Diabeettisen retinopatian seulonta ja seuranta

Retinopatia kuuluu diabeteksen tavallisimpiin lisätauteihin. Retinopatian aiheuttama näkövammaisuus uhkaa siten jopa kymmeniätuhansia suomalaisia. Jos retinopatia todetaan ajoissa ja hoidetaan asianmukaisesti, näkövammaisuus on useimmissa tapauksissa estettävissä. Silmänpohjien säännöllistä seurantaa ei siksi saisi unohtaa. Silmänpohjatutkimusten tärkeyttä pitää korostaa myös potilaille, koska jopa pitkälle edenneet näköä uhkaavat muutokset ovat alkuvaiheessa usein lähes oireettomia.

Leila Laatikainen, Paula Summanen

Bentsodiatsepiinivieroitushoito Järvenpään sosiaalisairaalassa

Päihdehuoltoon tulee yhä enemmän lääkkeistä riippuvaisia asiakkaita. Järvenpään sosiaalisairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan diatsepaami ja oksatsepaami aiheuttivat eniten riippuvuutta, seuraavaksi yleisin oli alpratsolaami. Vieroituksessa käytettiin yleensä sitä lääkeainetta, josta potilaat olivat riippuvaisia. Bentsodiatsepiineja käytettiin alun perin mm. masennuksen hoitoon.

Tarja Kallio, Mika Jaakkola, Kari Poikolainen, Pekka Heinälä

Selkäpotilaan hoitosuosituksista alueellisiin hoitoonohjausmalleihin

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat Suomessa yleisimmin kipua aiheuttava ja eniten työstä poissaoloon johtava pitkäaikaissairauksien ryhmä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet voivat vaihdella somaattisista tautiprosesseista ja vammoista psyykkisiin sekä sosiaalisiin oireyhtymiin. Selkäpotilaan huolellinen diagnostiikka ja oikea-aikaiset hoito- sekä kuntoutustoimet ovat edellytyksenä sille, että potilaiden kokemia kipuja, toiminta- ja työkyvyn alenemista sekä taudin kansanterveydellistä merkitystä kyettäisiin tehokkaasti minimoimaan. Kansalliset ja kansainväliset hoitosuositukset sekä konsensuslausumat luovat pohjan hoitoonohjausmalleihin, joissa on mahdollista ottaa huomioon alueellisten resurssien vaihtelut maassamme.

Markku Hupli

Rintasyövän postoperatiivinen sädehoito pidentää elinaikaa

Mastektomian jälkeen annetun postoperatiivisen sädehoidon on havaittu monissa satunnaistetuissa tutkimuksissa vähentävän rintasyövän paikallisia uusiutumia. Sen sijaan elinaika on ollut suunnilleen sama, annettiinpa sädehoito tai ei. Liitännäishoitona annetun solunsalpaajahoidon tai hormonihoidon elinaikaa pidentävästä vaikutuksesta on sen sijaan oltu jokseenkin vakuuttuneita, ja onpa esitetty, että postoperatiivinen sädehoito saattaisi olla kokonaan turha toimenpide, kunhan potilaalle vain annetaan riittävästi syövän lääkehoitoa. Nämä käsitykset perustuvat kuitenkin tuloksiin, jotka saatiin ennen modernin sädehoitotekniikan kehittymistä.

Heikki Joensuu

Lähes supertubi

Niin kauan kuin Mycobacterium tuberculosis on tunnettu, siitä on pelätty kehittyvän erityisen virulentteja muotoja. Toistaiseksi tuberkuloosibakteerien virulenssissa on ollut vain vähän vaihtelua.

Matti Viljanen

Tuberkuloosin vastustuskyvyn geenitausta selviämässä

Vain 10 % tartunnan saaneista sairastuu tuberkuloosiin ja tauti tappaa vain runsaat puolet hoitamattomista potilaista. Mustaihoisten mortaliteetti on suurempi kuin valkoihoisten, ja eräät hiirilinjat kuolevat toisia herkemmin tuberkuloosiin. Vaikka vastustuskyky näyttää ilmiselvästi geneettisesti säädellyltä, tietämys ihmisen resistenssigeeneistä on ollut olematonta.

Matti Viljanen

Suojaako C. difficile suolessa difficile-ripulilta?

Antibioottihoitoon liittyvä Clostridium difficile -ripuli on yleinen komplikaatio. Ripulin aiheuttajabakteeri kolonisoi aika usein myös oireettomia potilaita. Jopa viidennekseltä yli kaksi viikkoa sairaalassa olleilta löytyy bakteeri ulosteviljelyssä. Tämä tutkimus kysyi, lisääkö kolonisaatio riskiä saada sairaalassa difficile-ripuli.

Heikki Arvilommi

Popsi, popsi porkkanaa?

Jo vuosikymmeniä sitten havaittiin, että vähentämällä rottien ravinnosta saamaa kokonaisenergian määrää saatiin rotat elämään tavallista pitempään. Samoin rajoittamalla rottien energiansaantia lapsena väheni rottien syöpien määrä aikuisena. Epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu joidenkin ihmisen syöpämuotojen olevan yleisempiä pitkillä henkilöillä, mikä sekin voisi puhua sen puolesta, että runsas ravitsemus suosii syövän kehittymistä.

Heikki Joensuu

Suomalaiset miespuoliset tuhopolttajat

Viidestä osatyöstä koostuvan väitöskirjatutkimuksen aiheena oli suomalaisten miespuolisten tuhopolttajien psykiatristen piirteiden ja demografisten taustatekijöiden sekä rikoksenuusinnan keskinäisen suhteen tarkastelu. Tavoitteena oli selvittää psykiatristen, psykobiologisten ja demografisten tekijöiden sekä rikollisen ja itsetuhoisen käyttäytymisen välistä yhteyttä, verrata kriminaliteetin, tulensytyttelykäyttäytymisen ja perhetaustan eroja skitsofreniaa sairastavien ja muiden tuhopolttajien välillä, tarkastella psykiatristen diagnoosien ja käytöshäiriöanamneesin yhteyttä rikoksenuusintaan nuorilla tuhopolttajilla sekä tarkastella jälkeenpäin tuhopolttajien elämäntilannetta sekä kuolinsyitä.

Eila Repo

Vatsan ultraäänitutkimus ja luun magneettikuvaus lasten akuutissa lymfoblastileukemiassa

Tehokkaat sytostaattihoitokaaviot ovat parantaneet huomattavasti lasten akuutin lymfoblastileukemian ennustetta. Nykyään onkin alettu kiinnittää enemmän huomiota hoidon komplikaatioihin ja pitkäaikaisvaikutuksiin. Tässä tutkimuksessa selviteltiin vatsan alueen ja luuston löydöksiä lasten leukemiassa diagnoosivaiheessa, hoidon kuluessa ja hoidon loputtua.

Airi Ojala