYKS-kuntayhtymän ja sen jäsenkunnan väliseen palvelusopimukseen ei voi oikeudellisesti pätevästi sisältyä esimerkiksi lähetekäytäntöä koskevia määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa HYKS-lain edellyttämän työnjakosopimuksen kanssa, katsoo Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Kaarlo Tuori. Tuori on HYKS:n pyynnöstä arvioinut HYKS-kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien välisiin suhteisiin liittyviä oikeudellisia ongelmia. Hänen mukaansa palvelusopimuksissa voi olla määräyksiä kuntakohtaisista palvelukiintiöistä, mutta palvelumaksuista niillä ei voida sopia. Kunta ei voi yksipuolisella päätöksellään asettaa palvelumaksujen suorittamiselle esimerkiksi lähetekäytäntöä koskevia ehtoja eikä antaa lähetekäytännöstä ohjeita, jotka velvoittaisivat HYKS:n lääkäreitä. Yksityislääkärien lähetteitä ei Tuorin mielestä voi kierrättää kunnan ylilääkärin kautta, ellei potilas nimenomaan ole antanut siihen lupaa.

Suvi Sariola