21102 osumaa

Vyöruusukivun hoito

Vyöruusu on kivulias hermo- ja ihotulehdus, josta voi seurata postherpeettinen neuralgia. Akuutin vyöruusun hoidossa ensisijaisia ovat kipulääkkeet ja viruslääkkeet, kun taas neuralgian hoidon kulmakivi ovat trisykliset masennuslääkkeet. Antikonvulsiiviset lääkkeet lievittävät tuikkauskipuja. Eri hoitomuotoja yhdistelemällä saadaan kivut lievenemään kohtuullisesti kahdella kolmasosalla potilaista.

Maija Haanpää

Voisiko sukeltamisesta johtuvia selkäydinvaurioita ehkäistä?

Joka kesä sattuu maassamme 2-6 tapaturmaa, jossa nuori mies hyppää matalaan veteen tutussa rannassa ja törmää pää edellä järven pohjaan tai vedenalaiseen esteeseen. Seurauksena on pysyvä selkäydinvamma ja neliraajahalvaus. Lisätekijänä on usein saunominen, alkoholin nauttiminen sekä liukastuminen tai kompastuminen. Tyypillisen sukellustapaturmassa vaikeasti vammautuneen profiili on muotoutunut Käpylän kuntoutuskeskuksessa tehdyssä kartoituksessa 1990-luvulta. Jokainen tapaus on henkilökohtainen katastrofi vammautuneelle ja hänen läheisilleen. Kirjoittajien mielestä tehostettua valistusta sukeltamisen vaaroista tulisi antaa keväisin koulujen yläasteen oppilaille ja varusmiespalveluksessa oleville. Valistuksen tuloksellisuutta on kuitenkin vaikea todentaa.

Hannu Alaranta, Eija Ahoniemi

Uusi hoito aivokasvaimiin

Pahanlaatuisten glioomien hoitoon kehitellään uusia hoitoja monella rintamalla. Uusin keino on käyttää hyväksi transferriinireseptoreita. Nopeasti jakautuvien solujen pinnalle ilmaantuu tavallista runsaammin transferriinireseptoreita, sillä jakautuvat solut tarvitsevat muita soluja enemmän rautaa. Aivokudoksessa transferriinireseptoreita on vain niukasti, lähinnä kapillaariendoteelissa. Sen sijaan näitä reseptoreja on runsaasti glioomasolujen pinnalla. Tästäpä heräsi ajatus käyttää transferriiniä kuriirina kuljettamaan soluja tuhoava toksiini melko spesifisesti syöpäsolukkoon.

Heikki Joensuu

Luonnonmukainenko synnytys?

Britanniassa näyttää olevan mahdollista vuokrata synnytysaltaita kotona tapahtuvaa allassynnytystä varten. Näin tekikin aikaansa seurannut lontoolaisnainen. Lapsi syntyi asianmukaisesti ja äidin maatessa kylvyssä lapsi nostettiin äidin vatsalle. Istukan syntyminen kesti kuitenkin pitkään ja vasta puolen tunnin kuluttua äiti nousi kylvystään. Kymmenen minuuttia myöhemmin kätilö sai äidiltä luvan puristaa napasuonet kiinni ja antaa oksitosiinia. Nyt istukka syntyi ripeästi.

Robert Paul

Vaikean hypotermian paras hoito

Vaikea hypotermia, eli tila, jossa ihmisen ydinlämpötila on alle 28 astetta, johtaa usein kuolemaan tai joka tapauksessa neurologisiin pitkäaikaisoireisiin. Näiden potilaiden paras hoito on kardiopulmonaarinen ohitus ja veren johtaminen elimistön ulkopuolelle lämmitettäväksi. Tällä menetelmällä veri palautuu nopeasti lämpimänä kohdekudoksiin ja kudosperfuusio palautuu niin muodoin nopeasti.

Robert Paul

Nuorisopsykiatria Suomessa ja Euroopassa Katsaus nuorisopsykiatrian historiaan Suomessa ja nuorisopsykiatrian koulutuksen asemaan Euroopan unionissa

Lasten ja nuorten psykiatrian koulutus- ja palvelujärjestelmät ovat kehittyneet Suomessa maallemme omaleimaisista historiallisista lähtökohdista. Suomessa nuorisopsykiatria ja nuorison psykiatrinen tutkimus ovat kehittyneet aiemmin ja pidemmälle kuin muissa Euroopan unionin maissa. Nuorisopsykiatrisia palveluja on maassamme ollut vuodesta 1959 alkaen osana psykiatriaa, vuodesta 1979 sen suppeana erikoisalana ja 1994 itsenäisenä nuorisopsykiatrian erikoisalana. Vuonna 1996 nuorisopsykiatria oli 92 erikoisalasta 26. suurin. Nuorten psykiatristen palvelujen piilevän tarpeen kohdattua oman palvelujärjestelmänsä nuorisopsykiatrian poliklinikkakäyntien määrä kasvoi 136 % vuosina 1990-95. Alalta on julkaistu 15 väitöskirjaa.

Kari Pylkkänen

Köyhä, kouluttamaton pohjoissuomalainen - syrjäytyjän koko kuva?

Suomen kaltaisen sivistysvaltion tavoitteisiin kuuluu kansalaisten yleinen tasavertainen asema. Tasa-arvoisuus ei ole toteutunut ainakaan kansalaisten terveydentilan osalta, sillä se näyttää vaihtelevan suuresti sekä sosiaalisen aseman että asuinalueen mukaan. Sosiaaliryhmien välistä tasavertaisuutta ei ole saavutettu, vaikka sitä pidetään terveyspolitiikan yhtenä päätavoitteena. Lukuisat tutkimukset tukevatkin käsitystä, että alemmassa sosiaalisessa asemassa olevien terveydentila on keskimääräistä heikompi.Terveydentilan alueellinen vaihtelu ilmenee erityisesti siten, että pohjoissuomalaiset sairastavat monia kansantauteja eteläsuomalaisia enemmän. Pohjoissuomalaisten ja alempiin sosiaaliryhmiin kuuluvien riski joutua marginaaliasemaan näyttäisi olevan suurempi myöskin huonomman terveydentilan vuoksi.

Juha-Jaakko Sinikumpu, Marjo-Riitta Järvelin

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030