Kolibakteerin kaksi tietä

Bakteerien ja isännän seurusteluun liittyy monenlaista koreografiaa. Kun suhde on vihamielinen, peli on likaista: huijaus ja valepukujen käyttö kukoistaa. Meidän näkökulmastamme bakteerit ovat lieroja, jotka epäreiluin konstein lähestyvät sisimpäämme.

Heikki Arvilommi

Sikasiirteet vastatuulessa

Humanisoitujen sikojen on toivottu ratkaisevan kroonisen siirrännäispulan. Nykyaikaisen siirtogeenitekniikan avulla on mahdollista tuottaa sikoja, joiden solujen pinnan tärkeimmät kudosantigeenit ovat ihmisestä peräisin. Tällaisista possuista otettuja siirrännäisiä ihmisen immuunijärjestelmä sitten erehtyisi pitämään lähes ominaan eikä ainakaan hallitsemattomia hylkimisreaktioita pääsisi kehittymään. Toisesta lajista peräisin olevat siirrännäiset eli ksenograftit ovat nostattaneet tietysti valtavan kohun ja erityisesti niiden eettisyys on asetettu kyseenalaiseksi.

Matti Viljanen

Suun terveydenhuollon kustannuksissa ja tuottavuudessa suuria eroja terveyskeskusten välillä

Kunnallista suun terveydenhuoltoa on valtakunnan tasolla seurattu käyntitietojen avulla jo 1950-luvun lopulta lähtien. Ensimmäinen terveyskeskuksia koskeva selvitys, jossa käynti- ja kattavuustietojen lisäksi kerättiin myös hampaiden terveyttä koskevia tietoja, tehtiin vuonna 1976. Vuodesta 1982 vastaavanlaisia selvityksiä on julkaistu joka kolmas vuosi. Vuosittaisia tietoja terveyskeskusten hammashuollon asiakkaista ja käyntimääristä on koottu vuodesta 1985 ensin valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kertomustietojärjestelmään (KETI) ja vuodesta 1994 Stakesin terveydenhuollon toimintatilastoon.

Pekka Utriainen, Eeva Widström, Seppo Helminen

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen

Perusterveydenhuolto on joutunut vastaamaan yhä suuremmasta määrästä suoritteita yhä pienemmin resurssein. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on käynnistetty kuntaprofiili- ja hoitoketjuprojektit, joiden tarkoituksena on räätälöidä jokaisen kunnan ja potilasryhmän tarpeisiin sopiva yhteistyöverkko erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välille. Näin toivotaan saavutettavan mahdollisimman kattava ja päällekkäisyyksiä välttävä hoidonporrastus. Käytännön työvälineinä ovat hoitoketjukäsikirja, ajantasainen tiedonkulku, moniammatillinen yhteistyö ja suopeat asenteet.

Matti Nuutinen, Hannu Paajanen, Raimo Huotari, Maija-Liisa Seppänen, Lauri Nuutinen

Valtakunnallisten terveysrekistereiden käyttö laatutyössä Osa 1. Laatuindikaattorityötä maailmalla

Säännöllisesti kerättävistä tilastoista on terveydenhuollossa muutakin hyötyä kuin velvollisuuden täyttyminen viranomaisten suuntaan. Kertyvää tietoa voidaan mm. jalostaa yksinkertaisiksi tunnusluvuiksi, indikaattoreiksi, jotka antavat erilaista tietoa laitosten toiminnasta. Indikaattoreiden avulla voidaan myös verrata omaa yksikköä muihin vastaavaa työtä tekeviin yksiköihin. Näin voidaan saada eväitä omalle kehitystyölle. Indikaattorityössä Suomi ei kulje kehityksen eturintamassa. Siksi kansainvälisistä kokemuksista oppiminen on tärkeätä.

