Helikobakteeri syytön sepelvaltimotautiin

Ei ole kulunut kauankaan, kun tällä palstalla referoitiin katsausta infektioiden osuudesta sepelvaltimotaudin synnyssä. Siinä todettiin mahan helikobakteeri-infektion osuus vielä epäselväksi. Perusteena oli, että sosioekonomisia sekoittavia tekijöitä ei ollut luotettavasti suljettu pois. Tuore laaja englantilainen tutkimus osoittaa varovaisuuden olleen aiheellista.

Heikki Arvilommi

Säärihaavan kompressiohoito on paikallaan

Britannian kansallinen terveysjärjestelmä NHS antoi yorkilaistutkijoiden tehtäväksi selvittää, mikä on kompressiohoidon merkitys komplisoitumattoman säärihaavan hoidossa. Tutkijat saivat käsiinsä 24 aihetta käsittelevää satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joista kuusi julkaisematonta. Tutkimus sisällytetään Cochranen kirjaston tietokantaan, mikä kuvastaa selvityksen painoarvoa.

Robert Paul

Uusi ehkäistävissä oleva vamma todettu

Tarkkaavaiset brittiläiset käsikirurgit ovat tuoneet julki huolensa uudenlaisesta käsivammasta. Kyseessä on sitä paitsi ehkäistävissä oleva terveysvaara.

Robert Paul

Lääkäreiden itsemurhakuolleisuus

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että kuolleisuus ja sairastaminen vaihtelevat sosioekonomisen aseman mukaan. Itsemurhakuolleisuus Suomessa on suurta heikosti koulutetuilla, työelämästä syrjäytyneillä miehillä. Odotetusta poiketen lääkäreiden itsemurhakuolleisuus on kuitenkin huomattavan suuri.

Sari Lindeman

Virusinfektio ja MS-tauti

Multippeli skleroosi eli MS-tauti on krooninen keskushermoston autoimmuunisairaus, joka puhkeaa yleensä varhaisessa aikuisiässä. MS-taudin etiologia on toistaiseksi tuntematon, mutta ympäristö- ja perintötekijöillä katsotaan olevan merkittävä osuus taudin synnyssä. Ympäristötekijöistä virusinfektioiden uskotaan vaikuttavan keskeisesti sekä sairauden kehittymiseen että aaltomaiselle MS-taudille tyypillisten pahenemisvaiheiden ilmaantumiseen. Virusinfektioiden osuudesta MS-taudin immunopatogeneesiin on ollut vaikea saada kontrolloituja tutkimustuloksia, koska sairauteen kuuluvat immunologiset tapahtumat saavat yleensä alkunsa useita vuosia ennen kliinisten oireiden puhkeamista. Tässä tutkimuksessa on selvitetty neuroimmunologisten, neurovirologisten ja neuropatologisten menetelmien avulla virusinfektion keskushermoston autoimmuunia demyelinaatiota lisäävää mekanismia MS-taudin kokeellisessa eläinmallissa, EAE:ssa (experimental allergic encephalomyelitis).

Juha-Pekka Erälinna

Etukautta tehtävä luudutus

Tutkimuksessa on jälkitarkastettu sairaala Ortonissa vuosina 1982-90 vatsan kautta luudutetut selkäpotilaat. Aikuisilla (83) luutuminen saavutettiin 104/129 potilaalla (81 %) nikamavälissä 59/83 (71 %) potilaalla. Lapsista (51) vain kolmella potilaalla todettiin luutumattomuus.

Hannu Tiusanen

Molekyylibiologiset menetelmät klamydia-infektion diagnostiikassa

Tutkimuksen tarkoituksena oli verrata erilaisia molekyylibiologiaan perustuvia tekniikoita klamydiainfektion rutiinidiagnostiikassa. Niiden soveltuminen virtsanäytteisiin perustuvaan klamydiainfektion diagnostiikkaan oli myös mielenkiinnon kohteena. Uusien menetelmien käyttöönottoon liittyvien ongelmien kartoittaminen kuului niinikään tavoitteisiin.

Rafael Pasternack

Valtakunnallisten terveysrekistereiden käyttö laatutyössä Osa 3: Sydäninfarktin sairaalakuolleisuusluvut Ruotsissa ja Suomessa:

Ruotsin sosiaalihallitus julkaisi sydäninfarktin sairaalakuolleisuutta koskevia lukuja, joissa sairaaloita verrattiin keskenään kuolemanriskin suhteen. Tulosten mukaan seitsemässä akuuttisairaalassa sydäninfarktikuolleisuus oli maan keskitasoa suurempi ja 75 henkeä olisi voitu pelastaa, mikäli näissä sairaaloissa kuolleisuusluvut olisivat olleet samalla tasolla kuin muissa. Tutkimus herätti voimakasta kritiikkiä aineiston vakioinnin ja käsittelyn osalta sekä liian pitkälle vietyjen johtopäätösten vuoksi. Sairaaloiden asettamista paremmuusjärjestykseen jonkin mittarin mukaan arvosteltiin ja se koettiin harhaanjohtavaksi. Erilaisten rekistereiden käyttö tietolähteenä on ongelmallista, mutta laatutyön ja sairaaloiden välisen vertailun tarve on ilmeinen. Suomessa on käynnistetty laatuindikaattoreiden kehitystyö yhteistyössä kentän ja tilastoviranomaisen kanssa. Ehkä tulevaisuudessa sairaaloilla on käytössään tietokanta, jossa ne voivat verrata omaa toimintaansa muiden laitosten muodostamaa taustaa vasten (benchmarking).

Mikko Nenonen, Mika Gissler

Laadunvarmistus - hyvä tapa kehittää lääkärintyötä

Terveydenhuollon laadunvarmistus on 1990-luvun aikana noussut Suomessakin keskeiseksi keskustelunaiheeksi (1,2,3). Tähän ovat vaikuttaneet kansainväliset esimerkit, lääketieteellisen tiedon nopea lisääntyminen, terveydenhuollon säästötoimenpiteet ja priorisointikeskustelu sekä lisääntyvä kilpailu terveydenhuollon palvelutarjonnassa. Laatuajattelu on tullut terveydenhuoltoon osin teollisuuden puolelta, jossa laatujärjestelmien kehittämisellä ja laatujohtamisella on pitemmät perinteet. Yhteiskunnan muutosten vuoksi terveydenhuollossa tarvitaan rakenteiden nopeaa ja perusteellista uudelleen arviointia. Kunnilla on vastuu terveyspalvelujen järjestämisestä asukkailleen, ja potilailla on potilaan oikeuksista annetun lain mukaan oikeus hyvään hoitoon (4). Näiden velvollisuuksien ja oikeuksien toteutumiseksi tarvitaan laadukasta palvelutasoa.

Hannu Halila, Esko Kumpusalo, Kari Mattila, Irma Virjo, Liisa Neittaanmäki, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Harri Hyppölä, Mauri Isokoski

Tukkuhinnat määräaikaisiksi Lääkekustannusten kasvua yritetään hillitä lailla

Lääkekustannusten kasvun hillitsemiseksi on annettu lakiesitys, jonka mukaan lääkkeiden tukkuhinnat muutettaisiin määräaikaisiksi ensi vuoden alusta. Lääkkeen tukkuhintaa voidaan nykyään muuttaa vain valmistajan anomuksesta, joten käytännössä tukkuhintoja on pelkästään korotettu. Kun kohtuullinen tukkuhinta arvioitaisiin määräajoin uudelleen, lääkkeelle voitaisiin vahvistaa myös aiempaa halvempi hinta.