Mikko Nenonen, Mika Gissler

Hawaijin julistus 20 vuotta 1997 - Psykiatrian etiikan perusta muuttumaton uusien haasteiden keskellä

Hawaijin julistuksessa annettiin yhtenäiset eettiset ohjeet Maailman psykiatriyhdistyksen jäsenille. Julistuksen hyväksymisen jälkeen on psykiatrista hoitoa koetellut monissa maissa kriisi, joka lyhytnäköisten säästötavoitteiden varjolla on vaurioittanut koko hoitojärjestelmää ja samalla hoidon tuloksia. Potilaan oikeutta saada tarvitsemaansa hoitoa on rajoitettu, jonka seurauksena he ovat joutuneet epäinhimillisen kohtelun uhreiksi.

Kari Pylkkänen, Camilla Renlund

Hedelmöityshoitoja koskevaa lakia yritetään rakentaa kompromissein

Hedelmöityshoitoja koskevaa lainsäädäntöä valmistellut työryhmä on monien sovitteluratkaisujen tietä saanut valmiiksi lähes yksimielisen ehdotuksen uudeksi laiksi. Lain valmistelutyö on ollut vireillä jo toistakymmentä vuotta. Yksi kiistellyimmistä kysymyksistä on luovutetuista sukusoluista syntyneen lapsen oikeus tietää luovuttajan henkilöllisyys. Valmistunut lakiehdotus ei takaa lapselle ehdotonta tiedonsaantioikeutta. Hedelmöityshoitojen saajiksi lakiehdotus rajaa avio- ja avoparit. Rajauksesta aiheutui ainoa mietintöön liittyvä eriävä mielipide: ylilääkäri Outi Hovatta Väestöliitosta katsoo, että myös yksinäisillä naisilla on oltava oikeus hedelmöityshoitoon. Muiden pohjoismaiden käytännöstä poiketen lakiehdotus sallisi sijaissynnyttäjän käytön erityistapauksissa.

Suvi Sariola

Muutoksen ulottuvuudet tulevaisuuden terveydenhuollossa

Englantilainen lääkäri Graham Lister on erikoistunut terveydenhuoltojärjestelmien kehittämiseen. Hän luennoi Helsingissä järjestetyssä Hoitokeju-seminaarissa kaikkialla tapahtuvan terveydenhuoltojärjestelmän muutoksesta ja sen edellyttämästä uuden ajattelu-tavan omaksumisesta.

Maira Palosuo

Tutkimus, koulutus, tiedotus ja terve järki työkaluiksi sisäilman terveyshaittojen poistamiseen

Sisäilmaston epäpuhtauksia koskevaa tietoa tulee lisätä lääkärien perus- sekä jatkokoulutuksessa. Erikoislääkärikoulutuksen uudistuksessa tulee säilyttää allergologian ja ympäristöterveydenhuollon erikoisalat. Muun muassa näitä keinoja ylilääkärit Tari Haahtela ja Kari Reijula ehdottavat avuksi sisäilman terveysongelmien nykyistä parempaan hallintaan.

Eeva Pekari

Ruotsalaisraportti neurolepteistä

Ruotsalainen asiantuntijaryhmä on arvioinut neuroleptien hyötyjä, haittoja ja kustannuksia noin 2 000 artikkelin ja muun julkaisun perusteella. Neuroleptit ovat edelleen ylivoimainen hoitokeino skitsofreniaan, erityisesti muihin hoitomuotoihin yhdistettynä. Noin kolmasosa skitsofreniaa sairastavista tulee neuroleptihoidolla oireettomaksi ja kolmasosan tila paranee. Neuroleptien haittavaikutukset vaikeuttavat kuitenkin käyttöä, ja etenkin vanhuksille näitä lääkkeitä annetaan osin perusteettomasti. Uudet ja kehitteillä olevat neuroleptit ovat lupaavia, mutta niiden todellisten etujen arviointi vanhempiin neurolepteihin verrattuna vaatii vielä lisäkokemuksia ja -tutkimuksia.

Risto Roine, Kristian Lampe